Chorizopasta

Kuten eilen sanoin, minulla ei oikein nyt tunnu löytyvän ideoita espanjalaisten ruokien suhteen. Joko olen tehnyt "kaikkea", tai "ei pysty" tai "ei huvita". Mutta lähes joka päivä on jotain viitsittävä syödä. Meillä oli jääkaapissa ihan kotoa asti kuljetettu pätkä chorizoa, ei mitään artesaaniraakamakkaraa, vaan ihan semmoista lähes kivikovaa hyvin säilyvää makkaraa ja sen minä tänään meille syötin. Tein täysin omasta tai asiakkaan päästä-pastahässäkän. Tein ruoan myös yhden kattilan taktiikalla, säästyi tiskiä hyvin. 

Chorizopasta kahdelle eikä jäänyt yhtään tähdenlentoja

• 15 cm pätkä chorizoa puolikuupaloiksi leikattuna
• 2 dl kuivaa simpukkapastaa
• 1 uuden sadon sipuli ohuina viipaleina
• 1 keltainen tomaatti
• 1 dl sekoitusta jossa oli kivettömiä mustia ja vihreitä oliiveja sekä lupiinia 
• suolaa ja pippuria
• tuoretta sileälehtistä persiljaa ja basilikaa 
• 1 rkl oliiviöljyä

Paistoin chorizopaloja kuivan kattilan pohjalla muutaman minuutin, niin että niiden pinta tuli rapeaksi ja niistä alkoi irrota rasvaa, kumosin palat lautaselle. Laitoin kattilaan vettä ja kuumensin sen kiehuvaksi. Kumosin veteen pastan ja keitin sitä pakkauksen mukaan 9 minuuttia. Sillä välin leikkasin mandoliinilla sipulin oikein ohuiksi viipaleiksi ja tomaatin kuutioiksi ja kumosin ne chorizopalojen kanssa samalle lautaselle. Silppusin päälle odottamaan tuoreet yrtit. Lusikoin oliivipussista hyvän määrän oliiveja ja muutaman lupiinin (en tiedä mitä ne pavun tapaiset jutut on varsinaisesti suomeksi, keltaisia "ranskanpastilleja", muttei kuitenkaan). 

Kun pasta oli kypsää, kaadoin siitä vedet pois ja muutaman minuutin kuluttua sekoitin pastaan kaikki muut ainekset. Maustoin suolalla ja pippurilla ja lurittelin päälle hieman oliiviöljyä. Enempiä kuvia ei ole, koska kuvien siirto vie hermot, #ranskanpatti on hyvässä kasvussa tämän leirialueen wifin kanssa. 

La Vueltaa saatoimme katsoa minun tablettini gigojen puitteissa lopusta parikymmentä kilometriä, siinä vaihtui johtopaikka Primoz Roglicilta Ben O'Connorille, joka oli päivän etapin nopein. Roglicille tuli takkiin noin neljä minuuttia ja se on aika paljon. Ilmeisesti hän ja joukkue eivät halunneet vielä ottaa punaisen paidan pitämisen taakkaa. Voi olla, että O'Connorin etumatka venähti vähän isommaksi, kuin oli tarkoitus antaa sen tulla. Nyt Ben O'Connor liittyi siihen porukkaan, joka on voittanut ainakin yhden etapin jokaisella suurella Grand Tourilla. 

Mobilepasta

Retkiolosuhteissa päivällinen on toisinaan  melkoisen aivojumpan tulos. Tänään kävimme kaupassa lemppariketjumme Jumbon liikkeessä.  Alankomaissa kaupat ovat auki samaan tapaan sunnuntaisin kuin meillä Suomessa. Meillä olisi kyllä ollut ainekset jonkunlaiseen ateriaan ilman kaupassa käyntiäkin, mutta vihanneksia oli aika vähän. CampaAdrian jääkaapissa oli pakkaus täytettyä tuorepastaa. Sen ympärille kehitin pastasalaatin tapaisen aterian. 

