Korealainen coleslaw – rapea lisäke vaikka mille

Tämä on helppo ja kiva ohje korealaiseen kasvissivukkeeseen, otin siihen vähän vinkkejä eri paikoista, mutta suurimmaksi osaksi on omasta tai asiakkaan päästä. Tein pienen annoksen kahdelle kerralla syötäväksi, mutta tämä kyllä säilyy päivän pari kylmässä ja todennäköisesti vielä saa lisää makuakin. 

Korean Coleslaw

• neljäsosa pienestä punakaalista 
• 1 omena
• 1 porkkana
• 2 kevätsipulia
• 1 tl gochugarua (korealainen chilihiutale)
• 1 rkl soijakastiketta
• 1 rkl sitruunamehua
• 1 tl paahdettua seesaminsiemenöljyä
• paahdettuja seesaminsiemeniä

Leikkasin punakaalin niin ohuiksi suikaleiksi kuin osasin, samoin omenan ja porkkanan ohuiksi tikuiksi, kevätsipulit silpuksi. Sekoitin chilihiutaleet soijan, sitruunamehun ja seesaminsiemenöljyn kanssa kastikkeeksi ja lisäsin vielä noin teelusikallisen seesaminsiemeniä. Sekoitin kastikkeen kasviksiin. Annoin sivukkeen maustua noin vartin verran. Se oli erittäin hyvää ja mukavan rouskuvaa korealaisen nyhtölihapadan ja riisin kanssa. 

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki korealaiset kokkailuni. 

Näyttäisi siltä, että sivukkeessa on mukana maissia, 

ei ole, mutta tuli mieleen, että se sopisi tähän oikein hyvin!

Nuhbiani – kuninkaallinen naudanliha korealaisittain ja saunamuna

Otin jo eilen varaston pakastimesta pakkauksen ohuita naudanlihaviipaleita, suunnitelma oli tietysti korealainen päivällinen. Etsin ohjetta ja laitoin lihan marinoitumaan hyvissä ajoin. Löysin sopivan ohjeen Beyond Kimchee-blogista. Siellä kerrotaan hyvin tämän ruokalajin historiasta, josta tietysti kaikesta k-jutuista kiinnostuneena tykkään. (k-jutut: k-draama, k-pop, k-ruoka, k-historia). Tärkeintä oli siis löytää lihalle sopiva mureuttava marinadi. Pienensin  ja muutin mittasuhteita hieman marinadin ainesmääriä.

Nuhbiani – kuninkaallinen naudanliha

• 320 g pakkaus ohuita naudanlihaviipaleita (tuotenimenä lehtipihvit)
• 0,5 dl soijakastiketta
• 2 rkl hunajaa
• 2 rkl miriniä
• 1 kiivi 
• 0,5 puolikas punasipuli silputtuna
• 1 tl inkiväärimurskaa
• 2 tl valkosipulimurskaa
• pippuria ja suolaa
• 2 rkl seesaminsiemenöljyä

Sivukeriisi

• 1,5 dl sushiriisiä
• 2,5 dl vettä

Korealaiset saunamunat 

• 4 kananmunaa
• vettä niin paljon, että kananmunat peittyvät painekattilassa
• paljon aikaa

Aloitin laittamalla naudanlihaviipaleet marinadiin. Nämä lihaviipaleet olivat nimellä lehtipihvi, mutta minusta ne olivat juuri omiaan korealaiselle päivälliselle. Sattuivat olemaan jo alennuksessakin. Sekoitin kaikki marinadin ainekset keskenään. Kiivi oli keltainen ja niin kypsä, että se lähti lusikalla kuorestaan ja muusautui helposti aivan atomeiksi. Kiivi sopii hyvin mureuttamiseen, toinen vaihtoehto olisi ollut ananasmehu, mutta mitään ananasta meillä ei olisi ollutkaan. Leikkasin lihaviipaleet pienempiin paloihin ja levittelin ne lasiastiaan. Kaadoin marinadin päälle ja sekoittelin. Nostin astian kannella peitettynä ja paino päällä ulos grillin sivupöydälle, ulkona oli juuri sama lämpötila tänään kuin jääkaapissa, joka on nyt melko täynnä auton jääkaapista tuotujen ruokien vuoksi. Liha sai marinoitua muutaman tunnin.

