Vasikankyljykset grillissä

Kaupassa oli kotimaista vasikanlihaa muhkeina kyljyksinä ja vastustin kiusausta noin kolme sekuntia. Tänään valmistin ne meille varhaiselle päivälliselle. 

Vasikankyljykset grillissä

• 2 vasikankyljystä
• 0,5 dl punaviiniä
• 2 rkl oliiviöljyä
• tuoretta persiljaa, rosmariinia ja timjamia
• suolaa ja pippuria

Sekoita marinadin ainekset laakeassa astiassa ja aseta kyljykset marinadiin maustumaan, käännä kerran tai pari vähintään tunnin aikana. Kuumenna briketit grillissä ja grillaa kyljyksiä noin 4-6 minuuttia puoleltaan riipppuen kyljysten paksuudesta. Nosta ne folioon ja peittele asettumaan noin 10 minuutiksi. 

Lisäkkeenä meillä oli grillattua tomaattia ja yrttisiä uusia perunoita. Nostimme loput perunasadostamme, noin kilon verran tuli tälläkin kertaa. Lajikkeen nimi oli King Edward ja peruna oli pientä ja sievää, kuoressa oli hieman punaisia läikkiä. 

Yrttiset perunat

• pieniä perunoita
• tuoreita yrttejä (ruohosipulia, timjamia, persiljaa ja basilikaa)
• voita
• suolaa ja pippuria

Höyrytä perunat kypsiksi ja sekoita niihin yrttejä silppuna, voita, suolaa ja pippuria. 

Bistroateriaa mukaellen

Tour de Francen viimeinen kolmannes alkoi tänään. Eilen ajajat lepäsivät, tuskin ajoivat sataa kilometriäkään. Minä pidin kaksi vapaapäivää Tourista, maanantaina minua vaivasi melkoinen lorvikatarri, joka on onneksi nyt mennyt ohitse. Päivälliseksi  meillä oli Careliassa nauttimamme pihviaterian toisinto niin hyvin kuin osasin. 

Entrecôte kahdelle parilla lisäkkeellä

• 2 palaa naudan entrecôteta (noin 200-250 g kumpikin)
• liraus oliiviöljyä 
• suolaa ja pippuria
• 6 keskikokoista perunaa
• 1,5 l rypsiöljyä friteeraamiseen
• suolaa
• sokeriherneitä
• nokare voita
• 4 rkl majoneesia
• muutama tippa shirachaa 

Ota entrecôte lämpenemään pari tuntia ennen grillaamista. Taputtele paloille oliiviöljyä ja ripota suolaa ja pippuria. Leikkaa perunat tasakoikoisiin lohkoihin ja jätä ne kylmään veteen likoamaan. Kun alkaa olla ruoanteon aika, laita öljy kuumenemaan pataan tai paksuun kattilaan. Ota perunat pois vedestä pyyhkeeseen kuivumaan. Kuumenna öljyä 170 asteeseen ja paista perunat ensimmäisen kerran, noin 6-8 minuuttia. Tee se kahdessa erässä, jos kattilasi ei vedä koko satsia kerralla. Kauho melkein kypsiksi paistetut perunat talouspaperin päälle vatiin ja jätä jäähtymään. Otan lämpö pois öljyn alta tässä välissä, jatka sen parissa myöhemmin.

Valmistele grilli kuumaksi, me käytimme tällä kertaa Weberiä ja brikettejä. Kun briketit ovat valmiit ja grillissä ainakin 220 astetta, laita pihvit kypsymään. Me grillasimme entrecôte-paloja neljä minuuttia puoleltaan ja nostimme ne folioon asettumaan noin 10 minuutiksi.

Lihapalojen asettumisen aikana kuumenna öljy uudelleen, tällä kertaa 180 asteeseen ja friteeraa perunat toiseen kertaan. Nyt voit varmaankin laittaa kaikki kerralla, kun perunat ovat jo melkein kypsiä. Paista niitä, kunnes ne ovat kauniin värisiä ja kypsiä, mutta pehmeitä sisältä. Kokeilla yhdellä palasella kypsyyttä, varo kieltäsi. Kauho kypsät perunat uudelle palalle talouspaperia ja peitä. 

Käytä sokeriherneitä pannulla, jossa on nokare voita, niiden ei tarvitse varsinaisesti kypsyä, kunhan hieman lämpenevät ja ottavat makua voista. Minulla oli sunnuntain tomahawk-aterialta jäänyttä kotitekoista maustevoita.

Asettele lautaselle foliosta otettu asettunut pihvi, nosta sille nokare maustevoita, meillä tässä kohtaa oli Haaparannasta ostettua kolmen pippurin maustevoita. Aseta toiseen reunaan lautasta ranskanperunoita ja majoneesin ja srirachan sekoitusta dipiksi perunoille, toiselle reunalle sokeriherneitä. 