Tuorepastasalaatti kahdelle

• 200 g täytettyä tuorepastaa (tomaatti-mozzarellatäytteiset pastanyytit Lidlistä)
• 1 l vettä pastan keittämiseen + 1 rkl suolaa
• 4 rapean salaatin "oksaa"
• 6 kirsikkatomaattia
• 2 minikokoista snack-kurkkua (niitä minikurkkuja, joita meilläkin on kaupoissa keväisin)
• 2 minipaprikaa
• 2 rkl oliiviöljyä
• suolaa ja pippuria
• 1 rkl sitruunamehua
• tuoretta basilikaa
• raastettua parmesaania

Keitin pastan pakkauksen ohjeen mukaan suolatussa vedessä, 4 minuuttia. Kumosin veden pois ja jätin pastan hieman jäähtymään siksi aikaa, että valmistelin muut ainekset. Leikkasin salaatinlehdet, kurkut, tomaatit ja paprikat paloiksi ja sekoitin ne kulhossa. Kun pasta oli hieman jäähtynyt, sekoitin sen vihanneksiin ja lisäsin mukaan hieman oliiviöljyä, sitruunamehua, suolaa ja pippuria ja annoksiin vielä tuoretta basilikaa ja parmesaaniraastetta. Kuvakuri toimii edelleen, vain yksi kuva ateriasta!

Ensalada de Pasta y Atún – espanjalainen tonnikala-pastasalaatti

Aamuisella Decizen keskustaan vievällä kävelyreissulla katsastimme paikkakunnan kirkon ja postitoimiston. Antti toimitti tärkeän asian, osti postimerkkejä. Se on aina samanlainen spektaakkeli ranskalaisissa postitoimistoissa. Yleensä koko henkilökunta on jo neuvomassa yhtä asiakasta faksin (!) käytössä ja vähitellen kaikki valuvat tähän oivalliseen asiakaspalvelutilanteeseen, jossa ulkomaanpelleä neuvotaan vierailla kielillä postimerkkien ostamisessa ja käytössä. Joillakin kerroilla Antti on sitten kyllä neuvonut työntekijöitä kuinka heidän hienoa postimerkkiautomaattiaan käytetään. Nytkään hän ei ostanut koko valikoimaa, vaan jätti muutaman merkin muillekin, kansiossa oli noin 20 merkkiä, joten ei saanut olla liian ahne. Kirkkoon ei päässyt sisälle, vaikka sieltä kyllä kuului klassista musiikkia uruilla soitettuna. 

Kirkko oli ferme

Tämän päivän espanjalainen ruokalaji on Spain on A Fork-blogin tonnikala-pastasalaatti, joka on nopea ja helppo tehdä retkikeittiössäkin. Meillä oli varastoissamme oikeastaan melkein kaikkea muuta paitsi tonnikalaa. Sitä sai lähimmästä Casino Shopista, jonne oli leirialueelta matkaa noin 700 metriä. 

Albertin tonnikala-pastasalaatti kahdelle

• 2,5 dl kuivaa pientä fusillipastaa
• vettä ja rivakasti suolaa pastan keittoon
• 2 kananmunaa keitettynä
• 20 mustaa kiventöntä oliivia
• 3 eriväristä ja -kokoista tomaattia
• 2 kevätsipulia (ei ollut ohjeessa käytettyä punasipulia)
• 1 pieni tölkki tonnikalaa öljyssä (säästä öljy)
• 2 rkl samppanjaviinietikkaa (kun ei ollut muuta, ohjeessa sherryetikkaa)
• suolaa ja pippuria
• tuoretta persiljaa

Keitin kananmunat kypsiksi ja toisessa kattilassa pastat. Leikkasin sipulit viipaleiksi ja tomaatit kuutioiksi, oliivin puolikkaiksi. Antti harvensi persiljapuskaa sopivasti ja avasi tonnikalapurkin. Kun pasta oli kypsää ja kananmunat kuorittu ja leikattu lohkoihin, kaadoin kypsän pastan salaattikulhoon (se määrittelee hyvin retkiruokien koon, ei saa tehdä enempää kuin silikonikulhoon mahtuu). Lisäsin mukaan öljystä kalastellut tonnikalapalat, tomaatit, sipulit ja oliivit, sekoittelin maltillisesti. Tonnikalapurkissa olevaan öljyyn sekoitin pari rkl etikkaa ja sekoittelin tasaiseksi. Kaadoin tämän pienen kastikkeen kulhoon ainesten päälle ja sommittelin kananmunalohkot päällimmäiseksi. Koristelin persiljalla ja kiersin myllystä päälle pippuria ja suolaa. 