Sivukkeeksi laitoin halvan sähkön päivänä korealaisia saunamunia (linkissä kerrotaan mitä ne ovat ja miten niitä tehdään) painekattilaan kypsymään. Olisin voinut tehdä ne kaasullakin, mutta sähkö ei tosiaan tänään maksanut oikein mitään. Laitoin neljä kananmunaa painekattilaan pienelle ritilälle (muinaisesta riisinkeittimestä jäänyt ritilä) ja vettä niin paljon, että kananmunat peittyivät. Kansi kiinni ja induktio täysille. Vei noin 10 minuuttia, että paine kerääntyi kattilassa niin, että kannen siniraitainen merkki kohosi 2/3 näkyville. Pienensin lämpöä kattilan alla asetukselle 3 (levyn asetukset ovat 1-9). Merkki kannessa laski hieman niin, että sinisistä raidoista näkyi puolitoista. 

Laitoin sitten ajastimeen 99 minuuttia ja sen aikaa kanamunat kypsyivät painekattilassa. Vesihän ei sieltä karkaa minnekään, ei tarvitse pelätä kattilan kiehumista kuiville eivätkä kananmunat myöskään mene rikki kattilassa kypsyessään. Tai ainakaan minulla ei mennyt nyt, eikä ensimmäiselläkään kerralla. 

99 minuutin kuluttua päästin paineen pois kattilasta, sitä muuten riittikin varmaan minuutin ajaksi. Laitoin kananmunat kylmään veteen. Niiden kuoret olivat hieman tummemmat kuin keittämisen alussa. Jonkun ajan kuluttua kuorin kananmunat ja kuori irtosi oikein hyvin. Leikkasin kananmunat puolikkaiksi. Valkuainen oli saanut kauniin pähkinäisen värin, keltuaiset olivat hyytyneitä, eivät niin kermaisia kuin toivoin. Pirskotin niille hieman seesaminsiemenöljyä ja ripottelin ruohosipulisilppua.

Riisi kypsyi malliston pienimmässä riisinkeittimessä, se on nopea laite. Kahden hengen annos sivukeriisiä valmistuu  noin 20 minuutissa. 

Kun kananmunat oli saatu keitettyä ja liha oli marinoitunut useampia tunteja, laitoin uunin kuumenemaan (koska halpa sähkö) 200 asteeseen. Nostelin lihaviipaleet pellille alumiiniritilälle (en ole oikein keksinyt aikoja sitten ostamilleni alumiiniritilöille käyttöä) ja paistoin lihaviipaleita ensin 5 minuuttia yhdeltä puoleltaan. Käänsin viipaleet ja paistoin vielä toisen viisi minuuttia (lehtipihviviipaleet olivat noin puolen sentin paksuisia). 

Annoksiin kuopaisin riisinkeittimestä kauhallisen riisiä ja siihen päälle nostelimme kiivillä mureutettuja naudanlihaviipaleita. Saunamunat olivat sopiva sivuke, samoin muutama päivä sitten alulle laittamani kimchi. Se on vielä vaiheessa, makua on jo, mutta kaali vielä rapeaa.

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki korealaiset kokkailuni. 

Dakgaejang – mausteinen korealainen kanakeitto

Muuttohommat autosta taloon jatkuvat, nyt autossa ei ole enää mitään jäätymisvaaran alaista, ei ruoanmurenaa ja kaikki pehmopaperit ja kerta-astiat on laitettu tiiviiseen kannelliseen laatikkoon, kengät ja takit tuotu sisälle, etteivät houkuttele hiiriä pesimään. 

Talossa on nyt sitten kasoja, kasseja, laatikoita läpikäytäväksi. Mitä käytämme talven aikana pois ja loppuun, mitä pakkaamme ensi kevättä varten valmiiksi. Muttei liikaa samana päivänä. Ahkeroituamme aikamme pysähdyimme katsomaan vuoden 1923 mykkäelokuvaa Koskenlaskijan morsian. Olipa se hyvä, en odottanut. En olekaan pitkään aikaan katsonut yhtään mykkäelokuvaa. Voisikin katsoa lisää. 

