Kiireettömät kananmunat

Kypsennän kananmunat usein niin, että heti kun keitinvesi alkaa kiehua, laitan virran/kaasuliekin kattilan alta pois ja kannen päälle. Sitten kananmunat saavat olla noin 20 minuuttia kuumassa vedessä ennen jäähdytystä. Tällä konstin kuori ei mene rikki, sähköä/kaasua kuluu vähemmän ja muutenkin maailma pelastuu. Nyt kokeilin uutta tapaa kypsentää aamiainkananmunat ruokatermoksessa. 

Sähkönsäästäjän ruokatermoskananmunat kiireettömälle

• 2 kananmunaa 
• 0,5 l kiehuvaa vettä
• ruokatermos

Kiehautin veden vedenkeittimellä, näin pieni määrä kiehuu nopeasti. Kaasulla ei menisi sitäkään vertaa sähköä. Laitoin kananmunat sievän pienen ruokatermokseni sisälle ja kaadoin päälle kiehuvan veden. Kaikki kolme kansiosaa sitten vaan äkkiä päälle, varsinainen kierretulppa, toinen pieni kansi, ilmeisesti matalaksi lautaseksi tarkoitettu ja kolmas, korkeampi kansi, jossa on myös kierre. 

Tunnin kuluttua uskaltauduin ottamaan kananmunat pois termoksesta, kun aloimme syödä aamiaista. Olivatpa juuri sopivan kypsiä, sattui muutenkin olemaan tavallista paremman makuiset kananmunat. Tämäkään vinkki ei sovi kiireisiin arkiaamuihin, mutta meillä ei ole hoppu. 

Tämä sopii myös CampaAdrian keittiöön, sillä usein aamuisin meillä menee erilaisiin heräämisen jälkeisiin juttuihin aikaa niin, että siitä kun silmäni aukaisen on enemmän kuin tunti, että olemme asettumassa aamiaiselle. Kun ekana kiehautan vettä ja laitan kananmunat kypsymään, aika riittää mainiosti. En usko, että tätä kannattaa tehdä illalla valmiiksi, sillä termokseni tuskin pitää sisältöä riittävän kuumana yön yli, jolloin terveysturvallisuus voi olla vaarassa. 

Lopuksi vielä kaadoin kuuman veden ruokatermoksesta pieneen vatiin, lisäsin mukaan hieman etikkaa ja ruokasoodaa sekä käytössä olevan tiskirätin. Sekoittelin keitosta tiskiharjalla ja muutaman minuutin päästä huuhtelin raikastuneen tiskirätin kuivumaan. 

Salmon escabeche

On tullut syötyä lihaa vähän enemmän kuin tarpeen olisi ollut, joten tänään meillä oli kalaruokapäivä. Löysin ohjeen vanhasta tutusta blogista, sieltä otin ohjeita CampaSimpukan alkuvuosina, mutta tätä ruokaa en ollut tullut kokeilleeksi. Tämä on öljyssä ja etikassa kypsytettyä lohta. 

Öljyssä ja etikassa kypsytetty lohi

• 600 g palanen lohta
• 4 dl oliiviöljyä
• 1,5 dl omenasiiderietikkaa
• 1 dl valkoviiniä
• 1 rkl pimentonia
• tuoretta persiljaa
• tuoretta timjamia
• 2 laakerinlehteä
• suolaa ja pippuria

Siivosin lohipalasta ruodot, reunusrasvan ja nahkan. Leikkasin lohen noin puolen korttipakan kokoisiin annospaloihin, niitä tuli 7 kpl. Ripottelin kalapaloille suolaa ja pippuria. Luritin pannulle oliiviöljyä hieman, käytin sen kokoista pannua, jonka pohjan kalapalat melko tarkkaan täyttivät. Kaadoin pannulle etikan, viinin ja sitten niin paljon öljyä, että kalapalat juuri ja juuri peittyivät. Kuumensin seoksen siihen pisteeseen, että se alkoi pulpahdella. Juuri silloin muistin, että pimenton vielä puuttui, ripottelin sitäkin kalapalojen päälle. Nostin kannen pannun päälle ja jätin ruoan jäähtymään. Tarkoitus oli, että lohi kypsyisi kaikessa rauhassa liemessään. 

Ennen kuumentamista ja pimentonia

Tarjosin lohta oman viljelyksen perunoiden kanssa. Olisi mielenkiintoinen rakenne ja etikka maistui tässäkin todella hienosti. Nyt olen käyttänyt etikkaa tänä kesänä niin kanan kuin sienienkin kanssa ja se on kyllä hyvä tapa maustaa ja kypsentää.

La Vueltassa oli hilly-tyyppinen etappi,  eikä kenenkään tarvinnut palella reitillä eikä sen varralla. Lämpötila oli lähellä neljääkymmentä astetta. Voittajaksi ajoi Magnus Cort Nielsen ja kokonaiskilpailua johtaa edelleen Odd Christian Eiking. 

Etikkaiset tapassienet

Aamuyöllä oli hetki, ettei uni tullut ja aloin selata nettiä etsien jotain espanjalaisia ruokaohjeita. Päädyin jälleen kerran Spain on A Fork-sivulle, Albertin blogiin. Hänen ohjeitaan olen usein käyttänyt. Nytkin löysin sellaisen ohjeen, josta heti kiinnostuin. Eilen meillä oli pihvin päälle paistettuina herkkusieniä ja halusin käyttää sienet mahdollisimman pian loppuun. Albert teki tässä postauksessa (ja youtube-videossa) etikkaisia valkosipuliherkkusieniä viime toukokuussa ja minä apinoin häntä tänään. 