La Vueltan kolmas etappi oli mäkinen ja paikoin ilmeisen keljussa säässä ajettu. Etapin voitti Remco Evenepoel ja kokonaiskilpailun johto tuli hänelle samassa kaupassa. Jonas Vingegaard on 31 sekuntia perässä ja sijalla 4, Primoz Roclic on 37 sekuntia ja sijalla 10. Kyllä kelpaa.  

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, esimerkiksi poronpaisti ja loma

Loman viimeinen päivä, miksi sen pitää tulla niin nopeasti? Antti auttoi torjumaan pientä viimeisen lomapäivän ankeutta katsomalla kanssani loppuun erittäin hyvän islantilaisen Loukussa-sarjan toisen tuotantokauden. Sitä voi suositella, mikäli tahtoo katsoa jotain muuta kuin Frendejä tai Simpsoneita. Areenasta löytyy. 

Sarjan saatua hyvän päätöksen, laitoimme pienen tähdenlentotyyppisen päivällisen. Siihen tuli eilisen poronpaistin loput ja muutakin pientä sitä sun tätää, kuten kaksi perunaa kuutioina paistettuna ja kirpeiksi sattumiksi puolukoita. 

Poronpaistia pastasalaatissa

• noin 200 g grillattua poronpaistiviipaleita vielä ohuemmiksi suikaleiksi leikattuina
• vähäsen puolukoita
• pari keitettyä perunaa kuutioiksi leikattuina ja paistettuina
• eilisestä salaatista poimitut kurkkupalat pikkukuutioina
• samasta salaatista nektariinilohkot kuutioiksi leikattuina (salaatinlehdet laitoin kompostiin, ne olivat nahistuneita)
• 200 g kuivapastaa
• 1 tetra kypsiä kikherneitä
• 1 punainen kesäsipuli
• 1 tavallinen kesäsipuli
• kolmannekset punaisesta, keltaisesta ja oranssista paprikasta
• puolikas keskikokoisesta kesäkurpitsasta
• muutama kirsikkatomaatti
• suolaa ja pippuria
• oliiviöljyä
• puolikkaan appelsiinin mehu
• puolikkaan limen mehu

Hirveän pitkä ainesosaluettelo! Mutta tähän tuli siis vähän sitä ja tätä, mitä oli viikonlopulta jäänyt tähteeksi. Paistin olin leikannut jo eilen ohuiksi viipaleiksi ja ne leikkasin suikaleiksi. Salaatista poimin pois salaatinlehdet ja silppusin kurkun ja nektariinin kuutioiksi, samoin pari tähdeperunaa. Perunakuutiot paistoin oliiviöljyssä rapeiksi. Paistin kanssa tarjolla olleet puolukatkin säästin. Sipulit leikkasin ohuiksi kiekoiksi. 

Leikkasin paprikoista kolmannekset ja ne suikaleiksi, samoin puolikkaan kesäkurren. Ne asettelimme savustimen kalatelineeseen, samoin muutaman kirsikkatomaatin (tellinkiin saa hyvin pienet kalat kyljittäin, mutta se sopii hyvin vihannestenkin savustamiseen). Antti laittoi vihannekset sähkösavustimeen noin 20 minuutiksi. 

Keitin pastan ja kumosin kypsät kierremakaronit kulhoon, lisäsin sinne huuhdellut kikherneet, sipulit, paistisuikaleet, puolukat, kurkun ja nektariinin sekä oliiviöljyä ja sitrusmehut. Maustoin suolalla ja pippurilla, sekoittelin hyvin. Kun vihannekset olivat savustuneet kevyesti, leikkasin ne pienempiin paloihin. Kaadoin salaatin laakealle lautaselle ja kumosin savustetut vihannekset päälle. En kyllä tajua, minkä verran luulin meidän jaksavan syödä, mutta tulipa samalla työlounas huomiselle. Hyvää hävikkiruokaa. Savustetuista vihanneksista parhaita olivat paprikat, kesäkurpitsa ei  niinkään saanut lisäarvoa savustuksesta. 

Koska päivän tunnelma on ollut apea loman loppumisen tähden, pidimme tunnelmaa yllä katsomalla HBO:n Chernobyl-sarjan yhtä kyytiä. Olipa sekin hyvä! Nyt on hyvä käydä nukkumaan ja aamulla herätä aitoon arkeen. 