Elokuvakokemuksen jälkeen olikin hyvä aika valmistaa korealainen päivällinen kahdelle. Aloitin sen kyllä jo eilen etsimällä ohjeen ja laittamalla yön halvoiksi sähkötunneiksi kokonaisen broilerin haudutuspataan. Aamulla se oli täydellisen kypsä ja helppo nyhtää rasiaan. 

Ohjeen keittoon otin Korean Bapsang-blogista. En ollut koko kesän aikana ehtinyt tehdä itselleni uusia korealaisia ruokia, joten tämä oli todella kiva löytö. Ihan vähän erilailla tein, osaksi siksi että luin ohjeen huolimattomasti, voitteko uskoa? Tässä alla kuten tein ja linkistä löytyy se oikea tapa. 

Dakgaejang – mausteinen korealainen kanakeitto kahdelle

• 1 suuri kypsä broilerin rintafile nyhdettynä (muut osat säilöin tiiviiseen rasiaan jääkaapin nollalaatikkoon)
• 3 vihersipulia paloihin leikattuna
• puolikas keltasipulia lohkoihin leikattuna
• 4 dl vettä
• 1 rkl seesaminsiemöljyä
• 0,5  rkl soup soy saucea (se on paksuhkoa soijakastiketta, mutta jos sitä ei juuri ole saatavilla, mikä hyvänsä soijakastike käy)
• 1 rkl gochujangia (korealaista chilitahnaa, ohjeessa käytettiin gochugarua, joka chilihiutaleita)
• 1 tl valkosipulimurskaa
• suolaa ja pippuria (hyvin vähän)
• 1 kananmuna kevyesti sekoitettuna

Koska broilerini oli jo kypsää ja nyhdettyä, minun ei tarvinut keitellä sitä. Tein keiton liemen hieman soveltaen. Laitoin kattilaan vettä ja puolikkaan sipulin lohkoihin leikattuna ja keitin sipulilientä noin 5 minuuttia. 

Sekoitin kattilassa seesaminsiemenöljyn, gochujangin, soup soy saucen ja valkosipulimurskan ja kuumensin seosta. Lähdeohjeessa tämä tehtiin hieman eritavalla, mutta minun tapanikin toimi. Kaadoin kuuman sipuliliemen kattilaan ja sekoittelin. Kun seos kiehui, lisäsin mukaan broilerin ja vihersipulipalat ja annoin keiton kiehua vielä noin 5 minuuttia. Lopuksi kaadoin vatkatun kananmunan keittoon, sitä ei sekoitella, vaan annetaan hyytyä noroina liemeen. 

Tarjolle asetin keiton riisin kanssa, apinoin K-draamoista näkemääni tapaa, jossa höyrytetty riisi laitetaan erilliseen kuppiin ja sitä lusikoidaan yhtämatkaa keiton kanssa ja sattumia söimme myös puikoilla. Oli todella hyvä keitto, sopivan mausteinen, muttei liian tulinen. Sain myös tehtyä tällä  kertaa juuri sopivat kaksi annosta, ei jäänyt tähteitä. 

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kokeilujani korealaisen  keittiön parissa. 

Daegu Jorim – soijakastikkeessa kypsennetty turska

Päivämme murmeleina sisälsi taas korealaisen päivällisen olohuoneen lattialla kokattuna, nyt kävimme niin lähellä liian tulista ruokaa, ettei yhtään pitemmälle kannata mennä. Ostin perjantaina palan turskaa ja löysin sille hyvän ohjeen korealaiseen toteutukseen tästä blogista. Pikkuisen sovelsin, sillä daikonia ei varastoissani ollut. Myös tulisuutta himmasin, tunnen meidät syöjinä, emme ole hirveän tulisen ruoan ystäviä. Nimen sana jorim viittaa hauduttamiseen valmistustapana. 

