sunnuntai 28. helmikuuta 2021

Kanarullat konjakkikastikkeessa

Meillä on menossa melkoinen mylläys kotona. Tänään taitaa olla lakipiste, jossa kaikki näyttää kaaokselta. Vanhoja kalusteita on purettu pois, ikkunoita pesty, tavaroita käyty läpi. Ensi viikolla pitäisi alkaa helpottaa ja järjestystä olla nähtävillä. Siivousurakan vuoksi elokuvafestarit ovat tauolla ja ruokailukin on ollut hieman hunningolla. Tänään sentään tein oikein alusta asti aterian, josta jäi huomisellekin. Se on hyvä,  sillä tiedossa on kaatopaikkakeikka ja kauppareissu. 

Kanarullat konjakkikastikkeella 

  • 6 ohutta broilerinfilettä
  • 6 pientä mozzarellapalloa
  • 6 viipaletta prosciuttokinkkua
  • suolaa ja pippuria
  • kuivattua tomaattimurua
  • 2 rkl voita 
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • 2 dl vettä
  • 2 dl kermaa
  • 2 rkl konjakkia
  • persiljaa 
  • valkosipulinvartta silppuna
Kuivasin ohuenpuoleiset broilerin fileet paperilla. Ripotin fileille suolaa, pippuria ja tomaattimurua. Puolitin pikkuruiset mozzarellapallot. Laitoin kunkin broilerifileen poikittain prosciuttoviipaleen päälle ja fileen päälle mozzarellapallopuolikkaat. Käärin fileen kinkkuviipaleen sisälle rullaksi ja sidoin rullan paistinarulla. 


Kuumensin pannulla voita ja oliiviöljyä. Kun pannu oli kuuma, nostin sille ensin kolme rullaa ja paistelin niitä joka puolelta muutamia minuutteja. Sitten paistelin toiset kolme rullaa ja palautin kolme ensin paistettua pannulle. Lisäsin pannulle pari desiä kiehuvaa vettä ja desin verran kermaa. Laitoin kannen pannun päälle ja jätin rullat kypsymään. 

Kypsensin desin sushiriisiä riisinkeittimessä suolaripauksen ja sahramin kanssa ja höyrytin parsakaalia kypsäksi. Kun riisin valmistumiseen oli noin 10 minuuttia, nostin kanarullat lämpöastiaan ja lisäsin pannulle toisen desin kermaa ja konjakin. Keitin kastiketta kasaan sen aikaa, että riisi ja parsakaali olivat valmiit. Kaadoin vatiin nostelemieni riisin, kanarullien ja parsan päälle kastiketta ja pinnalle vielä tuoretta persiljaa ja silputtua valkosipulinvartta,  mitä meillä on kaiken aikaa käytettävissä multaan pistettyjen valkosipulinkynsien kasvattaessa vartta kovaa kyytiä. Ai niin, muistin myös leikata rullien ympärille sitomani paistinarupätkät pois ennen ateriaa, tai ainakin melkein. 

tiistai 23. helmikuuta 2021

Kotiruokaviikon sunnuntain keikauskakku

Upside down cake paistettiin liedellä  tai avotulella valurautapannulla 1800-luvun loppupuolella aikana, jolloin uuneja ei joko ollut käytettävissä tai niiden lämmönsäätely oli huonompaa, näin kertoo aiheesta löytämäni artikkeli. 1920-luvulla keikauskakku alkoi ilmestyä keittokirjoihin ja sittemmin sitä on tehty ahkerasti ainakin tuonne 1980-luvulle asti. Nykyään keikauskakkua voisi ehkä pitää kaikkien mummokakkujen isoäitinä, etenkin jos siinä on ananasrenkaita ja niiden keskellä cocktailkirsikoita. 

CampaKeittiössä on tehty aikaisemmin kolme kertaa keikauskakkua, niistä ensimmäinen on vuodelta 2014 ja siinä on käytetty appelsiineja. Toisella kerralla käytin sauvajyväsen ohjetta ja tein keikauskakun karpaloista ja sekin tapahtui vuonna 2014. Sitten pidin hieman taukoa kakkujen keikauttelussa, viime syyskuussa tein omenaista keikauskakkua, joka oli muistini mukaan ihan älyttömän hyvää. 

Meidän kotiruokaviikkomme sunnuntaina leivoin keikauskakun. En kuitenkaan tehnyt sitä ananaksella, koska minulla ei ollut cocktailkirsikoita. Eihän se olisi ollut ollenkaan sama laittaa vaikka oliivia ananasrenkaitten keskelle, eihän? Tai suurta kaprista? Olisi voinut olla eksoottista enkä tarkoita hyvässä mielessä. Ohjeen otin (sinne päin) taikinan osalta Ruutukokista, sen omenakakkuohjeen viereen olin kirjoittanut vuonna 1996 Tomin omenista. On siitä jo aikaa vierähtänyt, muistan että ne omenat saimme työkaverin ja nuoremman pojan kummisedän vanhempien kotipuutarhasta Lahdesta. 

Hedelminä käytin viimeiset kaksi nektariinia ja luumua, joita vielä hedelmävadissa oli vähitellen nahistumassa. Käsittelin ne aika samalla tavalla kuin alkuviikon portviinikastikkeessa kypsennetyt hedelmät

Keikauskakku nektariineista ja luumuista

Hedelmät

  • 2 nektariinia
  • 2 luumua
  • 2 rkl voita
  • 2 rkl fariinisokerin ja valkoisen sokerin sekoitusta
  • 2 rkl hunajamaustettua konjakkia (en muista tuotemerkkiä, mutta se kai luokitellaan likööriksi)
  • kanelia

Taikina

  • 2 kananmunaa
  • 1 dl sokeria
  • 0,5 dl sulatettua voita
  • 1 dl kermaa
  • 2,5 dl vehnäjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1 tl jauhettua vaniljaa
  • ripaus kanelia
Käytin kakkuun irtopohjaista neliön muotoista metallivuokaa, jonka koko on noin 18x18 cm. Taittelin siihen leivinpaperia, jotta varmasti kakku irtoaisi kunnolla vuoasta. 

Leikkasin hedelmät 8 lohkoon. Laitoin pannulle voita ja sokeria. Kun ne olivat sulaneet, nostelin hedelmäpalat pannulle, lisäsin sinne ripauksen kanelia ja hieman hunajakonjakkilikööriä. Kääntelin hedelmäpaloja aika ajoin, ne saivat kypsyä miedolla lämmöllä taikinan tekemisen ajan.

Kuumensin uunin 175 asteeseen. Vatkasin kananmunat ja sokerin vaahdoksi, johon lisäsin sulatetun voin, kerman sekä jauhot ja niihin sekoitetut vaniljan, kanelin ja leivinjauheen. Sekoitin taikinan tasaiseksi. 

Asettelin hedelmät vuokaan leivinpaperin päälle ja niiden päälle taikinan. Levitin taikinan pienellä lastalla mahdollisimman tasaiseksi kerrokseksi. Paistoin kakkua uunin keskiosassa noin 35 minuuttia. Taikinakerros oli aika ohut, joten paistoaika ei ollut pitkä. Kokeilin tikulla kypsyyttä ja kun tikku oli pistoksen jälkeen puhdas, oli kakku valmis. 

Annoin kakun olla noin vartin verran ja sitten en enää jaksanut odottaa. Kumosin kakun tarjottimelle ja yhtä reunalla ollutta luumupalaa lukuunottamatta hedelmäpalat olivat paikallaan. Kakku jäähtyi kuvun alla iltaan asti, jolloin oli aika päättää CampaKeittiön kotiruokaviikko keikauskakkuun vaniljajäätelön kera. Melkoisen makeaa, joten pieni pala riittää tätä herkkua ja paluu keikauskakkujen maailmaan voi tapahtua sitten vaikka vuonna 2025. 

maanantai 22. helmikuuta 2021

Nektariinit ja luumut ruby port-kastikkeessa

CampaKeittiön kotiruokaviikkoon mahtui myös jälkiruoka, jollaista ei ainakaan minun kodissani syöty, kun olin lapsi. Tämä lipsahdus teemasta tapahtui jo heti maanantaina, kun iltasella alkoi tehdä mieli jälkiruokaa silakkalaatikon painuttua vatsassa hieman. 

Hedelmävadissa oli nektariineja ja luumuja. Nektariineja ei napapiirillä nähty varmaan ennen 1990-luvun loppua eikä tuoreita luumujakaan kuin loppukesästä, ei talvella. En nyt oikein tiedä miksi olinkaan ostanut niitä nyt, keskellä talvea, sillä ei nyt varmaankaan ole luuhedelmien varsinainen sesonki missään kovinkaan lähellä. No, ostettu oli ja pois oli syytä käyttää. 