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Tähdenlennot-välilehdelle, jonne kerään hävikkiruoka-aiheisia postauksiamme. 

Melkein sopiva määrä ruokaa

Ai, että on vaikea tehdä taas ruokaa kahdelle, kun olen tehnyt monta viikkoa neljälle ja välillä enemmällekin. Tänäänkin tein mukamas niin vähän ruokaa ja silti sitä tuli liikaa. Sen verran liikaa, että otan yövuoroevääksi loput. 

Loimulohta pastan, pinaatin ja maissin kanssa

• 250 g loimulohta
• 100 g kuivaa minimaalisen pientä kukkapastaa
• 1 pieni tölkki maissia
• 3 keitettyä kananmunaa
• tuoretta babypinaattia
• kirsikkatomaatteja
• kevätsipulia
• tilliä
• suolaa ja pippuria
• tomaattietikkaa 
• oliiviöljyä
• sitruunamehua

Keitin kananmunat ja pastan. Kumosin kypsän pastan kulhoon maissin kanssa ja maustoin suolalla ja pippurilla, sitruunamehulla sekä ties milloin ostetulla upealla tomaattietikalla, se on Muttin tuote. Aivan ihan tuoksultaan ja ärhäkkä maultaan, sitä ei pidä kaataa liikaa. 

Sirottelin vadin reunoille babypinaattia ja halkaistuja kirsikkatomaatteja. Keskelle kumosin maustetun pastan ja maissin. Paloittelin valmiina ostetun loimulohen vadille, samoin keitetut kananmunat lohkoina. Päälle ripotin kevätsipulin silppuna ja tilliä. Ihan pinnalle kiersin vielä myllystä hieman pippuria ja kaadoin muutaman tipan oliiviöljyä. 

Tähdenlentoja ja matka-ananasta

Eilen keitin pastaa liian paljon ja se tonnikalapurkkikin oli aika iso. Ruokaa tuli siis liikaa, vaikka koitimmekin syödä edullista ateriaa parhaamme mukaan. Ajattelin ensin, että vain lämmitämme lopun tonnikalapastan tänään, mutta muutin mieleni ja jatkojalostin siitä pastasalaatin muutamin lisäaineksin. Niiden hinta oli pari kolme euroa, joten kalliisti emme tänäänkään syöneet. 

Tähdenlennokas pastasalaatti

• noin 400 g eilistä tonnikalapastaa (jossa pastaa, tomaatteja, sipulia, parmesaania ja sekalaisia mausteita)
• 1 Jalostajan hernekeittopurkin kokoinen purkki kikherneitä
• 1 palikka fetajuustoa (jätin Arlan salaattijuuston ostamatta, sitäkin oli naapurin mercadossa)
• 6-8 pientä luumutomaattia
• puolikas kurkku
• 2 kananmunaa
• vihreitä ja mustia oliiveja
• basilikaa
• persiljaa
• suolaa ja pippuria
• oliiviöljyä 
• sitruunamehua

Otin pastanloput jääkaapista lämpenemään ja keitin pari kananmunaa. Leikkasin tomaatit paloiksi ja kuorin kurkun, talvinen kurkku on niin paksukuorista, että se on viisainta kuoria. Huuhtelin kikherneet ja jätin ne lävikköön valumaan. Leikkasin fetan paloiksi ja kun kananmunat olivat mututuntumalla täydellisiä, otin ne kiehumasta, kuorin ja leikkasin lohkoihin. Käytin pasta-astiaa hieman mikrossa, että pasta olisi irtonaista ja muutkin ainekset hiemat notkistuisivat. Sekoitin pastaan tomaatit, kurkut, kikherneet, fetan, oliivit ja kananmunalohkot. Pinnalle ripottelin yrttejä, hieman suolaa ja kunnolla pippuria. Ihan viimeiseksi lurittelin päälle hieman oliiviöljyä ja sitruunamehua. 

Meillä oli lähikaupasta ostettu sitkas (siis täydellinen) leipä, azorilaista voita ja portugalilaista roseviiniä tätä tähdenlentoa komppaamassa ja olimme niin reippaita, että vain muutama pastaputkilo ja kikherne jäi syömättä. Hyvä me! 

