Haaste ku ite tekee-blogin tapaan – #suurikeittokirjahaaste

näistä voisi aloittaa

Niin kuin tässä ei ruokahaasteita riittäisi, lähdin mukaan ku ite tekee-blogin aloittamaan keittokirjahaasteeseen, jossa kokataan kirjahyllyä läpi, edes yhden ohjeen verran kirjaa kohden. Minullahan on ainakin tarpeeksi keittokirjoja, olen blogaaniaikanani kahteen kertaan lahjoittanut kirjoja poiskin, mutta niin vain taas kirjat alkavat kinostua pöydille ja hyllyille varsinaisen keittokirjahyllyn tultua täyteen. Melkein kaikki kirjat olen selannut läpi, useat jopa lukenut kuin romaanit ikään, mutta läheskään kaikista en ole kokeillut edes yhtä ohjetta. Minna aikoi olla itselleen armelias, eikä laittanut haasteelle mitään aikarajaa ja se minut saikin innostumaan tästä. 

CampaKeittiön seitsemäs Ranska-haaste alkaa lauantaina ja sen myötä etsin esille kaikki ranskalaista ruokaa käsittelevät kirjani, joista aion Tour de Francen aikana kokata jokaisesta ainakin yhden ruoan. Otin pienen varaslähdön tekemällä heti tänään jälkiruokaa Hans Välimäen Ruokaa Ranskasta Hansin tapaan-kirjan mukaan. Kirja on ollut minulla jo ajalta ennen blogia ja muistan sen olleen ensimmäisenä blogaanivuonna 2011 ahkerassa käytössä. Se on muuten ainoa Välimäen kirja hyllyssäni, en edes tiedä kuinka paljon tai vähän hän on kirjoja kirjoittanut.

Silloin kuusi vuotta sitten tiesin ruoanlaitosta paljon vähemmän ja moni nyt tuttu juttu oli aivan uutta minulle. Silloin tämä pieni ranskalaista ruokaa mutkattomasti käsittelevä kirja oli minulle enemmän kuin mieleen ja mieleeni se on vieläkin. Etenkin juuri tänään, kun halusin tehdä tarte tatin-tortun. Hans teki tarte tatinin omenista, kuten oikeasti pitääkin, mutta hän sentään käytti valmista voitaikinaa ohjeessaan. Se ilahdutti minua, sillä halusin tänään luistaa taikinan teosta. Minulla oli pakastimessa Lidlin puff pastry-rulla (niitä ei myydä pakasteina, mutta olin ottanut niitä jemmaan) ja onhan Hans mitä mainioin Lidlin mainosmieskin. Omenien tilalla käytin nektariineja, koska ne alkoivat olla elinkaarensa lopulla. Voi tietysti olla montaa mieltä onko tämä enää ollenkaan Hansin ohje, kun tekotapanikin oli aika erilainen. Ei kerrota kenellekään. Tein tatinin aika pieneen vuokaan, joten pienensin ohjeen puoliksi.

Tarte tatin nektariineista Hans Välimäen ohjetta erittäin väljästi mukaillen

• 1 rulla puff pastrya
• 4 nektariinia
• 50 g voita
• 1 dl sokeria

Kuumensin uunin 200 asteeseen kiertoilmalla. Kiehautin kattilallisen vettä ja käytin kauhalla laskien halkaistuja nektariininpuolikkaita (kivi poistettuna) kuumassa vedessä hetkisen. Hedelmän kuoret lähtivät helposti pois vetämällä. Leikkasin suorakaiteen muotoisesta taikinalevystä hieman käytettävää paistoastiaa suuremman taikinakiekon. 

Laitoin keraamisen tarte tatin-vuokani kaasuliedelle (se kestää kaasulla kuumentamisen, muutoin käyttöön valurautapannu tai muu myös uuniin sovelias astia) ja laitoin voin nokareina vuokaan ja ripotin sokerin päälle. Lämmitin vuokaa varovaisesti ja odottelin kärsivällisesti, että voi ja sokeri sulivat vuokaan ja alkoivat muodostaa karamellia. Nostelin sitten varovasti kuumaan sokeri-voiseokseen nektariinipuolikkaat leikkuupinta ylöspäin. Kuumaa seosta saa tosiaan varoa, ettei se roisku. 

Nostin taikinalevyn vuoan päälle ja lusikan varsipäällä painelin taikinan reunan nektariinipalojen ja vuoan reunan väliin. Paistoin torttua noin 15 minuuttia, kunnes taikina oli kauniin ruskeaa. 

Annoin tortun vetäytyä vuoassa muutamia minuutteja ja kiepautin sitten varovasti veitsellä taikinan ja vuoan välistä siltä varalta, että taikina olisi tarttunut vuokaan. Otin tarjoiluastian ja laitoin sen vuoan päälle, toivoin parasta ja patakintain suojatuin käsin kiepautin vuoan nurinpäin lautaselle. Varovasti nostin vuokaa ja se irtosi ihan nätisti. Tarjosin tarte tatinin suklaajäätelön kanssa päivällisen päätteeksi, kaverina hyvä kuppi espressoa. 