Nektariinit ja luumut ruby port-kastikkeessa

  • 2 nektariinia
  • 2 tummaa luumua
  • 2 rkl fariinisokerin ja valkoisen sokerin sekoitusta
  • 1 rkl voita
  • 0,5 dl ruby portviiniä
  • tuoretta timjamia
Halkaisin nektariinit ja luumut, poistin kivet ja leikkasin hedelmät 8 lohkoon. Kuumensin pannua ja lisäsin sille voin ja sokerin. Kun seos oli sulanut, nostelin hedelmäpalat pannulle ja kääntelin niitä hetkisen aikaa, että ne hieman pehmenivät. Lisäsin mukaan portviinin ja timjamin. Muutamassa minuutissa pannulle muodostui kauniin värinen sakea kastike ja hedelmät pehmenivät sopivasti. Söimme makoisat hedelmät vaniljajäätelöpalasen kanssa eikä ollut loppuiltana nälkä.

sunnuntai 21. helmikuuta 2021

Kotiruokaviikon sunnuntai – paahtopaisti ja hasselbackanperunat

CampaKeittiön kotiruokaviikko päättyi sunnuntaipäivälliseen ja sen raaka-aineen ostin jo maanantaina. Minun piti pakastaa paistipala välillä päivämääräsyistä, mutta otin sen sulamaan jo perjantaina jääkaapin nollalaatikkoon. Olin ajatellut lisäkkeeksi ensin oikein kermaisia valkosipuliperunoita, mutta muutin mieleni ja vaihdoin hasselbackanperunoihin. 

Pieni paahtopaisti

  • 800 g naudan paahtopaistia
  • voita ja oliiviöljyä
  • suolaa ja pippuria
Paistipala oli hyvin säännöllisen muotoinen, eikä siinä ollut kalvoja nimeksikään. Laitoin siihen kinkkumittarin heti, kun otin sen pois pakkauksesta. Kun lihapalan sisälämpötila oli plussan puolella aloitin valmistelut. Kuumensin uunin 150 asteeseen ja otin esille paistille sopivan lasivuoan. Ripottelin paistin päälle suolaa ja pippuria jokapuolelle. 

Kuumensin pannua ja laitoin sille ison nokareen voita ja lorauksen oliiviöljyä. Kun pannu oli kuuma, nostin paistin pannulle ja paistoin sitä molemmilta puolelta muutamia minuutteja, kunnes sillä oli kaunis paistopinta. Asetin paistin lasivuokaan ja tökkäsin lihamittarin anturin paistin paksuimpaan kohtaan. Sisälämpötila oli tuolloin 8 astetta. Asetin tavoitelämmöksi 60 astetta, mikä on viitisen astetta enemmän kuin tavallisesti käytän. Tykkään mukamas niinkin punaisesta lihasta ja sitten kuitenkin harmittelen, että jäikö tämä nyt liian punaiseksi. 

Jätin pannun odottamaan, tekisin siinä kastikkeen lopuksi. 

Laitoin paistin kypsymään uuniin ja se vei noin 90 minuuttia, että mittari näytti 60 astetta. Otin paistin uunista ja peittelin sen foliolla asettumaan. Jätin lämpömittarin anturin paikalleen, jotta tietäisin mihin asti sisälämpö nousee lepuutuksen aikana. 

Hasselbackan valkosipuliperunat ja lila kukkakaali

  • 4 perunaa 
  • 1 minikokoinen lila kukkakaali (en tiedä onko sillä jotain omaa nimeä)
  • 3 valkosipulinkynttä
  • voita
  • suolaa ja pippuria
  • kermaa
Pesin perunat ja leikkasin niihin viiltoja, käytin apuna kauhaa, jonka reunat estivät minua leikkaamasta perunaa kokonaan paloihin. Veitsi pysähtyi kauhan kuupan reunoihin ja perunat pysyivät alareunoistaan kiinni. Kukkakaalista leikkasin lehdet ja palan varresta pois, tämä oli tosi pieni kukkis, noin minun nyrkkini kokoinen. Raastoin oikein hienoteräisellä raastimella valkosipulinkynnet. Sekoitin valkosipulimurskan kermaan, jota oli noin desin verran. 

Laitoin perunat ja kukkakaalin vuokaan, johon ne sopuisasti mahtuivat. Sutikoin perunoita ja kukkakaalia sulatetulla voilla ja ripottelin niille suolaa ja pippuria. Kaadoin päälle kerman, johon oli sekoitettu valkosipulimurska. Laitoin vuoan uuniin paistivuoan viereen. 150 astetta oli liian mieto lämpö perunoille, mutta aluksi ne saivat lämmitellä tässä lämmössä. Kun paisti oli valmis ja lepäämässä, nostin uunin lämpötilan 225 asteeseen. Otin vuoan hetkeksi pois uunista ja käänsin perunat ja kaalin ylösalaisin, jotta ne saivat kermakylvyn. Laitoin vuoan takaisin uuniin ja jatkoin perunoiden ja kaalin paahtamista vielä noin 40 minuuttia. Sinä aikana ne saivat rapean pinnat ja olivat sopivan kypsiä ja paisti lepäsi rauhassa folion alla. 

Kastike

  • paistin alkupaistosta jäänyt voin ja oliiviöljyn suolainen ja pippurinen jäänne pannulla
  • lepuutuksen aikana paistivuokaan kertynyt neste (noin puoli desiä)
  • 1 dl punaviiniä
  • 1 dl kermaa
  • 1 oksa rosmariinia
Kun kaikki alkoi olla valmista, kuumensin odottamassa olleen pannun uudelleen. Kaadoin pannulle paistin liemen ja punaviinin ja nostin seoksen kiehumaan. Raaputtelin puulastalla kaikki makuaineet pannulta mukaan. Lisäsin mukaan rosmariinioksan. Seos oli melko suolaista, pippuriakin oli riittävästi. Kun kastikepohja oli kiehunut muutamia minuutteja, kaadoin mukaan kerman ja sekoittelin. Kastike sai nyt kiehua noin 8-10 minuuttia, jona aikana se sakeutui aika kivasti ja suolan määrä tasoittui kerman ansiosta. 

Appelsiini-fetasalaatti

  • fetaa noin kahden tikkuaskin kokoinen palanen
  • 4 pientä veriappelsiinia
  • appelsiinin mehua
  • oliiviöljyä
  • hunajaa
  • pippuria
Leikkasin appelsiinit kuorettomiksi ja viipaloin ne muutamaan palaan. Asettelin viipaleet lautaselle ja lisäsin sille fetapaloja. Puristin appelsiinien kuoripaloista mehua kuppiin ja lisäsin siihen hieman oliiviöljyä, hunajaa ja pippuria ja sain salaatille kastikkeen.


Annoksen asettelu

Kun perunat ja kaali alkoivat olla kypsää ja kastike melkein sopivan kokoon kiehunutt, otin paistin folion alta leikkuulaudalle. Sisälämpötila oli noussut 64 asteeseen. Leikkasin koko palan ohuiksi viipaleiksi. Nostin annokseen 3 ohutta viipaletta, yhden perunan ja kummallekin puolet kukkakaalista. Lusikoin päälle kastiketta ja vähän jäisiä puolukoita. 

Paisti oli juuri sopivan kypsää makuumme, eikä se päästänyt lepuutuksen jälkeen ollenkaan nestettä. Punaisuutta oli tarpeeksi ja pintamausteet riittivät, enkä harmitellut sitä, etten eilen saanut aikaiseksi laittaa paistia yöksi yrtti-punaviinimarinadiin. Kastike oli aika tymäkkää, mutta ei onneksi liian suolaista. Loput paistiviipaleista käytämme paistisalaattiin huomenna. 


Kotiruokaviikko on ollut aika hauska. Olemme naureskelleet sen aikana, että kivaa kun ensiviikolla saa syödä taas mitä halutaan tai jotain hyvää. Olemme kyllä nytkin syöneet hyviä ruokia ja ainakin minä olen niitä halunnut syödä, minähän ne olen tehnytkin. On tässä silti samoja viboja kuin vuotuisissa ruokahaasteissa, niidenkin loppuessa tulee jollain lailla vapaa olo. Ihan höpsöä, sillä minä itsehän näitä teemoja ja haasteita itselleni asetan. On kiva ottaa sellaisia tehtäväkseen ja on kiva kun ne päättyvät. Sauvajyvänen kyllä sanoi, että voisin jatkaa samantien kokonaisen kuukauden tai ottaa joka kuukausi kotiruokaviikon, mutta viikko tällä linjalla riittää nyt oikein hyvin. En kuitenkaan ollenkaan tarkoita väheksyä tai mollata näitä tuikitavallisia kotiruokia. En edes väitä, että tekisin niitä itse tuosta vaan aina parhaiten onnistuen. Silakkalaatikkoakin olisi pitänyt malttaa vielä tunti hauduttaa.