Daegu Jorim – turskaa soijakastikkeessa

Kypsennyskastike

• 1 rkl soup soy sauce (eräs korealainen valmiste, en nyt muista mitä eroa tässä on tavalliseen soijakastikkeeseen, mutta löysin tätä Tallinnasta aasiakaupasta)
• 3 rkl soijakastiketta
• 1 rkl kalakastiketta
• 1 rkl miriniä
• 1 rkl maesilakia (korealainen luumutiiviste, ostettu Hakaniemen aasiakaupasta)
• 2 rkl gochujangia (korealainen chilitahna)
• 2-4 rkl gochugarua (korealainen chilihiutale, laitoin 1 rkl, koska olen nyyserö)
• 1,5 dl riisinhuuhteluvettä (toinen huuhteluvesi, ei eka eikä toka)
• 2 tl valkosipulimurskaa (ohjeessa oli 24 valkosipulinkynttä!)
• 2 tl inkiväärimurskaa 
• hieman kevätsipulisilppua (kaikki mitä ikkunalla olevasta kasvustosta saattoi leikata)
• 4 kirsikkatomaattia ohuiksi viipaleiksi leikattuina
• pippuria

Ohjeessa oli vielä jotain jalapenoja, mutta arvelin, että ehkei nyt kumminkaan. 

Kala + muut ainekset

• 1 rkl öljyä
• 2 suurehkoa perunaa viipaleina
• 400 g nahatonta ja ruodotonta turskan selkäfilettä
• 5 ruskeaa herkkusientä viipaleina
• 1 punasipuli viipaleina
• seesaminsiemeniä ja -öljyä
• ruohosipulia
• kimchiä (purkkitavaraa)
• 2 annosta sushiriisiä 

Ensimmäiseksi huuhdoin lisäkeriisiä ja otin toisesta huuhteluvedestä 1,5 dl talteen. Vedessä oleva tärkkelys toimisi haudutusliemen saostajana. Laitoin huuhdellun riisin keittimeen veden kanssa odottamaan. 

Sitten sekoitin kaikki kastikkeen ainekset tasaiseksi seokseksi, vähensin siis gochugarun määrää reippaasti enkä laittanut mitään jalopenoa, ei meillä semmoisia olekaan. Valkosipulia oli ohjeessa melko runsaasti, en ole ihan varma oliko kyseessä kirjoitusvirhe, mutta minä laitoin maltilliset pari teelusikallista murskaa.

soup soy sauce ja maesilak (luumutiiviste)

Kuorin perunat ja leikkasin ne viipaleiksi, samoin viipaloin sienet ja sipulin. Leikkasin paperilla kuivatun turskafileen suupalan kokoisiin paloihin. Öljysin valurautapadan pohjan ja sommittelin padan pohjalle perunaviipaleet, kalapalat, sieni- ja sipuliviipaleet ja kaikkien päälle kastikeseoksen. 

Nostin padan olohuoneen lattialle laittamaamme ruoanlaittopaikkaan kaasukeittimelle. Laitoin riisinkeittimen hommiin ja padan alle kohtuuliekin, ei täysille, muttei liian pienellekään. Nostin padan päälle kannen 10 minuutiksi ja sitten poistin kannen. Liemi oli kiehunut noin puoleen, liikuttelin varovasti aineksia pohjaa myöten, etteivät perunapalat tarttuisi kiinni pohjaan. 

Riisi tuli juuri sopivasti valmiiksi, malliston pienin 2-3 annoksen riisinkeitin on todella nopea, noin vartissa riisi kypsyy, etenkin jos sitä on liotettu edes vartin verran. Nostin ensin annoskuppeihin riisiä ja päälle kaikkia aineksia padasta, koristelin seesaminsiemenillä ja -öljyllä sekä ruohosipulilla ja nostin hieman kimchiä purkista annoksen reunalle. 

Oli todella lämmittävää ruokaa, ei haittaa vaikka sähkö maksoi tänään aika paljon, ruoka valmistui kaasulla ja sopiva polte ruoassa lämmitti mukavasti. Turska oli imenyt liemen makuja loistavasti ja riisi toimi sopivasti tulisuutta loiventamassa. Todella hyvä ohje ja onnistunut toteutus. 

Ruokajuomana meillä oli syysretkeltä ostettu Schlumbergerin valkoviini. Se sopi oikein mainiosti tuliseen korealaisruokaan, siitä saimme jo viinitalossa vinkin kesän maistelukäynnillä ja syksyllä käydessämme ostamassa laatikollisen viinejä kotiin tuotavaksi. 

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne laitan kaikki korealaiset kokeiluni. 

