Kaikkien aikojen pienin sato yhdellä aterialla – quesadillat

Tänä vuonna meillä on ollut mitä maltillisin sato yhdessä jos toisessa asiassa. Kaksi omenaa on tulossa, ainoa kirsikka on kadonnut, tomaattejakaan ei ole vielä kovin montaa kypsynyt. Nyt juuri reissun alla oli aika käyttää kaikki loput, kipenet ja jämät tähdenlentopäivälliseen. Quesadillat ovat hyvä ruoka upottaa yhtä jos toista vehnätortillojen mutkaan. Sinne meni pieni rasiallinen nyhtölammasta, sinne meni salamipaketin viimeiset siivut ja sinne meni jopa aivan minikokoinen kesäkurrekin. Yksi juttu  meni kyllä pieleen. Olin mitoittanut täytteet kuuden tortillan mukaan, mutta pakkauksessa olikin kahdeksan kappaletta vastoin pakkausmerkinnän lupausta. Minne voisi valittaa?

Kuusi quesadillaa

• 6 vehnätortillaa
• noin 100 g nyhtölammasta
• muutama ohut salamiviipale
• pieni palanen emmentalia
• vielä pienempi palanen jotain muuta juustoa, ehkä parmesania
• 2 pientä punasipulia
• 2 pientä keltasipulia
• 1 punainen suippopaprika
• 1 minimaalisen pieni kesäkurpitsa
• 1 vielä pienempi kurkku, tuskin peukalon mittainen
• muutama pieni tomaatti
• mietoa salsakastiketta
• liraus oliiviöljyä
• ektoplasmaa (tunnustan nolona, käytin kaupallista "guocamolea", kun ei ollut avokadoja)

Silppusin sipulilt ja kesäkurpitsan, tomaatit, kurkun ja paprikan. Laitoin pannulle hieman oliiviöljyä ja kuullotin hetkisen aikaa sipulia, paprikaa ja kurpitsaa. Kumosin ne odottamaan lautaselle. Levitin tortillalätyn puolikkaalle hieman guacamolea ja salsakastiketta. Siihen päälle tälläsin muita täytteitä, nyhtölihaa kolmeen ja salamia kolmeen ja kaikkiin sipuli-paprikaseosta, tomaatti- ja kurkkusilppua ja juustoa. Käänsin lätyn puolikuun muotoon ja laitoin sellaisena kuumalle, kuivalle pannulle ja paistoin muutaman minuutin, painoin quesadillaa hieman lyttyyn paistinlastalla. Käänsin sen kylkeä ja paistoin toistakin puolta minuutin pari. Nostin valmiin puolikuun leikkuulaudalle ja leikkasin sen kolmeen sektoriin. Kun kaikki oli paistettu, söimme ne iloisina kotiterassilla samaan aikaan, kun pihasiilit kävivät omalla ateriallaan. Vaikka kaksi siiliä on juuri viime päivinä jäänyt tuossa meidän kohdalla auton alle, ainakin kaksi on vielä elossakin! Se ilahdutti kovasti. 

Lisään tämän postauksen CampaSimpukan ylälaidan Tähdenlennot-välilehdelle, jonne kerään kaikki hävikistä herkuksi-teemaiset postauksemme. 

Quesadillat

Yleensä syömme quesadilloja tortillapäivän jälkeen, jos on jäänyt tähdenlentoja. Tänään meillä oli quesadilloja ihan varsinaisena päivällisenä ilman tähdenlentoteemaa. Käy se niinkin!

Quesadillat kanatäytteellä

Broileri ja marinadi niille

• 400 g broilerin sisäfileitä
• 1 limen mehu
• 1 sitruunan mehu
• puolikas punasipuli
• tuoreita yrttejä (korianteria, rosamariinia, timjamia)
• suolaa ja pippuria
• oliiviöljyä
• chilihiutaleita
• nokare voita paistamiseen

Muut värmeet

• 8 pientä vehnätortillaa
• 1 syöntikypsä avokado (pakkauksen toinen oli pilallinen, ärsyttävää)
• kirsikkatomaatteja
• pieni kurkku
• tomaattisalsaa (valmista)
• juustoraastetta
• tuoretta korianteria