Yhteenvetona vielä:

  • viikkoon mahtui kaksi kalaruokaa (silakkalaatikko ja kalapullat)
  • kaksi keittoa (hernekeitto ja makkarakeitto)
  • yksi pastaruoka (makaronilaatikko)
  • yksi parempi liharuoka (paisti)
  • yksi pikkulämmin (lämpimät leivät)
  • kaksi leipomusta (laskiaispullat ja sunnuntain luumu-nektariinikeikauskakku, siitä postaus myöhemmin)
  • lisäkkeinä on ollut mm. pieniä salaatteja, kasviksia, perunamuusia, perunarieskoja
  • pakastettavaksi tai muuten  myöhemmin käytettäväksi jäi useista kokkauksista (silakkalaatikko, makkarakeitto, makaronilaatikko ja paisti)

lauantai 20. helmikuuta 2021

Kotiruokaviikon lauantai – lämpimät leivät

Lämpimät leivät kuuluvat monen pitempään elämästä nauttineen (Peter Selinin sanonta, kun hän tarkoittaa vanhaa) lapsuuden makumuistoihin. Etenkin lauantaisin niitä tehtiin silloin, kun pizza oli vielä jotain eksoottista. Sama ideahan niissä oikeastaan on kuin pizzassa, käytetään sitä mitä sattuu olemaan. Käytin purkinpohjia ja pikkukipeneitä ja ennen kaikkea aikansa pussissa viihtynyttä paahtoleipää. Parempi leipä tietysti tekisi lämppäreistä parempia, mutta nyt oli tarkoitus makumuistella entisiä aikoja. 

Lämpimät leivät 

  • 6 viipaletta leipää
  • voita tai muuta levitettä
  • tuorejuustoa
  • dijonsinappia
  • ohuita kinkkuviipaleita
  • graavilohta
  • tonnikalaa
  • minimozzarellapalloja
  • kirsikkatomaatteja
  • punasipulia
  • juustoa viipaleina
  • pippuria
  • krassia ja muita miniatyyrikasveja
Kuumensin uunin 225 asteeseen. Laitoin leipäpalat leivinpaperin päälle uunipellille ja voitelin palat ensin voilla kevyesti. Sitten levitin neljälle palalle ohuesti tuorejuustoa ja kahdelle dijonsinappia. Sinappisille leiville asettelin ohuet kinkkuviipaleet ja toiselle tuorejuustoisesta kaksikosta graavilohta ja viimeiselle kaksikolle tonnikalaa. Leikkasin punasipulista ohuita viipaleita ja mozzarellapallot ja kirsikkatomaatit muutamaan viipaleeseen. Levitin niitä kaikille leiville. Päällimmäiseksi höyläsin aivan tavallisesta edamista viipaleita, nyt ei hifistelty. 

Paistoin leipiä uunissa keskiosassa noin 15-20 minuuttia, en tullut katsoneeksi kelloa. Kun juusto kupli mukavasti, arvelin lämppäreitten olevan valmiita. Kiersin pinnalle pippuria myllystä ja ripotin minivihreitä koristeeksi. Tuli lapsuus mieleen, vaikka vältimme täpärästi kielen ja kitalaen polttamisen. Ananas puuttui, mutta aina ei saa kaikkea mitä tahtoo. 


Kotiruokaviikko on jo lopuillaan, vielä on yksi päivä jäljellä ja sen ruokasuunnitelmat ovat jo melko pitkällä, palataan niihin huomenna. 

perjantai 19. helmikuuta 2021

Kotiruokaviikon perjantai – makaronilaatikko

Makaronilaatikko on itseoikeutusti mukana CampaKeittiön kotiruokaviikolla. Sitä söimme tänään. Otin vinkkejä Perinneruokaa PRKL-blogin postauksesta. 

Makaronilaatikko (4 annosta)

  • 400 g gluteenitonta penneä (koska sitä oli, ei muusta syystä)
  • lihalientä (käytin yhden litran porolientä pakastimesta) + vettä sen verran että olisi tarpeeksi pastankeittoon
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 350 g sika-nautajauhelihaa
  • 4 kevätsipulia
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 4 viipaletta pekonia
  • 4 palaa aurinkokuivattua tomaattia
  • 2 rkl tomaattipyrettä
  • suolaa ja pippuria
  • 2 kananmunaa
  • nokare voita vuoan voiteluun
Sulatin suuressa kattilassa lihaliemet ja lisäsin vettä sen verran, että pasta mahtui hyvin kypsymään. Gluteeniton penne ottaa melkein vartin kypsyä. Käytin vanhaa varastoa pois, eikä minulla sitä paitsi ollut edes sarvimakaronia. 

Pastan kypsyessä silppusin sipulit ja valkosipulit ja pilkoin pekonin ja aurinkokuivatut tomaatit pieniin paloihin. Kuumensin pannulla tilkan oliiviöljyä ja paistelin siinä ensin sipulia ja valkosipulia muutaman minuutin. Lisäsin pannulle pekonit ja aurinkokuivatut tomaatit ja paistelin niitäkin kunnes pekoni oli rapeaa. Kaadoin kaikki pannulla lautaselle odottamaan. 

Kypsensin jauhelihan pannulla aika kovalla lämmöllä, pienin sen ihan muruiksi puulastalla ja maustoin jauhelihaa suolalla, pippurilla ja tomaattipyreellä. 

Kun pasta oli kypsää, kaadoin sen siivilän läpi toiseen astiaan, oli tarkoitus käyttää samaa lientä munamaidon sijasta. Sekoitin pastan ja jauhelihamurut muine hökeineen keskenään ja maistelin, lisäsin suolaa ja pippuria. Kumosin ainekset voideltuun uunivuokaan. Liemen piti jäähtyä jonkun aikaa, sillä siihen oli tarkoitus sekoittaa kananmunia, eivätkä ne saaneet kypsyä ennen aikojaan. Odotellessani menin ulos tekemään lumitöitä yhdessä Antin kanssa. 

Sisälle palatessani laitoin uunin lämpenemään 200 asteeseen. Olin erottanut kannuun 7 dl lientä jäähtymään. Vatkasin kupissa kananmunat kevyesti ja kaadoin siihen hieman jäähtynyttä lientä ja sekoitin, sitten sekoitin tämän yhdistelmän loppuun liemeen. Kaadoin liemen vuokaan pastasekoituksen päälle. Paistoin makaronilaatikkoa ensin 40 minuuttia 200 asteessa ja sitten pienensin lämpöä 140 asteeseen ja ruoka sai hautua uunissa vielä vartin verran ennen kuin olimme valmiit syömään. Lisänä oli tietysti ketsuppia ja porkkana- ja naurisraasteita. Kotiruokaviikon osa 5/7 suoritettu. 


torstai 18. helmikuuta 2021

Kotiruokaviikon torstai – makkarakeitto

Tällä viikolla CampaKeittiössä on kotiruokaviikko. Maanantaina söimme silakkalaatikkoa, tiistaina hernekeittoa, eilen kalapullia ja tänään meillä oli makkarakeittopäivä. Tämänkertaisen makkarakeiton salaisuus on leberkäse. Vaikka mikä salaisuus se on, kun sen kerron heti kättelyssä, korjaan kyynärkopautuksessa? Leberkäse ei ole Suomessa kovin tunnettu valmiste, mutta Lidlin Saksa-teemapäiviltä sitä osui silmään ja siirtyi ostoskärryyn. Leberkäse ei ole maksaa eikä juustoa, vaan eräänlaista vuokamakkaraa. Olemme syöneet sitä ammoisina aikoina  eteläisen Saksan kaupungeissa pikaruokana, tukeva siivu leberkäseä vehnäsämpylän välissä ja jopa jaksaa taas shoppailla. Sitä voisi sanoa myös sanoa nimellä germaaninen paksuliha. Paksuliha on perheessä käytetty nimitys lauantaimakkarasta, joka oli lasten herkku heidän ollessaan pieniä. Mummin luona he saivat tuota herkkua, jolla ei olen sen suurempaa tekemistä lihan kanssa, kuten tiedämme, mutta pitää sitä olla mummin luona saatavia herkkuja, eikö vaan? Yritin tehdä keittoa kaksi annosta, mutta neljähän sitä tietysti tuli. 