Gamja Jorim – korealaiset pannulla kypsennetyt perunat

Eilen meillä oli päivällisenä pakastimesta putkahtanut lampaan kare. En löytänyt mitään korealaista ruokaohjetta lampaalle, vain "Korean style"-maustamista. Niinpä vain leikkasin kareen tikkareiksi ja paistoin ne pannulla ja korealaisen osuuden päivällisestä hoitivat sivukkeet. Tein kolme erilaista pikkuruokaa, joista yksi oli nimeltään Gamja Jorim. Gamja on peruna ja jorim tarkoittaa kypsennystä vähänpuoleisessa liemessä. Braising kuten ämerikkäläinen sanoisi. Nanna teki näitä jo vuosia sitten, mutta en sitä postausta kommentoinut erittäin hyvästä syystä, olin juuri tuolloin caminolla enkä ehtinyt lukea edes lemppariblogeja. Muuten olisin varmasti kommentoinut. Otin vinkit tähän ruokaan Beyond Kimchee-blogista. 

Gamja Jorim kahdesta perunasta

• 2 suurta perunaa
• tikkuaskin kokoinen pala kelpiä (=merilevää)
• 3 rkl soijakastiketta
• 6 rkl vettä + noin saman verran lisää kypsennyksen aikana
• 2 rkl siirappia
• kevätsipulisilppua
• paahdettuja seesaminsiemeniä
• seesamiöljyä

Kuorin perunat ja leikkasin ne pienehköihin tasakokoisiin paloihin ja laitoin ne kylmään veteen likoamaan puoleksi tunniksi, jotta niistä lähtisi tärkkelystä. Mittaisin haudutusliemen ainekset pannulle, soijakastikkeen, kelp-palasen, siirapin ja veden. Kumosin veden perunoista ja perunat pannulle. Haudutin perunoita noin 20 minuuttia melko maltillisella lämmöllä. Kelpin otin pois liemestä muutaman minuutin jälkeen. Kerran lisäsin vettä, etteivät perunat kiehuneet kuiville. 

Tein muita sivukkeita siinä samalla ja kokeilin perunapalojen kypsyyttä välillä. Kun perunat olivat kypsiä, kumosin ne pienelle lautaselle ja ripottelin päälle hieman kevätsipulisilppua, seesaminsiemeniä ja seesamiöljyä. Nämä olivat oikein kiva lisä aterialle, jonka muina osina olivat lammastikkarit, kevätsipulimunakasrulla ja pinaattipannukakut. Kimchipurkki unohtui jääkaappiin, sekin olisi sopinut tähän settiin. 

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, josta löytyvät muutkin pakkomielteeni ilmentymät. 

Viiriäisenmunia soijakastikkeessa

Tämä kiva sivuke oli osana eilistä ateriaamme, löysin ohjeen minulle uudesta blogista, The Subversive Table. Näin ohjeita muissakin amerikan-korealaisissa blogeissa, joita luen. Tämä oli kuitenkin se mitä kokeilin. Siinä neuvottiin marinoimaan keitettyjä viiriäisenmunia vuorokausi, mutta niin kauan en malttanut, vaan söimme ne noin 6 tunnin jälkeen. En ole aikoihin ostanut viiriäisenmunia Suomesta niiden korkean hinnan vuoksi, mutta viime Tallinnan reissulta ostin 18 munan rasian, sillä se sattui olemaan edullinen. 

Viiriäisenmunia soijakastikkeessa

• 8 viiriäisenmunaa
• vettä keittämiseen
• lunta jäähdyttämiseen
• 0,5 dl soijakastiketta
• 0,5 dl vettä
• 2 rkl sokeria
• 0,5 tl valkosipulimurskaa
• 1 kevätsipuli
• pieni pala punaista chiliä

Keitä viiriäisenmunia 4 minuuttia ja jäähdytä ne nopeasti jäävedessä tai kuten minä, kulhollisessa puhdasta lunta, sitä riittää juuri nyt. Munien jäähtyessä sekoita marinadin ainekset pienessä astiassa, sen kokoisessa, johon munat sopivat hyvin maustumaan ja jonka saa suljettua tiiviisti. Sekoittele lusikalla pohjia myöten, että sokeri liukenee liemeen. 