Jälkiruoka muodostui karamellisoidusta matka-ananaasta, jonka ostimme jo pari kolme päivää sitten. Siitä meni puolet tähän jälkkäriin. Lisänä oli vaniljajäätelöä.

Karamellisoitu matka-ananas jäätelön kanssa

• puolikas suuresta ananaksesta
• 2 rkl voita
• 4 pientä annospussia sokeria (kahvilasta mukaanotettua)
• loraus punaista portviiniä
• vaniljajäätelöä
• annoksen päälle suolalla maustettua suklaata raastettuna

Kuorin ja leikkasin ananaksen paloihin. Kuumensin pannua ja lisäsin sinne voita ja sokeria. Nostelin pannulle ananaspalat. Pyörittelin niitä pannulla hetkisen sen oloisena, että tiedän mitä teen ja illuusiota vahvistaakseni kaadoin mukaan vähän portviiniä. Kun ananakset olivat sen näköisiä, että nyt ne voi syödä, lusikoin niitä lautasille vaniljajäätelön kaveriksi, Antti raastoi pinnalle suolakiteillä kipakoitua suklaata, minä lusikoin kastiketipat päälle ja esittelin annokset yleisölle. Voi kun olisi ollut kokonaisia rosepippureita, nekin olisivat sopineet tähän!

Minun oli tarkoitus laittaa tähän valkoista portviiniä, mutta olin jo hulauttanut pullosta, kun huomasin sen olleen rubya, valkoinen portti oli jääkaapissa. Ruby teki kyllä hyvän lopputuloksen, siitä tuli voin ja sokerin kanssa ihana punertava kastike. Kuva voisi tietysti olla parempi, mutta tämän kummempaan en nopeassa tilanteessa kyennyt. 

Onneksi on tiskikone, niin ei tarvinnut tiskata käsin. Huomenna syömme ananaan loppuun, sillä majoituksen vaihto lähestyy ja ruokatarvikkeet pitää ajaa vähiin ennen pitempää automatkaa. Sään puolesta ruokatarvikkeet kyllä säilyisivät, mutta tilaa on niin niukalti, ettei huvita istua koko päivää ruokakassi sylissä.

Aamupäivällä oli taas mitä mainioin rantakävelysää. Marraskuu on ilmeisen hyvä aika vuodesta laittaa lapset surffauskouluun, en kyllä omiani olisi päästänyt.

Kaikenlaista lilluu merissä, muunmuassa tämmöisiä söheröitä, ainakin muoviletkua, ruostunutta rautaa, betonimyökkyjä, köyttä ja muoviverkkoa oli tässä käänteiskauniissa kasassa, joka taisi rantautua edellisen nousuveden aikaan.

Tämmöiset levämuodostelmat sen sijaan eivät varmaan ole kauhean paha juttu rannoilla. Tietääksemme näitä kuivataan ja hienonnetaan lannoitteeksi ja ihmiset poimivat aamukävelyllä parhaita paloja mukaansakin. Me emme, kun emme tienneet mihin niitä voisi käyttää.

Aamukävelyn päätteeksi poikkesimme kahville aiemmilta kerroilta tutun Hotel Farolin kahvilaan. Aika pätevä sotku espresson jälkeen. Lisään tämänkin postauksen CampaSimpukan ylälaidan Poissa kotoa-välilehdelle, jonne kerään reissuaiheisia postauksiamme, vaikka tässä on tätä apepuoltakin.

Sikin sokin-salaatti

En ole koskaan oikein halunnut sanoa pastasalaattia salaatiksi. Mutta sanotaan nyt sitten. Eilen söimme sekalaisen sörsselin, johon käytin kaksi broilerifilettä, jotka olivat jääneet viikonlopun ruoanlaitoista. Myös yksi pastapussin loppu ja puolikas fetapakkauksesta saivat loppusijoituksen. Söimme tästä pikaisen päivällisen ja loput otin yövuoroeväiksi tulevina työ-öinä. 