Kotiruokaviikon makkarakeitto neljälle

  • 200 g leberkäseä
  • 2 porkkanaa
  • 3 perunaa
  • puolikas lanttu
  • 1 nauris
  • pätkä kesäkurpitsaa
  • kourallinen punaisia linssejä
  • kourallinen varsisellerisilppua pakastimesta
  • kevätsipulia
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 2 rkl kasvisfondia
  • vettä
  • 1 rkl tomaattipyrettä
  • suolaa ja pippuria
  • 2 laakerinlehteä
  • persiljaa
Kuorin perunat, lantun, nauriin ja porkkanat ja leikkasin ne suikaleiksi, samoin kesäkurpitsan. Silppusin kevätsipulit. Kuumensin pannun ja laitoin sille pikkuisen oliiviöljyä. Kuullotin ensin pannulla hetkisen kasviksia (kevätsipulia ja sellerinvarsisilppua lukuunottamatta) ja siirsin ne kattilaan. Leikkasin leberkäsen paloihin (pakkauksessa oli kolme paksua viipaletta leberkäseä) ja käytin paloja myös pannulla ottamassa hieman paistopintaa ennen kuin kaadoin ne keittokattilaan. 


Lisäsin kattilaan sellerinvarsipalat ja vettä (+kasvifondin) sen verran, että ainekset peittyivät. Laitoin mukaan laakerinlehdet ja tomaattimurskan, linssit ja pippuria myllystä. En laittanut vielä suolaa, annoin leberkäsen ensin luovuttaa suolaa liemeen. Keitto kypsyi miedolla lämmöllä noin 30 minuuttia. Maistelin ja lisäsin vähän suolaa. Lautaselle lisäsin tuoretta persiljaa. 


Lisänä meillä oli eilisen tähdemuusista paistetut perunaleipäset, niitä söimme aamiaisellakin. Tuli oikein käteväemäntäolo, kun muistin niitä tehdä. Tällä kertaa lisäsin taikinaan myös ohrajauhoa vehnäjauhon lisäksi ja se teki hyvää maulle. Kotiruokaviikon osa 4/7 suoritettu. Ja tässä kohtaa suorittaminen on kivaa. 


Tähdenlentoleipäset (4 kpl)

  • noin 3 kauhallista eilistä perunamuusia
  • 1 kauhallinen ohrajauhoa
  • 1 kauhallinen vehnäjauhoa
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1 kananmuna
  • 1 dl maitoa
Kuumensin uunin 200 asteeseen. Sekoitin kaikki ainekset pehmeäksi taikinaksi ja jaoin sen neljään osaan jauhotetulle leivinpaperille. Taputtelin taikinan jauhoisin sormin vähän alle sentin paksuisiksi leipäsiksi ja pistelin niitä kalapiikillä. Paistoin rieskoja noin 20 minuuttia, kunnes niissä oli mukava paistopinta. 

keskiviikko 17. helmikuuta 2021

Kotiruokaviikon keskiviikko – kalapullat

Jäälyhtymuotia talvelta 2021

Kotiruokaviikon keskiviikkona meillä oli kalapullia ja perunamuusia. En ollut koskaan tehnyt kalapullia, mutta arvelin, että niidenkin paistamiseen ebelskiverpannu olisi hyvä. Paistoin sillä pieniä munakaspalleroita jokunen viikko sitten ja broileripullia aika vastikään. Kysyin eilen Facebookissa apua kalapullareseptiin ja sainkin kivoja vinkkejä. Käytin hyväkseni sekä Sillä sipulin ja Siskot kokkaa-blogin postauksia, kun aloin kokkailla.

Kuhapullat (15 kpl)

  • 250 nahatonta kuhaa
  • puolikas punasipuli
  • kevätsipulin varsia
  • 1 kananmuna
  • 0,5 dl kermaa
  • suolaa ja pippuria
  • 2 rkl sitruunamehua
  • voita paistamiseen
Kuha oli vähän turhankin fiiniä kalaa jauhettavaksi, mutta sitä nyt oli hankittuna. Poistin kalapaloista muutamia ruotoja ja leikkasin paloja hieman pienempiin paloihin. Silppusin sipulin ja kevätsipulinvarret. Laitoin kalapalat Bamixin pieneen food processor-kulhoon (semmoinen yksinkertainen laite, jonka päälle laitan Bamixin sauvasekoittimen ja kulhon terä leikkaa ainekset pieneksi) ja käytin konetta sen verran, että kalapalat leikkautuivat melko pieneksi hakkelukseksi. Lisäsin mukaan sipulit, kevätsipulit, kananmunan, suolaa ja pippuria ja vielä kerman ja sitruunamehun. Käytin konetta niin, että taikina oli tasaista, mutta ei aivan olemattoman hienoa, sellaista pientä purua lähinnä. Paistoin voissa pienen koepalan ja lisäsin sen jälkeen vielä suolaa ja pippuria. 


Kun maku oli kohdallaan, kuumensin ebelskiverpannun ja laitoin sen kolosiin nokareet voita. Otin lusikalla kalapullataikinaa ja laitoin sitä jokaiseen koloseen paistumaan. Aloin heti pyöritellä pienellä lastalla pullia ja ne saivat aika kiva pyöreän muodon. Paistelin pullia niin kauan, että ne olivat kauniin ruskeita joka puolelta ja mittasin sisälämpötilan yhdestä pallerosta. Kun se oli 90 astetta, arvelin pullien olevan kypsiä. Pullia tuli tästä taikinasta 15 kpl. 

Söimme oikein hyvät ja kuohkeat kalapullat perunamuusin, remoulade-kastikkeen ja salaatin kanssa ja saatoin sanoa, että kotiruokaviikon osa 3/7 oli ihan onnistunut. Teen varmaan toistekin kalapullia, mutta jostain huokeammasta kalasta. 



tiistai 16. helmikuuta 2021

Kotiruokaviikon tiistai – hernekeitto ja laskiaispullat


CampaKeittiön kotiruokaviikko jatkuu. Hernekeitto on yleensä torstain ruoka, mutta tällä viikolla se on luonnollisesti tiistain, onhan laskiaistiistai. Tänään en kuitenkaan keittänyt hernekeittoa, vaan otin sitä pakastimesta. Keitimme ison padallisen hernekeittoa viikko pari sitten ja käytimme siihen joulukinkun loput kuutioina. Otin tänään aamulla purkillisen sulamaan laskiaistiistain kotiruoaksi. Mutta näin sen tehdessäni tein. 

Hernekeitto haudutuspadassa

  • 500 g kuivia herneitä (tällä kertaa keltaisia)
  • vettä niin paljon, että herneet peittyivät  padassa hyvin
  • noin 300 g kinkkukuutioita
  • suolaa ja pippuria
  • meiramia
  • tarjolle sinappia ja sipulisilppua
  1. Liotin herneitä kylmässä vedessä noin 8-9 tuntia. Jollet muistanut liottaa herneitä, voi keiton aivan kuivista herneistäkin keittää, se ottaa vain enemmän aikaa.
  2. Kaadoin liotetut herneet siivilään ja laskin niiden päälle kylmää vettä. 
  3. Kumosin herneet haudutuspataan (tai kattilaan) ja kaadoin päälle vettä niin paljon, että herneet hyvin peittyvät. Käytin suurempaa Crock pot-pataani ja vettä tuli noin 2,5 litraa. 
  4. Laitoin padan high-asetukselle ja jätin hommiin. Kattilassa keitellessä nosta vesi kiehumaan ja säädä lämpö niin, että vesi kiehuu lempeästi. Kattilassa keitto vaatii sekoittelua aika ajoin, padassa se on huoltovapaata. 
  5. Noin puolivälissä lisäsin mukaan kinkkukuutiot ja  mausteiksi pippuria ja meiramia. En laittanut vielä suolaa, vaan odottelin kinkun suolan sekoittumista keittoon.
  6. Noin tunnin päästä sekoittelin (kattilakeittoa useammin, ettei pala pohjaan) ja maistelin suolatilannetta. Lisäsin sen verran kuin tarpeen. 
  7. Jos keitto alkaa saeta liikaa, lisää vettä. Kun herneet alkavat olla kypsiä, sekoita rivakasti, niin osa herneistä hajoaa, mikäli pidät sakeasta keitosta. 
Meillä keitto oli padassa yön yli ja jatkoi lempeää muhimista vielä aamupäivänkin. Lisäsin kinkkukuutiot vasta aamulla, mutta nopeimmillaan hernekeitto valmistuu haudutuspadassa noin 5-6 tunnissa. Eli liotus yön yli, keitto pataan aamulla ja iltapäivällä se on valmista. Tarjolle sitten sinappia ja sipulisilppua heille, jotka siitä tykkää. Minä syön sellaisenaan, jonkun hyvän leivän kanssa.


Sunnuntaina emme syöneet yhtäkään laskiaispullaa, eikä niitä muutenkaan ole tullut syötyä, joten tänään oli leipomispäivä ja tein laskiaispullia ja pakastimeen kanelipullia. Otin ohjeen sauvajyväsen pullapostauksesta, pienensin sen puolen litran taikinaksi. Minulla ei ollut tuorehiivaa sulana, joten käytin kuivahiivaa. 