Tein broilerin fileille marinadin jo aikaisemmin päivällä, mutta jos on kiireempi, muutama minuuttikin riittää marinadissa. Käytin marinoimiseen vakuumirasiaa, joka nopeuttaa marinoitumista kyllä huomattavasti. Sekoitin oliiviöljyn, sitrusmehut, suolaa, pippuria, chiliä, yrtit silppuna ja sipulin suikaleina marinadiksi ja lisäsin mukaan broilerin fileet ja sekoittelin. Laitoin kannen kiinni ja yhdistin kannen lukkomekanismin vakumointikoneeseen sitä varten olevalla letkulla. Laite poisti ilman astiasta ja kansi meni todella tiukasti kiinni. Laitoin astian jääkaappiin odottamaan ruoanvalmistamisen aikaa. 

Iltapäivällä sitten silppusin yrtit ja leikkasin kurkun ja tomaatit viipaleiksi, otin esille salsapurkin, juustoraasteen ja tortillalätyt. Leikkasin avokadonkin viipaleiksi ja toisen pilallaolleen nakkasin kompostikuppiin. Aukaisin marinadiastian ja kuumensin pannun, jolle olin lisännyt nokareen voita. Paistoin broileripaloja ja marinadin mukana olleita sipuleita, kunnes liha oli kypsää. Leikkasin palat pienempiin suikaleisiin.

Otin aina kaksi tortillaa yhtä aikaa täytettäväksi. Levitin ensin puolikkaalle tortillalle salsaa, siihen päälle ripottelin pienen kourallisen juustoraastetta. Muiksi täytteiksi asettelin avokadoviipaleita, kurkkua, tomaattia, kanapaloja ja korianteria. Käänsin tortillan toisen puolen kanneksi ja kun kaksi puolikuun muotoista quesadillaa oli valmiina, nostin ne soikealle, kuumaksi lämmitetylle pannulle. Pitää varoa, ettei polta tortilloja, minä vähän käräytin kaksi quesadillaa. Tykkään paistaa quesdillat puolikuun muotoisina, jolloin ne on paljon helpompi kääntää kuin pyöreinä. Kokonaisen pyöreän quesadillan kääntämisessä täytteet helposti leviävät pitkin poikin. Valmiit quesadillat leikkasin kahteen palaan, isompia tortilloja käytettäessä ne on hyvä leikata kolmeen palaan. 

Söimme noin puolet tästä  määrästä ja pakkasin loput huomiseksi lounaaksi, voi tosin olla, että iltapalaksi nappaamme palasen tai kaksi. 

Espanjalainen tortillasämpylä

Tänään kokeilin espanjalaisen perunamunakkaan, tortillan tekemistä, kun näin kiva ohjeen SHEKNOWS-blogissa. Toisekseen olin nähnyt kivan tomaattileivän Honest Fare-blogissa. Yhdistin nämä kaksi vinkkiä yhdeksi lounas- tai eväsleiväksi.

Espanjalainen perunamunakas

• 3 keskikokoista perunaa 
• 2 pientä sipulia
• 1 pieni punainen paprika
• 1 valkosipulinkynsi
• 3 pientä keltaista tomaattia
• 3 kananmunaa
• Manchego-juustoa raasteena (noin 35-50 g)
• tuoreita yrttejä (basilikaa, timjamia, ruohosipulia)
• suolaa ja pippuria
• oliiviöljyä paistamiseen

Tein koko homman vähän erilailla, kuin lähdeblogissani, sillä minulla ei ole uuninkestävää pinnoitettua paistinpannua. Paistoin siis tortillan kokonaan pannulla liedellä. 

Leikkasin perunat ohuiksi viipaleiksi, samoin sipulit, paprikan ja tomaatit, joista puristin siemenet ja mehut kompostiin. Raastoin juuston odottamaan ja silppusin yrtit. Rikoin kananmunat kulhoon ja vispasin rakenteen rikki. 