Kuori jäähtyneen viiriäisenmunat kulhossa veden alla, niin kuori irtoaa helpoiten, eikä pintaan tule koloja. Laita kuoritut viiriäisenmunat marinadiin ja sulje astian kansi. Laita astia jääkaappiin ja koita malttaa ainakin muutama tunti ennen kuin syöt herkut pois. 

Meillä viiriäisenmunat ehtivät marinoitua noin kuusi tuntia. Lusikoin ne pieneen tarjoiluastiaan kastikkeen kera ja söimme ne osana korealaista päivällistä, jonka muina osina oli riisiä malliston pienimmällä riisinkeittimellä, tahmean rapeaa kahteen kertaan friteerattua kanaa ja marinoitua pihviä (tähdenlento eräältä toiselta aterialta). Ja kimchiä oli myös, mutta tällä kertaa kaupallista tuotetta, sillä unnin tuoma oli jo loppu. Sain varmistuksen, että unni osaa tekee hyvää kimchiä! 

Ja mitä tulee näihin soijamarinoituihin viiriäisenmuniin, ne olivat oikein mainioita, pikku tilkka marinadikastiketta mukaan riisiin ja tämmöinen kuvassa kieltämättä oliivilta näyttävä herkku lusikkaan, no jopa oli hyvää. Tämä onnistuu tietysti hyvin kananmunistakin, vaativat pitemmän keitto- ja marinointiajan, eivätkä ole niin sopivia suupaloja, mutta muuten toimii kyllä hyvin. Tahmean rapeat kanapalat tulevat blogiin tuonnempana. 

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehden alati venyvään listaan korealaisista kokeiluistani. Ja lisäksi vinkkaan Areenassa olevan lyhyen haastatteludokumentin The Fantastic. Se on liikuttava pieni ohjelma, jossa pohjois-korealaiset kertovat siitä miltä on tuntunut katsoa länsimaisia elokuvia. 

Jangjorim – naudanlihaa soijakastikeessa

Minulla oli kaksi pientä palaa naudanlihaa, joista ei olisi tullut isompaa ateriaa. Löysin niille Korean Bapsang-blogista hyvän sivuruokaohjeen. Käytin pienen palan sisäfileetä ja toinen pala oli ulkofileetä. Tähän käy monenlainen leikkuu naudasta, voipa sen tehdä possustakin. Leikkuu vaikuttaa kypsymisnopeuteen, joten ainakin minusta tämä oli näppärä tehdä fileestä. 

Nautaa soijakastikkeessa

• 2 porkkanaa
• 2 palsternakkaa
• 2 valkosipulinkynttä
• 2 laakerinlehteä
• 2 kevätsipulia (ei ollut muita sipuleita taloudessa)
• 1 rkl kokonaisia mustapippureita
• ripaus chilirouhetta
• 5 dl vettä
• 200 g naudanlihaa
• 6 rkl soijakastiketta
• 3 rkl miriniä
• 3 rkl tummaa sokeria

Ensin kiehautin kasvisliemen, laitoin niitä kasviksia, joita sattui olemaan. Kuorin ja leikkasin porkkanat ja palsternakat paloihin, kuorin valkosipulin kynnet ja etsin mausteet esiin, kaadoin niiden päälle kattilaan vettä sen verran, että  ainekset peittyivät hyvin. Kun kasvisliemi oli kiehunut noin kymmenen minuuttia, lisäsin kattilaan kuutioiksi leikatut pihvipalat. Kypsensin lihapaloja liemessä noin 40 minuuttia, kuorin päältä vaahtoa hieman ja kurkin kattilaan toisinaan, en halunnut liemen kiehuvan liiaksi pois. 

Kun lihapalat alkoivat olla mureita, kaadoin kaikki ainekset siivilään ja keräsin liemen talteen. Palautin liemen kattilaan ja noukin lihapalat kasvisten seasta takaisin kattilaan. Lisäsin kattilaan soijakastikkeen, mirinin ja sokerin. Lientä oli nyt sen verran, että lihapalat olivat hyvin liemen peitossa. Jatkoin kypsentämistä noin 30 minuuttia, kunnes liemi oli vähentynyt noin kolmasosalla. Suolaa tämä ei todellakaan tarvitse, soijakastike pitää suolasta huolen. 