Pullataikina laskiaispulliin ja muihinkin pulliin

  • 5 dl maitoa
  • 2 pussia kuivahiivaa
  • 2 kananmunaa
  • 1 tl jauhettua vaniljaa
  • 1 rkl kardemummaa
  • 1 tl suolaa (kappas unohdin)
  • 15 dl vehnäjauhoja
  • 180 g voita
  • kananmunaa voiteluun
  • sokerikanelisekoitusta vuokapulliin
  1. Lämmitin maidon 42-asteiseksi (kuivahiiva tarvitsee hieman tuorehiivaa korkeamman lämpötilan.
  2. Sekoitin maitoon kardemumman, sokerin, suolan (jos olisin muistanut), vaniljan ja kananmunat yleiskoneen kulhossa.
  3. Pehmitin voita hieman mikrossa ja lisäsin sen ja noin puolet jauhoista. 
  4. Laitoin koneen vaivaamaan taikinaa melko hitaalla vauhdilla ja lisäsin jauhoja vähitellen niin, että kaikkiaan meni noin 14 dl. 
  5. Kone vaivasi taikinaa kaikkiaan noin 10 minuuttia.
  6. Peitin kulhon ja jätin taikinan kohoamaan noin tunniksi. 
  7. Kun taikina oli kohonnut noin kaksinkertaiseksi, jaoin sen jauhotetulla leivinlaudalla kahtia.
  8. Leivoin puolet pyöreiksi pulliksi ja puolet pieniksi sokerikanelipulliksi, jotka laitoin pikkuisiin foliovuokiin. 
  9. Peittelin pullat vielä toiseen kohoamiseen uunin lämpenemisen ajaksi.
  10. Kuumensin uunin 225 asteeseen ja paistoin kananmunalla voideltuja pullia noin 12-14 minuuttia.

Taikinasta tuli 13 pyöreää pullaa ja 13 pientä foliovuokapullaa. Laskiaispullat täytin mansikkahillolla ja kermavaahdolla. Kävin viemässä pulleroita jälkeläisille ja kuulema maistuivat. Ketä muita hyysäisinkään, ellen omia jälkeläisiäni? #kunontuotaaikaa



Kotoisat elokuvajuhlamme ovat paussilla Welsh Open-turnauksen vuoksi, snookeria muutama päivä siis. 

maanantai 15. helmikuuta 2021

Kotiruokaviikon maanantai – silakkalaatikko

Päähäni pälkähti, että tällä viikolla syömme oikein korostetun suomalaista kotiruokaa, sellaista jollaisella moni meistä on kasvanut. Tämä tuli mieleeni, kun istuin hammaslääkärillä odottamassa vuoroani. Samalla reissulla hankin raaka-aineita siinä määrin, että voin pitää pirttiviikon. Ehkä maitoa pitää hakea jossain vaiheessa, sillä lehmää meillä ei vielä ole. Eikä tule. Eikä niitä kanojakaan. Aina kun alan haaveilla, että olisipa kiva, jos olisi kanoja, muistan sen Nannan nurmikon muutaman vuoden takaa. 

Ensimmäinen kotiruokalaji on sellainen, jota en olekaan koskaan aikaisemmin tehnyt. Nimittäin silakkalaatikko. Otin neuvot kaikkien kotiruokakeittokirjojen äidistä, Ruutukokista. Se on todellakin aika vanha painos jo, sillä ohjeessa puhuttiin suolasilakoista ja niiden liottamisesta, mutta sentään ohje tunnusti silakkafileittenkin mahdollisuuden. Niitä olin ostanut ja niillä mentiin. Sovelsin ohjeen määriä sen mukaan, että halusin tehdä kutakuinkin kerralla syötävän kahden hengen annoksen.

Silakkalaatikko

  • 250 g silakkafileitä
  • 8 perunaa
  • 4-5 kevätsipulia
  • 2 kananmunaa
  • 4 dl maitoa
  • suolaa ja pippuria
  • tuoretta tilliä
  • voita
  1. Kuumenna uuni 150 asteeseen.
  2. Voitele uunivuoka.
  3. Kuori perunat ja leikkaa ne suikaleiksi tai viipaleiksi.
  4. Silppua sipulit.
  5. Taputtele silakkafileet kuiviksi, mikäli ne ovat kosteita. 
  6. Levitä noin kolmasosa perunaviipaleista/suikaleista vuoan pohjalle, samoin kaikki sipulit.
  7. Kierrä myllystä pippuria ja suolaa päälle.
  8. Sommittele perunoiden päälle silakkafileitä niin, että perunat peittyvät.
  9. Mausta kalakerroskin suolalla ja pippurilla. 
  10. Lisää toinen kerros perunaa ja loput silakkafileet, mausta.
  11. Asettele loput perunat päällimmäiseksi ja laita taas pikkuisen suolaa ja pippuria. 
  12. Sekoita maito ja kananmunat ja kaada vuokaan.
  13. Ripottele päälle tuoretta tilliä. 
  14. Laita muutama voinokare pinnalle. 
  15. Paista 150 asteisessa uunissa noin 2 tuntia. Hidas kypsytys matalassa lämpötilassa takaa mehevän lopputuloksen.
Ohjeessa käytettiin possunkylkeä ja monissa muissa lukemissani ohjeissa käytettiin pekonia, mutta minä en nyt viitsinyt lähteä etsimään pakastimesta pekonia, olkoon lihaton silakkalaatikko. Lisäksi meillä oli höyrytettyjä porkkanoita, sekä etikkapunajuurta ja suolakurkkuja. Kyllä tästä kuitenkin tuli neljä annosta. Voi olla, että jonain päivänä meillä on keräilyerät (kuten äitini sanoo) tai tähdenlentoja, mikäli muinakin päivänä epäonnistun kahden annoksen tekemisessä.


Veriappelsiinirisotto ja kaksi elokuvaa, joita en välttämättä enää koskaan katso

Veriappelsiinirisotto oli päivämme patryruokamme. Ainekset löytyivät hyvin varastoistamme. Tosin nyt pitää muistaa, että risottoriisiä ei ole enää yhtään jyvää, käytin ihan kaiken. Lisänä oli pakastimesta loput jättikatkaravut, niitä oli 9 kpl ja se sai luvan riittää. 

Veriappelsiinirisotto kahdelle

  • 1,5 dl risottoriisiä
  • 1 l kasvislientä (vesi+ 2 rkl kasvisfondia)
  • 1 dl veriappelsiinimehua
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 2 pientä salottisipulia
  • 1,5 dl parmesaaniraastetta
  • 2 rkl voita
  • suolaa ja pippuria
  • tuoretta tilliä

Jättikatkaravut ja veriappelsiini lisäkkeenä

  • 9 jäistä jättikatkarapua
  • 2 veriappelsiinia
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • suolaa ja pippuria
  • 1 rkl appelsiinilikööriä
Sulatin katkaravut paperin päällä lautasella. Kuumensin litran vettä kiehuvaksi ja lisäsin veteen 2 rkl kasvifondia. Fileroin kaksi veriappelsiinia ja puristin rangoista mehut talteen. Maustoin katkaravut suolalla ja pippurilla, kaadoin niille hieman veriappelsiinimehua ja oliiviöljyä.

Silppusin sipulit ja kuumensin paksupohjaisessa kattilassa lorauksen oliiviöljyä. Kun öljy oli kuumentunut, lisäsin kattilaan sipulisilpun ja kuullotin sitä pari kolme minuuttia. Kaadoin mukaan riisin ja kuullotin sitäkin saman verran, varoin polttamasta. 

Seuraavaksi kattilaan pääsi veriappelsiinimehu ja kun se oli imeytynyt riisiin, aloin lisätä kasvislientä kauhallisen kerralla, sekoittelin koko ajan ja aina kun liemi oli imeytynyt riisiin, lisäsin seuraavan. Jatkoin kunnes melkein kaikki liemi oli käytetty, tällä kertaa sitä jäi noin 1,5 dl, mutta parempi niin kuin että loppuisi kesken. 

Kun riisi alkoi olla kypsää, laitoin paistinpannun kuumenemaan. Nostelin pannulle tilkkaan oliiviöljyä katkaravut ja appelsiinilohkot. Hetken päästä lisäsin pannulle vielä pikkuisen appelsiinilikööriä. Kääntelin rapuja pariin kertaan, että ne saivat kauniin vaaleanpunaisen värin. 

Riisin saavutettua optimaalisen kypsyyden, sekoitin risottoon parmesaaniraasteen ja nokareen voita. Lusikoin risottoa lautasille, asettelin päälle katkaravut ja lusikoin mukaan vielä appelsiinilohkot. Kiersin pippuria myllystä annosten päälle ja ripottelin vähän parmesaania ja tuoretta tilliä. 