Meillä entrecôte onnistui kyllä ensikertalaisen tuurilla, sisus oli herkullisen punertavaa ja pinta pippurinen ja rapea. Perunatkin olivat lähes täydellisiä, vaikka itse kehunkin. 

Tour de Francen 17. etappi on tietysti jo ajettu, mutta me katsomme sitä nyt tallenteelta. 

Litistettyä helmikanaa

Edit: kaupallinen yhteistyö, Familia

Teimme blogin ensimmäisenä keväänä pollo alla diovoloa, paholaisen kanaa ja sen tekeminen oli muistaakseni hauskaa. Saimme nyt vastikään Familialta kaksi helmikanaa, jollaisia meidän keittiössä ja lautasillamme ei ollutkaan aiemmin nähty. Helmikanat olivat pikkuisen yli kilon painoisia ja sulatin ne yön ylitse jääkaapissa.

Helmikanaa grillissä litistettynä

• 2 noin kilon painoista helmikanaa
• iso nippu tuoreita yrttejä silputtuna (oreganoa, rosmariinia, lipstikkaa nyt ainakin)
• 1 dl oliiviöljyä
• 1 sitruunan mehu puristettuna ja puristellut hedelmän loput marinadiin nakattuina
• 1 limetti samoin
• 4 suurta valkosipulikynttä silppuna
• suolaa ja pippuria
• chilihiutaleita

Kun kanat olivat sulaneet, leikkasin niistä selkärangat pois tukevilla kalasaksilla. Se käy helposti, kun laittaa sakset jommasta kummasta päästä lintua aivan selkärangan viereen ja leikkaa sen reunaa pitkin. Toisen puolen siitä sitten vain leikkaa samoin irti. Jos linnussa on kaula mukana, leikkaa sekin pois. Käänsin linnut rintapuoli ylöspäin ja painoin rintakehää napakasti kunnes se painui rusahtaen litteäksi (anteeksi, kuulostaa brutaalilta), näin kypsyminen nopeutuu ja on tasaisempaa. Kuivasin linnut joka puolelta. Sekoitin marinadin ainekset suuressa kattilassa, johon linnut hyvin mahtuisivat marinoitumaan. Pyörittelin lintuja marinadissa kunnolla ja jätin ne viileässä maustumaan muutamaksi tunniksi, yön ylikin olisi oikein hyvä. Pesin kädet ja työvälineet erityisen huolellisesti.

Laitoimme toisen kanoista halsteriin ja kypsensimme sen kaasugrillissä, koska halsterin puinen kahvanpää ei olisi mahtunut, eikä ollut järkevää laittaa Weberin kannen alle. Kaasugrillissä kahva jäi sopivasti pilkottamaan kannen raosta. Lintu oli mukavasti litteänä halsterissa, mutta ikävä kyllä siitä ei olekaan tullut otettua yhtään kuvaa. 

Weberissä oleva lintu litistettiin moninkertaiseen folioon käärityllä tiilellä. Tiilen olisi voinut laittaa jo grilliin valmiiksi kuumenemaan, mutteipa käynyt silloin mielessä. Grillasimme kumpaakin lintua noin 15 minuuttia ensin sisuspuoli alaspäin ja sitten rintapuolta noin saman verran. Kanoista lähti todella paljon rasvaa grilliin, mikä oli hämmästyttävää, niin laihoja linnut olivat. Kypsyys oli helppo tarkistaa pistämällä lintua koiven "kainaloon". Kun neste oli kirkasta, oli lintu kypsä. 

Leikkasimme tukevilla saksilla linnut rintakehän keskeltä kahteen palaan, että ne paremmin mahtuisivat lautaselle. Kaasugrillissä halsterissa kypsennetystä linnusta koipi irtosi ihan vain nostaessa, joten se kypsyi mehevämmäksi kuin brikeiteillä grillattu. En tiedä olisiko joku muu menetelmä, vaikkapa keittäminen tai padassa hauduttaminen, enemmän edukseen tälle hoikalle linnulle. Makua oli selvästi broileria enemmän. Syöminen oli hieman työlästä, mutta olimme perusteellisia. 

Kananrungot nakattiin lopuksi isoon kattilaan. Sinne lisättiin valkoviiniä, kokonaisia pippureita, valkosipuli ja sipuleita kuorineen päivineen, chilihiutaleita ja lopuksi vettä niin paljon, että rungot peittyivät kunnolla. Liemi laitettiin pihalle grillin sivupolttimolle kiehumaan lempeästi illan jalkapallo-otteluiden ajaksi ja iltamyöhään Kammenpyörittäjä siivilöi liemen ja purkitti kolmisen litraa maistuvaa, hyvää kanalientä käytettäväksi kesän kokkauksiin. 

Ei ollut päivän salaatti, vaan hieman savustuslastuja,
 joita pidettiin metallikotelossa Weberissä kanan kanssa samaan aikaan.

Kiitos Familialle helmikanoista, niitä oli hauska kokeilla, vaikken tainnutkaan osata valita niille edullisinta valmistustapaa.