Pastasalaatti pitkin hampain

• noin 150 g kierteistä pastaa katkottuna
• 2 broilerifilettä
• oliiviöljyä
• kuivattua appelsiinimurua (toimme Portugalista)
• kuivattua tomaattimurua (samasta kohteesta tuotu)
• suolaa ja pippuria
• sitruunamehua
• nokare voita
• puolikas tavanomaisesta fetapalasta
• mustia kivellisiä oliiveja
• 2 tomaattia
• pätkä kurkkua
• nippu espanjalaista parsaa, tai oikeastaan vain nuput
• basilikaa

Keitin pastan suolatussa vedessä. Pastan kiehuessa leikkasin tomaatit ja kurkun pieniksi kuutioiksi, samoin fetan. Sekoitin marinadin broilerille oliiviöljystä, sitruunamehusta, kuivatusta appelsiinista ja tomaatista, suolasta ja pippurista. Kuumensin pannulla voita ja paistoin ohuet broilerifileet molemmin puolin. Lisäsin pannulle parsanuput kypsymään ihan vähän, niissä saisi olla hieman purtavaa. 

Kun pasta oli kypsää, kumosin sen siivilään ja huuhtelin sitä hieman kylmällä vedellä. Sekoitin kulhossa yhteen tomaatti- ja kurkkukuutiot, fetapalat, pastan ja oliivit. Leikkasin broilerifileet suikaleiksi ja yhdistin ne salaattiin. Maustoin seosta vielä sitruunamehulla, oliiviöljyllä, pippurilla ja basilikalla. Tämä maistuu hieman lämpimänäkin, mutta aivan yhtä hyvin kylmänä. Olisi ollut kiva, jos olisi ollut jonkunlaista maalaisleipää, mutta tällä kertaa meillä ei ollut sopivaa leipää. 

Purkin- ja pussinpohjat käyttöön - erittäin sekalainen salaatti

Koitan olla menemättä kauppaan vain yhden pienen asian takia, sillä sen tehdessäni palaan usein ainakin kahden ruokakassin takia. Jos tarvitsisin vain yhtä raaka-ainetta ruokaan, voin yrittää korvata sen jollain muulla ja siirtää kauppareissua ainakin seuraavaan päivään. Tänään se onnistui, sillä kaikenlaista pientä käytettävää löytyi, kun sukelsin jää- ja kuivakaappien uumeniin.

Sekalainen salaatti kahdelle

Marinoidut sipulit salaattiin

• 2 pienehköä punasipulia
• 0,5 dl siiderietikkaa (punaviinietikka oli loppu)
• 0,5 dl oliiviöljyä
• 1 tl sokeria
• ripaus suolaa

Kuori sipulit ja siivuta ne mandoliinilla tai veitsellä oikein ohuiksi viipaleiksi. Sekoita etikka, öljy, suola ja sokeri ja kääntele sipuliviipaleet seoksessa. Jätä maustumaan niin pitkään kuin ehdit, jopa yön yli.

Muut salaatin tykötarpeet

• 100 g fetaa
• 150 g pientä kuviopastaa
• 1 pieni tetra suuria valkoisia papuja
• pussin pohja mustia kivellisiä oliiveja
• 10-15 kirsikkatomaattia
• 10 cm pätkä kurkkua
• 1 pieni punainen, keltainen ja oranssi paprika (sellaisia suippoja)
• kourallinen salaatinlehtiä
• tuoretta basilikaa ja timjamia
• oliiviöljyä
• 2 rkl vihreää pestoa
• puolen sitruunan mehu
• pippuria

Keitä pasta väljässä vedessä kypsäksi ja kaada siivilään. Kumoa pasta tarjoilukulhoon ja sekoita siihen oliiviöljyä ja pestoa, jätä jäähtymään. Sillä välin leikkaa tomaatit, kurkku ja paprikat paloihin ja valuta tetrapavut. Pilko feta ja revi salaatti paloiksi. Kun pasta on jäähtynyt, sekoita siihen ensin marinadista nosteltu sipuli, oliivit ja pavut. Sitten lisää mukaan tomaatit, kurkku ja paprikat, sekä salaatti. Viimeiseksi sekoittele mukaan feta ja tuoreet yrtit. Purista päälle sitruunamehua ja maistele onko suolaa tarpeeksi, fetan suolaisuus usein riittää, mutta pippuria salaatti vielä kaipaa. Tarjoa tuoreen leivän kanssa. Minä leivoin pienen aurinkoleivän, johon käytin jauhopussien loppuja, sinne meni niin vehnää kuin ruistakin.