Kun mietimme, mitä elokuvia katsoisimme ennen kuin sata tulee kasaan, muistin, että Citizen Kane on Areenassa katsottavissa. Se on katsottavissa vielä puolitoista vuotta sekin. Se on valmistunut vuonna 1941 ja on Orson Wellesin ohjaama ja pääosanäyttelemä. Olemme saaneet kuulla varmaan koko elämämme, että se on maailman paras elokuva. Olen katsonut sen varmaan kerran aikaisemmin, enkä silloinkaan muistaakseni pitänyt sitä kauhean mahtavana, enkä kyllä nytkään. Onhan se varmaan kuitenkin osa yleissivistystä katsoa Citizen Kane ainakin kerran. 

Illan toinen elokuvan oli takuuvarma käänteissuosikkini, Uhrilampaat (Silence of the lambs) vuodelta 1990. Se on vain liian pelottava minulle, joten tein pieniä kotiaskareita pahimmissa kohdissa. Parasta elokuvassa oli se, että netistä katsomani pituus, 2 h 12 min oli liioittelua, se kesti vain 1 h 50 min. Katsoin varmaan jonkun director's cut-pituuden. Kyllä Uhrilampaissa on hyvääkin, mutta kokonaisuus on sellainen, etten uskalla sitä kokonaan katsoa.


                 Kotoisten elokuvajuhliemme elokuvat ovat tähän asti nämä: 

  1. Jackie Brown 1997
  2. Contratiempo (Näkymätön vieras) 2016
  3. Interstellar 2014
  4. Inside Llewyn Davies 2013
  5. Fargo 1996
  6. Four Weddings and A Funeral (Neljät häät ja yhden hautajaiset) 1994
  7. Bridget Jones's Diary (Bridget Jones – elämäni sinkkuna) 2001
  8. Ou Brother, Where Art Thou? (Voi veljet, missä lienet?) 2000
  9. Before Sunrise (Rakkautta ennen aamua) 1995
  10. Before Sunset (Rakkautta ennen auringonlaskua) 2004
  11. Before Midnight (Rakkautta ennen keskiyötä) 2013
  12. The Full Monty (Housut pois) 1997
  13. Amélie 2001
  14. A Serious Man 2009
  15. Inglorious Basterds (Kunniattomat paskiaiset) 2009
  16. Juice 2018
  17. Truman Show 1998
  18. Lost in Translation 2003
  19. Stripes (Natsat) 1981
  20. Arizona Baby/Raising Arizona 1987
  21. The Queen 2006
  22. Bagdad Cafe 1987
  23. Wild at Heart (jäi kesken, oli niin omituinen) (Villi sydän) 1990
  24. Out of Sight (Mieletön juttu) 1998
  25. Notting Hill 1999
  26. High Fidelity (Uskollinen äänentoisto) 2000
  27. Love Actually (Rakkautta vain) 2003
  28. Mestari Cheng 2019
  29. Monty Python's Life of Brian (Brianin elämä) 1979
  30. I served The King of England 2006
  31. Tlmocník (Tulkki)  2018
  32. Tmavomodry svét (Pilviin piirretty) 2001
  33. Sangarid (Loikkarit) 2017
  34. Little Miss Sunshine 2006
  35. Jalla! Jalla! 2000
  36.  The Fifth Element (The Fifth Element – puuttuva tekijä) 1997
  37. The Shining (Hohto) 1980
  38. One Flew Over the Cucoo's Nest (Yksi lensi yli käenpesän) 1975
  39. Amadeus 1984
  40. Easy Rider (Easy Rider – matkalla) 1969
  41. Valmont 1989
  42. Dangerous Liaisons (Valheet ja viettelijät) 1988
  43. Les saveurs du palais (Haute Cuisine – Mestari keitiössä) 2012
  44. Falling in Love (Rakastutaan)1984
  45. About Schmidt 2002
  46. U-Turn (U-käännös helvettiin) 1997
  47. Kill Bill: Volume 1 2003
  48. Kill Bill: Volume 2 2004
  49. Thelma&Louise (Thelma ja Louise) 1991
  50. Top Gun 1986
  51. Trois Couleurs: Bleu (Kolme väriä:Sininen) 1993
  52. Trois Couleurs: Blanc (Kolme väriä :Valkoinen) 1994
  53. Trois Couleurs: Rouge (Kolme väriä :Punainen) 1994
  54. Battle of Britain (Taistelu Britanniasta) 1969
  55. Reservoir Dogs 1992
  56. Kolja 1996
  57. Helle Nächte (Valkoiset yöt) 2017
  58. Réparer des Vivants (Niin kauan kuin sydän lyö) 2016
  59. The Sense of an Ending (Kuin jokin päättyisi) 2017
  60. Space Cowboys 2000
  61. Juste la fin du monde (Vain maailmanloppu) 2016
  62. Magnolia 1999
  63. Sage Femme (Rakkaudella, Béatrice) 2017
  64. Contact – Ensimmäinen yhteys 1997
  65. Sense and Sensibility (Järki ja tunteet) 1995 
  66. Mars Attacks! (Mars hyökkää!) 1996
  67. Animal House (Delta-jengi) 1978
  68. Mamma Mia! 2008
  69. Moulin Rouge 2001
  70. Ratatouille (Rottatouille) 2007
  71. Madagascar 2005
  72. Der Untergang (Perikato) 2004
  73. Rear Window (Takaikkuna) 1954
  74. Die Blumen von Gestern (Eilisen varjot) 2016
  75. Corpse Bride 2005
  76. The Adventures of Tintin (Tintin seikkailut: Yksisarvisen salaisuus) 2011
  77. Wild Things (Villit kuviot) 1998
  78. Up in the Air 2009
  79. Broken Flowers 2005
  80. Transamerica 2005
  81. Clockwork Orange (Kellopeliappelsiini) 1971
  82. Trainspotting 1996
  83. The Man Who Wasn't There (Mies joka ei ollut siellä) 2001 
  84. The King's Speech (Kuninkaan puhe) 2010
  85. The Help (Piiat) 2011
  86. Das Leben der Anderen (Toisen elämä) 2006
  87. The Killing of a Sacred Deer 2017
  88. Zombie ja Kummitusjuna 1991
  89. Kauan pilvet karkaavat 1996
  90. Sunrise: A Song of Two Humans (Auringonnousu) 1927
  91. Mujeres al borde de un ataque de nervios (Naisia hermoromahduksen partaalla) 1988
  92. Citizen Kane (Kansalainen Kane) 1941
  93. The Silence of the lambs (Uhrilampaat) 1990

sunnuntai 14. helmikuuta 2021

Kahta en vaihda, osterinsyömisen ja elokuvien katsomista

Osterit eivät vaan ole minun herkkuani, olen kyllä muutamia syönyt, niin että kyse ei vain ole siitä, että maistamatta sanoisin. Mutta Antti pitää kovasti ostereista ja meille on muodostunut perinne, jossa hän syö ostereita ja minä katson ostereiden syömistä. Reilu jako. Eilen meillä oli neljä osteria ja toimimme kuten perinne vaatiin, hän söi ja minä katsoin. Hän myös itse avasi osterinsa ja teki niille maustekastikkeen. En tiedä oikein tarkkaan miten hän kastikkeen teki, mutta arvaan siinä olleen oliiviöljyä, punaviinietikkaa, sitruunamehua, sipulia, suolaa, sokeria, chilihiutaleita ja tähtianis. Kastike maistui hyvältä, mutta ei siltikään houkuttanut minua syömään edes sitä pienintä osteria. 

Sadan elokuvan listamme jatkui kahdella elokuvalla. Ensimmäisessä ei ollut ääntä ja toisessa sitäkin enemmän. Vihjeestä voitte päätellä, että katsoimme mykkäelokuvan. Auringonnousu (Sunrise: A Song of Two Humans) on vuodelta 1927 ja on F. W. Murnaun uran loppupään työ. Auringonnousua on sanottu mm. maailman kauneimmaksi elokuvaksi ja ainakin erittäin kaunis se on. Siitä puuttuu monen mykkäelokuva-ajan elokuvan teatraalisuus ja esimerkiksi kamera-ajoja on jo merkittävän paljon. Näyttelijöitä ei ole enää meikattu teatterityyliin ja siinä on hyvin vähän tekstityksiä, tarvittavan kyllä ymmärtää ilmeistä ja eleistä. Ja tietysti loppu on sopiva. Auringonnousu on nyt Areenassa ja on katsottavissa tällä erää vielä noin puolitoista kuukautta. 

Kuten mainitsin, illan toisesta elokuvasta ei sitten puhetta puuttunut. Se on Pedro Almodóvarin Naisia hermoromahduksen partaalla (Mujeres alborde de un ataque de nervios) vuodelta 1988. En ole varma onko se ensimmäinen Almodóvarin elokuva, jonka olen nähnyt, mutta ainakin se on jäänyt mieleen nimensä puolesta. Voi sitä puheen määrää ja juonenkäänteitä, yhä monta kymmentä vuotta ilmestymisen jälkeenkin se on hengästyttävät tykitys, jonka ei katsomisen hetkellä ihan vielä toivo päättyvän. Se on minulle harvinainen elokuvankatsomistunne. Yleensä mikään elokuva ei pääty mielestäni liian äkkiä. 