Soijakastikkeessa muhitettu naudanliha on tyypillinen korealainen sivuruoka, eikä sitä tarvitse olla paljon aterialla syöjää kohden, muutama palanenkin riittäisi. Olisin voinut pakata heti osan tiiviiseen astiaan ja pitää jääkaapissa muutaman päivän. Tällöin ruoka olisi pitänyt tietysti kuumentaa uudelleen. Nyt me söimme kaiken, sillä meillä oli oikeastaan vain kokoelma korealaisia sivuruokia; saunamunia, rapeaa kurkkua ja kimchiriisiä. Erittäin hyvä aterian osa ja sain käytettyä ne kaksi lihapalaa hyvin. 

EDIT: lisään postauksen CampaSimpukan uudelle Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki korealaiset kokeiluni. 

Pintapaistettu lohi wasabimajoneesilla

Olen ollut vähän nirso mitä tulee hittiruokiin, en ole tehnyt avokadopastaa, enkä muttipastaakaan, mutta uunifetapastaa tein ja olenpa iloinen, että tein. Ja olen iloinen, että tein sen Jennin innostamana. On niin mukava tuntea edes vähän ihmistä, jonka idea lähtee lentoon näin jyrkällä kulmalla. Tiedostan kyllä, että uunin keksimisen jälkeen on melkein kaikkea jo paistettu, mutta silti Jennin idea oli loistava. Ainoa harmistuksen aihe oli se, että ostamani feta ei ollut kaikkein parasta, se ei murentunut sopivasti vaan muuttui melkein tahnamaiseksi uunikeikalla. Ja pastakin olisi voinut olla spagettia. Mutta nämä eivät ole Jennin vika, vaan minun. Eikä oikeastaan vika ollenkaan, jäipä vain parantamisen varaa.

Aasinsiltana tämän päivän ateriaan toimii kokeilematon avokadopasta, en silloin muutama vuosi sitten käyttänyt avokadoa juuri ollenkaan, eikä ajatus sen sekoittamisesta pastaan tuntunut houkuttelevalta, eikä tunnu vieläkään. Niinpä en ollut hankkinut Hanna G:n keittokirjoja, enkä sen jälkeen lukenut hänen blogiaan, kun hän lopetti sen alkuperäisen ruokabloginsa, jonka nimikin on jo haihtunut päästäni. Olin kuitenkin tietoinen, että viime vuoden lopulla hän julkaisi uuden keittokirjan, jonka kannessa hän poseeraa muodikkaasti essussa. Tai mitä minä muodista ymmärrän. Tämäkään kirja ei ole löytänyt hyllyyni, mutta saattaa olla, että se löytyy sieltä piankin, kunhan ehdin kaupoille. Palan nimittäin halusta nähdä mitä muita hyviä ohjeita hän on kirjaansa laittanut pintapaistetun lohen lisäksi. Se on nimittäin parasta syötävää, jota meidän keittiössämme on aikoihin ollut, eikä meillä ihan pahaa ruokaa yleensäkään syödä. Se on nerokas ohje.

Minun silmiini pintapaistettu lohi osui postauksen muodossa Lyhyenä hetkenä-blogista. Kuvat olivat houkuttelevia ja mikä tärkeintä, ymmärsin viimein mitä olen tähän asti tehnyt väärin leikatessani lohta sushia varten. Yksi ainoa kuva ja nolostuksen puna nousee vieläkin poskille, miten en ole tajunnut? Olen vain leikannut kalaa kaikkiin mahdollisiin vääriin suuntiin, mutten siihen yhteen oikeaan. Kiitos Pia. Huomasin Pian postauksen pintapaistetusta lohesta jo heti tuoreeltaan, mutta tänään oli vasta sopiva hetki kokeilla Pian testaamaa Hanna G:n ohjetta. Eikä jää viimeiseksi kerraksi. Tein ruoan pääruokakoossa ja luistelin majoneesin tekemisestä. Käytin hyvää virolaista majoneesia, jota meillä on nykyään aina. 

