Olisi pitänyt jättää toivomatta. Viime viikolla täällä Espanjassa oli minusta liian lämmintä. Lämpöhalvaustunnetta ei vähentänyt se, että sain joka toinen vuosi sairastamani flunssan. Tämä oli kyllä kesäflunssa vailla vertaa, en varmaan ole koskaan ollut kuumeessa niin, että ilma on ollut vielä lämpimämpi kuin minä. Kerrassaan merkillinen tunne. Eikä sanalla merkillinen ole tässä mitään salapositiivisia vivahteita. Nyt pahin on ohitse, mutta niin on kyllä kaunis sääkin. Lämpötila on tuskin 20 astetta ja vettä satelee välillä. Minulla on huono omatunto, sillä kehuin aurinkoloman tarpeessa olleelle työkaverille, että täällä kyllä tarkenee, tule vain tänne. Minun matkavinkkeihini kannattaa jatkossa suhtautua hyvin suurella varauksella.
Tällä matkalla oli pienimuotoinen tulevaisuuteen liittyvä agendakin. Ajattelimme vilkuilla Espanjan rannikkoa sillä silmällä, voisiko täällä joskus viettää pitempiä aikoja. Ei tarvitse enää vilkuilla. Jos jossain niin naapurimaassa länsipuolella. En keksi yhtäkään syytä miksi olisimme jossain espanjalaisessa kerrostalossa paistumassa ja jos keksisinkin miksi olisimme hulppeassa linnassa, niin muistan, ettei meillä ole sellaisiin rahoja.
Kiinteistökauppojen sijaan olemme käyneet ristiin rastiin Espanjan sisäosissa ja välillä taas rannikolla. Viimeksi kun kirjoitin, olimme San Pedro del Pinatarissa ja sen jälkeen olemme olleet Granadassa, Cordobassa ja Rondassa. Vitsit että hienoja paikkoja, upeita nähtävyyksiä ja kivoja majoituksia. Espanjalaiseen ruokaan emme ole kyllä oikein päässeet vieläkään tutustumaan. Ensin ei ollut yhtään nälkä ja sitten olemme muuten vain syöneet jotain muuta.
La Vueltassa on suvantovaihe, tosin se on ilmeisesti tänä vuonna koko kisan mittainen, Chris Froome johtaa ja muut tulevat perässä. Olemme olleet katsomassa muutaman etapin starttia ja vielä parille aiomme ehtiä. Kiinnostavampiin kohtiin suurten nousujen varrelle on hieman hankalaa päästä/löytää, mutta aiomme yrittää kuitenkin. Olen kuitenkin nähnyt tähän kisaan uransa päättävän Alberto Contardorin muutaman kerran, samoin Chris Froomen, joten ihan hyvä sekin.
mahtava selfie |
Hieno kuva Albertosta, nuo ihmiset vaan on edessä |
Chris Froome on tuo punapaitainen muurahaisen kokoinen tuolla reunassa |
Granadassa kävimme katsomassa Alhambraa. Meillä ei ollut etukäteen hankittuja lippuja, joten emme päässeet kyseisenä päivänä palatsin sisäosiin vieville kierroksille, mutta katselimme mestaa ulkopuolelta, samoin hienoja puutarhoja. Muuten Granada oli selkeä Oulun sielunkumppani ja veljeskaupunni, mutta ei siitä sen enempää.
Córdobassa vierailimme La Mezquitan katedraalissa, joka oli todella vaikuttava paikka. Olimme paikalla heti aamulla, kun ovet avattiin, joten emme joutuneet ruuhkiin.
Kävelimme myös pitkin kaupungin kapeita katuja ja kävimme arkeologisessa museossa, jonne meillä EU:n asukkaina oli vapaa pääsy. Kui hienoo se on? Museon uudemman osan alla tallessa on roomalaisteatterin jäänteet.
Eilen majoituimme Rondan kaupunkiin. Kaupungin päänähtävyys lienee roomalainen silta ja härkätaistelu vaikutti olevan nykyäänkin vielä hyvin suosittua.
Illalla kaupungissa sattui olemaan jonkunlainen paraati, jossa nähtiin flamenco-asuihin pukeutuneita lapsia ja suuria dinosauruksia. Meiltä oli mennyt kokonaan ohitse, että niitä vieläkin elää Espanjasta, mutta nytpä tiedämme. Kulkue liikkui niin hitaasti, ettei ripeämpään toimintaan tottuneet suomalaiset jaksaneet odottaa koko systeemin lipumista ohitse, vaan menimme pizzalle.
Kyllä, pizzalle, sillä kaupungista löytyi hienolla uunilla varustettu pizzeria. Ja olikin hyvät pizzat. Tarjoilija pahoitteli, että punaviiniä ei ollut riittävän kylmänä, mutta vakuutimme, että lämmin kelpaa meille hyvin. Tuli mieleen caminoni, jolla kaikki juomani punaviini oli kylmää kuin mikä.
cool maestro uuninsa äärellä |
Tänä aamuna olimme churrometsällä. Ei nimittäin ole ollut mikään helppo homma löytää churroja Espanjasta. Ensin ei ollut nälkä viikonloppuaamuisin, kun churrokioskeja onkin ollut löydettävissä ja sitten kun olisi ollut nälkä, mikään paikka ei ole myynyt arkisin churroja. Nyt onnisti, etsimme tripadvisorista Rondan parhaan churropaikan ja se oli jopa auki, kun saavuimme sinne. Kaikki näyttivät syövän yhden lautasen kokoisen kiemuran churroa ja juovan päälle kupin kahvia. Niin mekin.
Rondan jälkeen ajoimme taas rannikolle Malagan itäpuolelle. Malaga näytti ylhäältä moottoritieltä ihan julmetun isolta paikalta, ei houkuttanut ollenkaan mennä sinne. Tänään olemme majoittuneet pienempään kylään tai oikeastaan sen yläpuolelle rinteeseen vanhanpuoleiseen Bestwesterniin, jossa on myös eri matkatoimistojen asiakkaita. Tässä on jonkunlaista nostalgista tunnelmaa, kun aikamiehet tekevät pommeja uima-altaaseen ja ruohonleikkuri huutaa niin maan perusteeellisesti.
Huomenna menemme siis etapin varteen ja kaksi viimeistä yötä olemme majoittuneet hotellibingon jälkeen lähelle lentokenttää. Tällä reissulla olemme muuttaneet mieltämme majoitusten suhteen useammin kuin koskaan. Onneksi on olemassa peruutusoikeudelliset varaukset. Pysäköinti on ollut välillä aika hankalaa, muttei onneksi koskaan kovin kallista. Aamiaiset ovat olleet kohtuuhyviä, välillä oikein hyviäkin ja huoneet joka kerta ainakin aivan kelvollisia. Ja mikä tärkeintä, La Vueltaa on voinut jokaisena kisan päivänä katsoa telkkarista. Tänään jopa Eurosportin saksankielistä lähetystä. Huomasimme kumpikin osaavamme saksaa oikein hyvin, sitä kuunteli ilokseen aiempien päivien espanjankielisten lähetysten jälkeen. Niissä ei toteudu ilmailun radioliikenteen "max sata sanaa minuutissa". Mahtaako kaksisataakaan riittää?
Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Poissa kotoa-välilehdelle, jonne kerään reissuaiheisia postauksiamme maittain.