Nyt listallemme sadan elokuvan joukkoon alkaa olla jo tungosta, pitäisi katsoa vielä sitä ja katsoa tätä. Joudumme miettimään tarkkaan, mitä kelpuutamme ja mitä emme. Löytyykö ehdotuksia? 

Kotoisten elokuvajuhliemme elokuvat ovat tähän asti nämä: 

  1. Jackie Brown 1997
  2. Contratiempo (Näkymätön vieras) 2016
  3. Interstellar 2014
  4. Inside Llewyn Davies 2013
  5. Fargo 1996
  6. Four Weddings and A Funeral (Neljät häät ja yhden hautajaiset) 1994
  7. Bridget Jones's Diary (Bridget Jones – elämäni sinkkuna) 2001
  8. Ou Brother, Where Art Thou? (Voi veljet, missä lienet?) 2000
  9. Before Sunrise (Rakkautta ennen aamua) 1995
  10. Before Sunset (Rakkautta ennen auringonlaskua) 2004
  11. Before Midnight (Rakkautta ennen keskiyötä) 2013
  12. The Full Monty (Housut pois) 1997
  13. Amélie 2001
  14. A Serious Man 2009
  15. Inglorious Basterds (Kunniattomat paskiaiset) 2009
  16. Juice 2018
  17. Truman Show 1998
  18. Lost in Translation 2003
  19. Stripes (Natsat) 1981
  20. Arizona Baby/Raising Arizona 1987
  21. The Queen 2006
  22. Bagdad Cafe 1987
  23. Wild at Heart (jäi kesken, oli niin omituinen) (Villi sydän) 1990
  24. Out of Sight (Mieletön juttu) 1998
  25. Notting Hill 1999
  26. High Fidelity (Uskollinen äänentoisto) 2000
  27. Love Actually (Rakkautta vain) 2003
  28. Mestari Cheng 2019
  29. Monty Python's Life of Brian (Brianin elämä) 1979
  30. I served The King of England 2006
  31. Tlmocník (Tulkki)  2018
  32. Tmavomodry svét (Pilviin piirretty) 2001
  33. Sangarid (Loikkarit) 2017
  34. Little Miss Sunshine 2006
  35. Jalla! Jalla! 2000
  36.  The Fifth Element (The Fifth Element – puuttuva tekijä) 1997
  37. The Shining (Hohto) 1980
  38. One Flew Over the Cucoo's Nest (Yksi lensi yli käenpesän) 1975
  39. Amadeus 1984
  40. Easy Rider (Easy Rider – matkalla) 1969
  41. Valmont 1989
  42. Dangerous Liaisons (Valheet ja viettelijät) 1988
  43. Les saveurs du palais (Haute Cuisine – Mestari keitiössä) 2012
  44. Falling in Love (Rakastutaan)1984
  45. About Schmidt 2002
  46. U-Turn (U-käännös helvettiin) 1997
  47. Kill Bill: Volume 1 2003
  48. Kill Bill: Volume 2 2004
  49. Thelma&Louise (Thelma ja Louise) 1991
  50. Top Gun 1986
  51. Trois Couleurs: Bleu (Kolme väriä:Sininen) 1993
  52. Trois Couleurs: Blanc (Kolme väriä :Valkoinen) 1994
  53. Trois Couleurs: Rouge (Kolme väriä :Punainen) 1994
  54. Battle of Britain (Taistelu Britanniasta) 1969
  55. Reservoir Dogs 1992
  56. Kolja 1996
  57. Helle Nächte (Valkoiset yöt) 2017
  58. Réparer des Vivants (Niin kauan kuin sydän lyö) 2016
  59. The Sense of an Ending (Kuin jokin päättyisi) 2017
  60. Space Cowboys 2000
  61. Juste la fin du monde (Vain maailmanloppu) 2016
  62. Magnolia 1999
  63. Sage Femme (Rakkaudella, Béatrice) 2017
  64. Contact – Ensimmäinen yhteys 1997
  65. Sense and Sensibility (Järki ja tunteet) 1995 
  66. Mars Attacks! (Mars hyökkää!) 1996
  67. Animal House (Delta-jengi) 1978
  68. Mamma Mia! 2008
  69. Moulin Rouge 2001
  70. Ratatouille (Rottatouille) 2007
  71. Madagascar 2005
  72. Der Untergang (Perikato) 2004
  73. Rear Window (Takaikkuna) 1954
  74. Die Blumen von Gestern (Eilisen varjot) 2016
  75. Corpse Bride 2005
  76. The Adventures of Tintin (Tintin seikkailut: Yksisarvisen salaisuus) 2011
  77. Wild Things (Villit kuviot) 1998
  78. Up in the Air 2009
  79. Broken Flowers 2005
  80. Transamerica 2005
  81. Clockwork Orange (Kellopeliappelsiini) 1971
  82. Trainspotting 1996
  83. The Man Who Wasn't There (Mies joka ei ollut siellä) 2001 
  84. The King's Speech (Kuninkaan puhe) 2010
  85. The Help (Piiat) 2011
  86. Das Leben der Anderen (Toisen elämä) 2006
  87. The Killing of a Sacred Deer 2017
  88. Zombie ja Kummitusjuna 1991
  89. Kauan pilvet karkaavat 1996
  90. Sunrise: A Song of Two Humans (Auringonnousu) 1927
  91. Mujeres al borde de un ataque de nervios (Naisia hermoromahduksen partaalla) 1988

lauantai 13. helmikuuta 2021

Talvimausteinen possunfile

Emme olleet pitkään aikaan syöneet possunlihaa (pl joulukinkkua tietysti), eilen sitä taas oli lautasillamme. Halusin valmistaa päivällisen haudutuspadassa ja löysinkin mukavan ohjeen Wine a little cook a lot-blogin postauksesta viime syksyltä. Sovelsin hieman ainesosien kanssa, sillä bataattia minulla ei ollut yhtään, sen tilalta käytin perunaa ja kesäkurrea. Maustepuolella myös piti tehdä muutamia säätöjä. Ostamamme possunfile oli melko pieni, joten pienensin koko aterian määrää sen mukaan, sitä tuli kahden hengen kerralla syötävä määrä.

Talvimausteinen possunfile haudutuspadassa

  • 350 g possun sisäfilettä
  • 2 porkkanaa
  • 2 perunaa
  • pieni pätkä kesäkurpitsaa
  • 1 omena
  • 2 sipulia
  • 2 valkosipulinkynttä
  • pieni pala inkivääriä
  • kuivaa omenasiideriä sen verran, että ainekset melkein peittyivät padassa (noin 4 dl)
  • 2 rkl konjakkia (mutta calvados olisi ollut parempi)
  • 2 rkl Worcester(shire)-kastiketta
  • suolaa ja pippuria (sekä fileen päälle, että mausteliemeen) 
  • 1 tl muskottipähkinää
  • 1 tl kanelia 
  • 1 tl kuivattua salviaa (ei löytynyt)
  • yksi oksa silputtuna rosmariinia
  • 0,5 dl kermaa (oma lisäykseni)
  • koristeluun timjamia
Laitoin pienemmän Crock pot-padan lämpenemään ja valmistelin ensin kasvikset. Kuorin porkkanat, perunat, sipulit, valkosipulinkynnet, inkiväärin ja omenan. Leikkasin kaikki lohkoihin ja asettelin ne haudutuspadan pohjalle. Inkiväärin silppusin melko pieneksi silpuksi. 

Poistin possunfileestä hieman kalvoja, ei niitä paljon ollutkaan. Hieroin lihan pintaan suolaa ja pippuria ja nostin fileen pataan kasvisten päälle.

Sekoitin pienessä kulhossa konjakin, worcester-kastikkeen, muskottipähkinän, kanelin, rosmariinin, suolaa ja pippuria. Lisäsin sinne siideriä ensin noin pari desiä ja sekoittelin. Kaadoin liemen pataan ja lisäsin siideriä pullosta vielä sen verran, että file oli noin puoliksi peittynyt liemeen. 

Pata oli high-asetuksella noin 4 tuntia. Käänsin kerran fileen kylkeä ja kun liha alkoi olla mureaa, nostin fileen pois padasta ja peitin sen foliolla. Otin kauhalla padasta lientä kattilaan sen verran kuin sieltä suosiolla liikeni ilman, että olisin survonut kasviksia kauhalla. Palautin fileen takaisin pataan ja laitoin sen low-asetukselle. Lientä oli kattilassa noin 3 dl ja keitin sitä kokoon noin 10-15 minuuttia. Kun lientä oli alle puolet, lisäsin kattilaan lorauksen kermaa ja laitoin lämmön miedolle kattilan alla siksi aikaa, että viipaloin fileen ja nostelin sen ja kasvikset laakealla vadille. Lurittelin maultaan tiiviiksi kiehuneen kastikkeen lihan ja kasvisten päälle ja koristelin vielä timjamilla. 