Pintapaistettu lohi wasabimajoneesilla ja vähäsen sushiriisiä

• 300 g palanen merilohta
• 1 dl majoneesia
• 2 rkl wasabia
• pieni liraus sitruunamehua
• ripaus suolaa
• 3 rkl soijakastiketta
• 2 rkl miriniä
• 1 dl sushiriisiä (määrä ennen keittämistä)
• pikkelöityä inkivääriä
• seesaminsiemeniä

Aloitin huuhtomalla sushiriisiä riisinkeittimen kulhossa kunnes huuhteluvesi oli kirkasta. Laitoin keittimen töihin. Desi kuivaa sushiriisiä tarvitsee noin 2,5 dl vettä riisinkeittimessä ja sitten asian voikin unohtaa siihen saakka, että riisi on valmista. Jos jotain keittiövempelettä arvostan niin se on riisinkeitin. Se ei koskaan petä minua. 

Sekoitin valmiiseen majoneesiin tujakasti wasabia ja ihan vähän sitruunamehua ja suolaa. Lusikoin majon pursotinpussiin ilman tyllaa niin, etten leikannut pussin kärkeä vielä auki. Olin laittanut kärjen yläpuolelle kapean pussinsulkijan estämään majoneesin valumista aivan pussin kärkeen vielä tässä vaiheessa. Näin saisin sitten leikattua kärjen pois ilman, että majoneesi purskahtaisi pussista ennen kuin tahtoisin sitä pursottaa. Laitoin yläpäästä solmulle kierretyn pussin jääkaappiin. 

Tein yksinkertaisen kastikkeen sekoittamalla soijakastiketta ja miriniä ja jätin odottamaan viimeistelyä. Kaadoin kuivalle pannulle muutaman ruokalusikallisen seesaminsiemeniä. Minulla ei ollut Pian käyttämiä mustia seesaminsiemeniä enkä löytänyt varastoistani mustia nigellansiemeniä, joten paahdoin kuumalla, kuivalla pannulla tavallisia seesaminsiemeniä tavoitellen niihin pientä paahteisuutta. Varoin polttamasta niitä ja kumosin ne jäähtymään peltilautaselle. 

Otin sitten kalapalan käsittelyyn. Leikkasin rasvareunat pois ja nyppäisin muutaman ruodon pois. Leikkasin sitten melko neliskanttisen palan kahteen yhtä suureen palaan. Aloin leikata keskilinjan suuntaisesti ohuita, noin puolisenttisiä viipaleita. Niitä tuli noin parikymmentä. Reunoja kohden palat olivat kapeampia. Asettelin tasakokoisimmat viipaleet tarjoiluastialle, sellaiselle joka kestäisi tohottimen kuumuuden. Muutaman kapeamman palan kieritin ruusukkeiksi vadin päätyihin. 

Kun riisi oli kypsää, pyysin talouden tohovastaavaan hommiin. Antti tohotti ohuita lohiviipaleita niin, että niiden pinta vaaleni ja kypsyi aivan aavistuksenomaisesti. Otin jääkaapista majoneesipussin ja leikkasin pussin kärjen pois hyvin pienesti. Otin pois pussinsulkijan ja puristin massan pussin kärkeen. Pursotin wasabimajoneesia lohiviipaleiden päälle ja reunoille. Lusikoin muutaman pienen lusikallisen mirin-soijakastiketta reunoille ja ripotin päälle paahdettuja seesaminsiemeniä. Lopun mirin-soijakastikkeen kaadoin pieniin annoskuppeihin lautasten vierelle. Laitoin tarjolle myös pikkelöityä inkivääriä, vaikken itse sitä syökään. Enkö olekin hyvä ihminen?

Otin tahmeaa, kypsää sushiriisiä kauhalliset kuppeihin lautasten viereen ja aloimme syödä. Ai että wasabi teki majoneesista hyvää, siinä oli pieni potku, muttei nostattanut hikikarpaloita otsalle. Lohi oli niin kevyesti kypsennettyä, ettei tosikaan. Makea kastike sopi korostamaan kokonaisuutta hyvin ja haarukallisiin (emme saaneet puikoilla syömistä hyvin käyntiin, luovutimme) yhdistetyt sushiriisin tahmeat pallukat täydellistivät suupalan. Voi että miten hyvää! Yksinkertaista ja hauskaa! Kiitos Hanna G loistavasta ohjeesta, kiitos Pian sen minunkin ulottuvilleni tuomisesta! Ja kiitos minä, kun osasin tehdä tämän ohjeen mukaan hyvää ruokaa.