Kuumensin pannulla lorauksen oliiviöljyä ja paistoin perunaviipaleita muutamia minuutteja, kunnes ne alkoivat olla kypsiä. Ne tahtoivat tarttua pannun pintaan, joten niitä piti siirrellä aika ahkerasti. Lisäsin pannulle sipulin, valkosipulin, paprikan ja tomaatit. Paistelin niitäkin hetkisen, kunnes sipuli oli läpikuultavaa ja paprika pehmentynyt. Kaadoin päälle kananmunamassan ja ripottelin pinnalle juustoraasteen ja yrtit, sekä suolaa ja pippuria. Laitoin levyn toiseksi pienimmälle asetukselle ja kannen pannun päälle. Annoin munakkaan kypsyä noin 5-10 minuuttia ja kokeilin taipuisalla lastalla olisiko munakas kiinni pannussa. Ihme kyllä ei ollut. Otin pannua suuremman tarjottimen ja kippasin munakkaan tarjottimelle, josta valutin sen uudelleen pannulle paistettu pinta päälle päin. Kypsytin miedolla lämmöllä vielä hetkisen. Valutin kypsän munakkaan tarjottimelle jäähtymään. 

Tomaattinen paahtoleipä

• annospala ciabattaa tai muuta sitkeäkuorista leipää
• loraus oliiviöljyä
• pieni turaus valkosipulitahnaa
• 2 pientä tomaattia
• suolaa ja pippuria

En tehnyt tätäkään varsinaisesti kuten lähdeblogissani, mutta mielessäni oli siinä käytetty ajatus paahdetun leivän hieromisesta tomaattisilpulla. Kuumensin pannulla pienen lorauksen oliiviöljyä ja sekoitin siihen vähän valkosipulitahnaa. Leikkasin leipäpalan kahtia ja laitoin puolikkaat pannulle ensin kuoripuoli pannulle ja hetken kuluttua leikkuupinta pannulle. Sillä välin leikkasin tomaatit halki ja laitoin ne mortteliin, lisäsin sinne hieman suolaa ja pippuria ja survoin tomaatit murskaksi. Sain aika helpolla nosteltua kuoret seoksesta ja jäljelle jäi tomaatit lihat, mehut ja siemenet. Kaadoin seoksen lautaselle ja painoin paahdettujen leipien leikkuupinnat tomaattiseokseen, joka imeytyi mukavasti leipiin. 

Leikkasin munakkaasta leivän kokoisen palasen ja tälläsin sen paahdettujen, tomaattisen leipäviipaleiden väliin. Oli muuten maukasta lounasta, jonka söin jo kotona ennen töihin menoa. Pitää illalla ottaa toinen palanen!

La Vueltan kolmas etappi tulee vasta illalla, sitä odotellessa, mukavaa syyskesän päivää kaikille!

Maissitortillat

Tortillaprässi on odottanut kokeilua muutamia päiviä, mutta nyt se on koeponnistettu. Nanna muistutti, ettei pidä käyttää liikaa voimaa, vaan kevyt painallus riittää. Muistan myös nähneeni Masterchefissä prässin rikotun liialla voimalla, joten osasin olla varuillani. Masa harina-maissijauhoa saa meilläpäin hankittua Citymarketin Amerikka-hyllystä, millä logiikalla, sitä en osaa sanoa. Koitin kerran ostaa samaista tuotetta viereisestä etnisestä kaupasta, koska olin kuullut, että sitä myydään myös siellä. Kielimuuri asettui tukevasti minun ja myyjän väliin, sillä pyytäessäni masa harinaa, minulle osoitettiin garam masalaa, jota sitten kiltisti ostin. Olen joskus aika nyyserö. 

12 pientä maissitortillaa

• 250 g masa harina-maissijauhoa
• 3 dl kuumaa vettä
• 1 tl suolaa

Mittasin suolan ja jauhot kulhoon ja kaadoin aluksi päälle parisen desiä kuumaa vettä. Sekoitin ja puristelin käsin, kunnes taikina alkoi tekeytyä. Lisäsin vettä, jos tuntui liian kuivalta. Minulla meni nyt koko 3 dl vettä, ennen kuin taikina oli tasaisen sileää, eikä murtunut enää. Käärin taikinan kelmuun ja jätin sen noin vartiksi oleskelemaan. 