Olipa lämmittävää ruokaa, liha hyvin mureaa ja kasviksissa juuri vielä riittävästi purtavaa, vain omena ja kesäkurre olivat luopumassa olomuodoistaan ja sulautumassa mauksi pataan. Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Crock pot-välilehdelle

Perjantaille mahtui kolme elokuvaa, joista ensimmäisen aloitimme heti päivällisen jälkeen. Olimme kumpikin lukeneet muutamaa päivää aikaisemmin Hesarin arvostelun elokuvasta The Killing of a Sacred Deer vuodelta 2017. Se on Areenassa nyt vielä muutaman viikon nähtävissä. En nyt oikein tiedä mitä siitä sanoisin, en nähnyt elokuvassa juurikaan Hesarin arvostelun "lupaamaa" kiherryttävää hauskuutta, vika lienee vain minussa. Olen vähän allerginen tämmöiselle kerronnalle. Hienoa kuvausta siinä oli, geometrisiä linjoja käytettiin komeasti ja varmaankin siinä oli symboliikkaa ja mytologiaa vaikka myymään alkaisi. Ja Nicole Kidman näytti vielä itseltään. 

Illan ensimmäisen elokuvan jälkeen täytyi saada hieman käpykakkua, itse asiassa loput käpykakusta, niin maailmakin taas asettui oikeaan asentoon, Tampere meiltä lounaaseen ja niin edelleen. Oli muuten niin sievä pieni käpykakku, että oksat pois. 

Olimme jo tuumineet kevyesti, että pitäisi katsoa muutama Kaurismäki. Olimme tietysti jo katsoneetkin yhden Mikan elokuvan, listalla numerolla 28 olevan Mestari Chengin. Nyt palasimme Kaurismäkien tuotannossa paljon kauemmas ajassa, ensin vuoteen 1991. Surumielinen Zombie ja Kummitusjuna Mika Kaurismäen elokuvista yhä se paras, tai oikeammin ainakin minulle se ainoa. Siinä on kaksi tasavertaisen kaunista pääosan esittäjää, Silu Seppälä ja Istanbul. En tiedä kuinka monta kertaa olen Zombien katsonut, edellisestä kerrasta on useita vuosia. Vuorosanat tulevat mieleen juuri sopivasti sekunti ennen kuin ne lausutaan. Luin äsken pari arvostelua elokuvasta, eikä kumpikaan edes maininnut Istanbulia. Onneksi minä tiedän paremmin. Kaikki eivät vaan ymmärrä. Nih. Matti Pellonpää näytti olevan ihan iskussa vielä. 

Illan viimeisenä elokuvana oli Kauas pilvet karkaavat vuodelta 1996. Aki Kaurismäki oli jo tehnyt tusinan verran pitkiä elokuvia ennen tätä ohjaustaan. Aivan kaikkia niitä alkupään elokuvia en enää jaksa katsoa, mutta tästä elokuvasta alkaen taas paremmin. Velipojan Zombie ja Kummitusjunan ja Kauas pilvet karkaavat-elokuvan välissä Matti Pellonpää oli ehtinyt kuolla vain 44-vuotiaana, hänen lapsuuskuvansa on elokuvan pariskunnan kirjahyllyssä. Pellonpään piti alunperin näytellä elokuvan pääosa. Ymmärrän Aki Kaurismäen elokuvien olevan monille liian sitä ja liian tätä, tai liian vähän sitä tai tätä. Toivon tuolla puolen tuli katsottua jokunen aika sitten, joten sitä emme ota nyt tähän sadan elokuvan settiin, vaikka se onkin pakahduttavan hyvä. 

 Kotoisten elokuvajuhliemme elokuvat ovat tähän asti nämä: 

  1. Jackie Brown 1997
  2. Contratiempo (Näkymätön vieras) 2016
  3. Interstellar 2014
  4. Inside Llewyn Davies 2013
  5. Fargo 1996
  6. Four Weddings and A Funeral (Neljät häät ja yhden hautajaiset) 1994
  7. Bridget Jones's Diary (Bridget Jones – elämäni sinkkuna) 2001
  8. Ou Brother, Where Art Thou? (Voi veljet, missä lienet?) 2000
  9. Before Sunrise (Rakkautta ennen aamua) 1995
  10. Before Sunset (Rakkautta ennen auringonlaskua) 2004
  11. Before Midnight (Rakkautta ennen keskiyötä) 2013
  12. The Full Monty (Housut pois) 1997
  13. Amélie 2001
  14. A Serious Man 2009
  15. Inglorious Basterds (Kunniattomat paskiaiset) 2009
  16. Juice 2018
  17. Truman Show 1998
  18. Lost in Translation 2003
  19. Stripes (Natsat) 1981
  20. Arizona Baby/Raising Arizona 1987
  21. The Queen 2006
  22. Bagdad Cafe 1987
  23. Wild at Heart (jäi kesken, oli niin omituinen) (Villi sydän) 1990
  24. Out of Sight (Mieletön juttu) 1998
  25. Notting Hill 1999
  26. High Fidelity (Uskollinen äänentoisto) 2000
  27. Love Actually (Rakkautta vain) 2003
  28. Mestari Cheng 2019
  29. Monty Python's Life of Brian (Brianin elämä) 1979
  30. I served The King of England 2006
  31. Tlmocník (Tulkki)  2018
  32. Tmavomodry svét (Pilviin piirretty) 2001
  33. Sangarid (Loikkarit) 2017
  34. Little Miss Sunshine 2006
  35. Jalla! Jalla! 2000
  36.  The Fifth Element (The Fifth Element – puuttuva tekijä) 1997
  37. The Shining (Hohto) 1980
  38. One Flew Over the Cucoo's Nest (Yksi lensi yli käenpesän) 1975
  39. Amadeus 1984
  40. Easy Rider (Easy Rider – matkalla) 1969
  41. Valmont 1989
  42. Dangerous Liaisons (Valheet ja viettelijät) 1988
  43. Les saveurs du palais (Haute Cuisine – Mestari keitiössä) 2012
  44. Falling in Love (Rakastutaan)1984
  45. About Schmidt 2002
  46. U-Turn (U-käännös helvettiin) 1997
  47. Kill Bill: Volume 1 2003
  48. Kill Bill: Volume 2 2004
  49. Thelma&Louise (Thelma ja Louise) 1991
  50. Top Gun 1986
  51. Trois Couleurs: Bleu (Kolme väriä:Sininen) 1993
  52. Trois Couleurs: Blanc (Kolme väriä :Valkoinen) 1994
  53. Trois Couleurs: Rouge (Kolme väriä :Punainen) 1994
  54. Battle of Britain (Taistelu Britanniasta) 1969
  55. Reservoir Dogs 1992
  56. Kolja 1996
  57. Helle Nächte (Valkoiset yöt) 2017
  58. Réparer des Vivants (Niin kauan kuin sydän lyö) 2016
  59. The Sense of an Ending (Kuin jokin päättyisi) 2017
  60. Space Cowboys 2000
  61. Juste la fin du monde (Vain maailmanloppu) 2016
  62. Magnolia 1999
  63. Sage Femme (Rakkaudella, Béatrice) 2017
  64. Contact – Ensimmäinen yhteys 1997
  65. Sense and Sensibility (Järki ja tunteet) 1995 
  66. Mars Attacks! (Mars hyökkää!) 1996
  67. Animal House (Delta-jengi) 1978
  68. Mamma Mia! 2008
  69. Moulin Rouge 2001
  70. Ratatouille (Rottatouille) 2007
  71. Madagascar 2005
  72. Der Untergang (Perikato) 2004
  73. Rear Window (Takaikkuna) 1954
  74. Die Blumen von Gestern (Eilisen varjot) 2016
  75. Corpse Bride 2005
  76. The Adventures of Tintin (Tintin seikkailut: Yksisarvisen salaisuus) 2011
  77. Wild Things (Villit kuviot) 1998
  78. Up in the Air 2009
  79. Broken Flowers 2005
  80. Transamerica 2005
  81. Clockwork Orange (Kellopeliappelsiini) 1971
  82. Trainspotting 1996
  83. The Man Who Wasn't There (Mies joka ei ollut siellä) 2001 
  84. The King's Speech (Kuninkaan puhe) 2010
  85. The Help (Piiat) 2011
  86. Das Leben der Anderen (Toisen elämä) 2006
  87. The Killing of a Sacred Deer 2017
  88. Zombie ja Kummitusjuna 1991
  89. Kauan pilvet karkaavat 1996