Etikkaiset valkosipulisienet tapas-tyyliin

• 10 keskikokoista valkoista herkkusientä
• oliiviöljyä, niin että pannun pohjan peittyy hyvin
• 2 valkosipulinkynttä raastettuna
• tuoretta persiljaa
• iso loraus etikkaa (käytin valkoviini- ja sherryviinietikkaa)
• suolaa ja pippuria
• päälle vielä tuoretta persiljaa

Raastoin valkosipulin mortteliin ja lisäsin sinne silputtua persiljaa. Sekoittelin ja kaadoin mukaan etikat. Sekoitin taas. Puhdistin sienet, ne tosin olivat hyvin siistejä. Leikkasin ne kahtia ja kuumensin pannulla hyvän määrän oliiviöljyä. Kun pannu oli kuuma, ladoin sienet pannulle leikkuupinta alaspäin ja annoin niiden paistua nelisen minuuttia niitä sen enempiä liikuttelematta. 

Kun leikkuupinta oli kauniin  paistunut, kääntelin sieniä niin, että muutkin pinnat saivat öljyä päälleen. Paistelin sieniä joka puolelta muutaman minuutin ja lisäsin sitten mukaan etikkaisen kastikkeen. Sekoittelin ja jätin kiehumaan miedolla lämmöllä kunnes etikkaliemi imeytyi sieniin. Maustoin suolalla ja pippurilla. Tarjolle laittaessani ripottelin sienille vielä tuoretta persiljaa. Olivat oikein hyviä makupaloja. Meillä oli tänään myös toista tapasta tarjolla, siitä postaan huomenna, sillä en ole kotona ruoka-aikaan. 

La Vueltassa oli tänään tasamaan etappi, jonka loppupuolta kerkisimme katsomaan. Etappi kulki niin tylsää reittiä kuin olla voi, ensin varmaan 15 km luotisuoraa tasaista tietä. Yksi kaupunki ja sitten toinen 15 km suoraa. Ehdimme jo toivoa, että voi kun ei tulisi herpaantumisesta johtuvaa kolaria, kun se jo tulikin. Yli puolet pääjoukosta joutui samaan sumaan, myös Rein Taaramäe jäi pääjoukosta. Hänellä on kyllä huono tuuri. Hänen punaisen paidan kautensa jäi nyt sitten tähän päivään. Voittajaksi ajoi Jasper Philipsen ja punapaidassa ajaa huomenna Kenny Elissonde ja Primoz Roglic on viisi sekuntia perässä toisena. 

Sitruskauden ilotulitus salaattivadilla

Väsymys meinaa vaivata, iltaisin nukuttaa niin, että tyyny kutsuisi jo kahdeksalta. Tätä kaamoskauden kukistajasalaattia söimme tänään eilisen kala-aterian tähteiden kanssa. 

Kirpsakka salaatti sitruksista ja granaattiomenan siemenistä

• 1 appelsiini
• 1 greippi
• 1 verigreippi
• 0,5 punasipuli
• 1 granaattiomenan siemenet
• pieni pala fetaa (noin 30 g)
• 1 rkl cavaetikkaa
• 1 tl hunajaa
• basilikan lehtiä

Leikkasin sipulin ohuiksi suikaleiksi ja fileroin appelsiinin ja greipit. Irrotin siemenet granaattiomenasta Veeran neuvoin. Käytin postauksen neuvoa numero 3, se toimii hyvin, sain kyllä punaisia mehupilkkuja paidalleni, vaikka oli esiliinakin. 

Asettelin sitruslohkot lautaselle, ripottelin sipuliviipaleet päälle, samoin murustellun fetan ja granaattiomenan siemenet. Sekoitin cavaetikan ja hunajan pikaiseksi kastikkeeksi ja kaadoin salaatin päälle. Muutama basilikan lehti vielä ja salaatti oli valmis. Se oli mukavan kirpeää, mutta hunajan pehmentämää lisäkettä tähdenlentokalan ja riisin kanssa. En toivoakseni ole univalmis ennen kello kymmentä, sen verran pirteää oli salaattimme. 

Vadelmaviinietikka

Silloin tällöin näkyy ruokaohjeissa käytettävän vadelmaviinietikkaa, mutten ole huomannut sitä kaupoissa myytävän. Meillä on menossa marjavarastojen alasajaminen ja päätin käyttää ison rasiallisen vadelmia etikkakokeiluun. Otin ohjeen täältä. Alkuvalmistelut ovat yksinkertaiset. 

• 240 g vadelmia
• 320 ml valkoviinietikkaa
• 320 ml väkiviinaetikkaa

Laitoin vadelmat tiiviisti suljettavaan kannuun, survoin hieman marjoja pienemmiksi. Kaadoin etikat päälle ja suljin kannun, jonka nostin jääkaappiin kymmeneksi päiväksi. Odottaminen on näitten ohjeittein vaikein osuus, en malttaisi millään odottaa kymmentä päivää, mutta se on sentään vähän, kun vertaa kuinka kauan täytyy suolasäilöttyjen sitruunoiden tai vaniljauutteen kanssa odottaa. Tänään kaadoin etikkaliemen talouspaperilla vuoratun siivilän läpi ja pullotin vadelmaviinietikan desinfioituun lasipulloon. Etikasta tuli kauniin punaista ja se tuoksuu huumavan hyvälle. Pullo säilytetään jääkaapissa ja sen luvataan vielä kypsyvän ikääntyessään. Nyt pitää sitten uudelleen bongata niitä ohjeita, joissa käytetään vadelmaviinietikkaa!