Päätin kokeilla crêpe-laitetta tortillojen paistamiseen, en ollut ihan varma saisiko sen riittävän kuumaksi. Kuumensin masiinaa muutamia minuutteja, ennen kuin otin lepäämässä olleen taikinan, jonka leikkasin 12 noin kananmunan kokoiseen palaan. Leikkasin paksusta muovipussista reunat auki, käyttäisin sitä prässissä estämään taikinan tarttumista. Asetin aukileikatun pussin puolikkaan avatun prässin päälle ei aivan keskelle, lähemmäs saranapuolta palloksi pyöritetyn taikinapalan. Käänsin muovin palan päälle ja painoin prässin kiinni kevyesti ja hellästi. Taikina painui nätiksi pyöreäksi letuksi, jonka halkaisija oli noin 10 senttiä. Lettu irtosi paksusta muovista helposti ja oli nostettavissa kuumalle crêpe-levylle. Paistoin tortilloja muutamia minuutteja puoleltaan ja pinosin kuumat tortillat lämpövuokaan odottamaan syömistä.

tuo pallo on just väärässä paikassa, sen pitäisi olla lähempänä saranapuolta

pallosta tortillaksi

Prässi toimi aivan moitteettomasti ja riittävän paksu muovikelmu taikinan molemmin puolin esti tarttumisen. Kokeilin myös vehnätortillojen prässäämistä, mutta se on aivan toisenlainen taikina sitkoineen, joten se ei passaa prässiin kuin ehkä aivan alkulitistämistä varten, jonka jälkeen on turvauduttava kaulimeen.

Mitä sitten tulee maissitortillojen makuun, en ole ihan varma tykkäänkö niistä. En ole syönyt niitä muistaakseni koskaan autenttisissa oloissa, vaan olen aina saanut eteeni vehnätortilloja. Pidän maissijauhon tuoksusta ja hieman nahkamainen pinta pienessä maissitortillassa on kyllä omanlaisensa. Jos tortillani olivat ollenkaan sellaisia kuin piti, olen tyytyväinen, mutta otin kyllä toiseen annokseen vehnäisen. 

pienempi on maissitortilla, suurempi vehnäinen

Tortillojen kaverina meillä oli maistettavana jämsäläisen Jokilaakson Juusto Oy:n minulle toimittamassa tuotenäytepaketissa ollutta guacamolea. Tuote oli positiivinen kokemus ja siitä lisää tuonnempana. 

Pari pikkujuttua muistiin itselleni, tortillat ja guacamole

Odotin innokkaasti postipakettia tulevaksi viikonlopuksi saarivaltiosta, mutta jouduin pettymään. On se maailma muuttunut. Nuoruudessa sitä odotti kiltisti Anttilan pakettia napapiirille 3-4 viikkoa, nyt tahtoo paketin toiselta puolelta maailmaakin kahdessa, kolmessa päivässä ja pettyy, kun lähetys vähän viipyy. Toivoin tortillaprässiä tulevaksi, sillä Grillataan ja chillataan-blogissa oli männäviikolla niin hieno prässi, että minun piti tietysti saada samanlainen tai vastaava.

Pettymystä lievittääkseni päätin matkia Kokkeillaan-blogin Kotiharmia kaulittavien vehnätortillojen tekemisessä. Hän oli ottanut vinkkejä Kokit ja potit-blogin Hannelelta. 

16 pientä vehnätortillaa

• 7 dl vehnäjauhoja
• 1,5 tl leivinjauhetta
• 1 tl suolaa
• n. 3 dl vettä

Sekoita kaikki ainekset kiinteäksi taikinaksi, älä heti lannistu vaikka jauhoja tuntuisi olevan liikaa. Minuutin parin alustamisella taikina tekeytyy kiinteäksi palloksi. Kääri taikinapallo kelmuun ja laita jääkaappiin asettumaan noin puoleksi tunniksi. Kun alkaa olla ruoan valmistelun aika, ota esille leivinlauta ja sirottele sille jauhoja reilulla kädellä. Kumoa taikina kelmusta leivinlaudalle ja työstä taikinaa hieman ja muodosta siitä pitkulainen pötkö. Leikkaa pötkö ensin kahteen palaan, jotka pyörität pidemmiksi, ohuemmiksi pötkylöiksi. Leikkaa ne kahdeksaan osaan, jotka ovat noin kananmunan kokoisia. Painele pala kerrallaan ensin vähän litteämmäksi ja kauli sitten jauhoisella alustalla noin 10-12 senttisiksi lätyksi. 

Levittele kaulitut tortillat pyyhkeen päälle, ne voivat hieman mennä limittäin, mutteivat aivan pinoon. Kun kaikki on kaulittu, ota paistinpannu ja kuumenna se kohtuullisella lämmöllä ilman mitään rasvaa. Kun pannu on kuuma, ota yksi tortilla kerrallaan ja venytä sitä vielä hieman noin 15-17 senttiseksi letuksi, taikina venyy hyvin ja siitä tulee melkein läpinäkyvä. Nakkaa tortilla kuumalle pannulle ja paista sitä molemmin puolin hetkinen, noin minuutin verran. Kun tortillassa on ruskeita pilkkuja ja se pullistuu paikoin, se on valmis. Kääri valmiin tortillat kelmun sisälle ja pyyhkeeseen tai kuten minä, laita ne lämpövuokaan kannen alle. Aluksi tortillat tuntuvat hieman koppuraisilta, mutta suojattuna ne lämmössä pehmenevät mukavasti. 

Guacamolea tekee jokainen, joka on kerran viitsinyt tehdä sen alusta asti. Sen jälkeen ei ole paluuta teolliseen alkulimaan muuten kuin äärimmäisessä hädässä. Olen muistaakseni saanut neuvot kotitekoiseen viherherkkuun sauvajyväseltä, vaikken nyt äkkiä löytänytkään ohjetta hänen blogistaan. (edit: löytyihän se sieltä, kun otti silmän käteen ja katsoi!) Nykyään teen guacamolen suunnilleen näin:

Kotitekoinen guacamole neljälle

• 2 kypsää avokadoa
• 1 pieni punasipuli
• puolikas mieto punainen chili ilman siemeniä
• 1 tomaatti 
• 1,5 limen mehu
• kunnon nippu tuoretta korianteria
• liraus oliiviöljyä
• suolaa ja pippuria

Silppua punasipuli, tomaatti ja chili pieniksi kuutioiksi. Puolita avokadot ja poista kivi. Kaavi avokado kuorestaan ja muusaa kulhossa. Sekoita mukaan sipuli, chili ja tomaatti. Ala maustaa limen mehulla, suolalla ja pippurilla. Lisää hieman oliiviöljyä ja maistele. Silppua korianteri ja sekoita mukaan, maistele lisää. Kun maku alkaa olla kohdillaan, lisää vielä hieman mehua ja suolaa. Laita guacamole nättiin astiaan jääkaappiin maustumaan ja jäähtymään. 

Meillä oli aterialla lisäksi naudan sisäfileen pulleampi pää ohuiksi viipaleiksi leikattuna (edelleen pakastimen aarteita), grillattuna ja suikaleiksi viipaloituna. Tavanomaiset vihannekset, kurkku, tomaatti, salaatti ja kevätsipuli olivat myös edustettuina. Tomaattisalsan unohdimme, muttei se haitannut menoa. Papuja hieman kaipasimme, mutta niitä ei pantrysta löytynyt. Omatekoiset tortillat olivat mukavan sitkaita ja pienen kokonsa vuoksi taitoimme ne chalupan tapaan, samalla kun muistelimme USA:n matkojen pikaruokapaikka Taco Bellin appeita. Pidimme kovasti näistä tortilloista ja aion toistekin tehdä niitä, etenkin jos joku tulee kaveriksi kaulimaan. Oli mukava huomata, että taikina kesti kaulimisen jälkeen reipasta venyttämistä repeämättä. Guacamolea nyt ei voi liiaksi kehua. Olen iloinen, että kerrankin kaikki ostamani avokadot olivat juuri sopivan kypsiä, kuten kaupan myyntikyltissä luvattiinkin. Alan pikkuhiljaa rohkaistua myös chilin käytöstä, vaikken yllä lähellekään oululaisia blogaaneja tässä raaka-aineessa.