Aion tehdä tästä hiljaksiin juttusarjan, jolle perustan CampaSimpukan ylälaitaan oman välilehtensä. Lisään sinne kaikki #suurikeittokirjahaaste-aiheiset postaukset ja kommentoin postauksissa myös kyseisiä kirjoja muutamin samoin, ehkä sitäkin mistä kirja on hyllyyni ilmestynyt. Samalla perkaan myös pois kirjoja, joita en katso haluavani säilyttää pitempään. Jos kirjoja joutuu poistopinoon enemmänkin, teen taas lahjoituspostauksen. Myös kunkin postauksen alareunaan kerään listaa kirjoista.

Tämä on ensimmäinen postaus sarjassa #suurkeittokirjahaaste,  en osaa edes arvioida kuinka monta keittokirjaa minulla on. Tästä voi tulla pitkällinen juttu, mutta kun ajallista takarajaa ei ole, voin ottaa yhtä rennosti kuin Minna. Kiitos hyvästä ideasta, ilo olla mukana! 

Kirsikkapaistos - torta di ciliegie

Kokeilin heti tuoreeltaan toistakin ohjetta Herkullisten ruokien ja tarinoiden Toscana-kirjasta. Ostin eilen vähän kirsikoita ja niille oli kirjassa sopiva jälkiruokaohje. Koska olimme tänään kahden kesken päivällisaikaan, puolitin ohjeen. Alle kirjaan ohjeen kirjan mukaisesti.

Torta di ciliegie - kirsikkapaistos

• 1 l (noin 600 g kirsikoita)
• 160 g mantelijauhetta
• 1 dl vehnäjauhoa
• 1 dl sokeria
• 1 tl vaniljasokeria
• 0,5 tl leivinjauhetta
• ripaus suolaa
• 1 kananmuna
• 2 keltuaista
• 50 g sulatettua voita
• 3,5 dl maitoa
• 2 valkuaista vaahdotettuna
• tomusokeria

Kuumenna uuni 180 asteeseen ja voitele vuoka (noin 30 senttinen). Poista kirsikoista kivet ja levittele kirsikat vuoan pohjalle. Sulata voi ja sekoita keskenään mantelijauhe, vehnäjauho, sokeri, vaniljasokeria, suola ja leivinjauhe. Lisää mukaan kananmuna ja erotellut keltuaiset, maito ja sulatettu voi. Sekoita tasaiseksi. Vatkaa valkuaiset ja lisää ne käännellen mukaan taikinaan. Kaada taikina vuokaan kirsikoiden päälle. Paista uunissa noin 35-40 minuuttia, kunnes pinta on kauniin kullanvärinen. Jäähdytä hieman ja sirottele päälle tomusokeria, tarjoa tuoreiden kirsikoiden kanssa, kenties vaniljakastikkeen, jäätelön tai kermavaahdon kanssa. 

Epäilin hieman tätä jälkiruokaa, sillä se vaikutti niin samanlaiselta kuin ranskalainen clafoutis, josta en erityisesti pidän sen pannukakkumaisen rakenteen vuoksi. Tässä paistoksessa oli mantelijauheen ansiosta (?) hieman kakkumaisempi rakenne ja pidin siitä melko paljon. Kahvin kanssa kyllä maistui! Kahden ohjeen ja kirjan selailun perusteella uskallan kyllä suositella tätä keittokirjaa muillekin. Muutamissa ohjeissa on harmillisia typoja, useita samassa ohjeessa, mutta sellaisia en huomannut, jotka vaikuttaisivat ohjeiden toteuttamiseen. Kirjan kuvat ovat kauniita ja tarinat Vittorio Gianninin suvusta ja lapsuudesta ovat kiehtovia. 

Katsoimme jälleen pyöräilyä tallenteelta. Iloksemme nykyinen tallentimemme toimii mainiosti, samoin se, että Giro-lähetyksiä edeltää ja seuraa Giro-ekstralähetykset. Niinpä niitä tapauksia ei ole ollut, että lähetysaika ja sitä myöten tallennus olisi loppunut siinä vaiheessa, kun maaliin on 3 km. Giro d'Italian 18. etappi oli suorastaan tuskallisen pitkä, 240 km. Ykkösenä ehti maaliin Matteo Trentin, hän jekutti loistavasti Moreno Moserin. Aivan upea loppu tälle etapille! Kokonaiskilpailua johtaa Steven Kruijswijk pinkissä paidassa. Jäljellä on kaksi kovaa vuorietappia ja sunnuntainen seremoniallinen päätösetappi. Huomiselle on olemassa lumivaara, sillä etapin reitti kulkee korkealle vuoristoon. Toivotaan, ettei lumi aiheuta ongelmia.

Ranskalainen omenatorttu Pyreneitten päivänä

Tour de Francen 12. etappi ajettiin aluksi kuumassa auringonpaisteessa ja loppumatkasta rankassa vesisateessa. Etapista oli pitkä lähetys, joten kuumepäiväni sujui leppoisasti Eurosportia katsellen. 

Päivälliseksi meillä oli aivan omasta päästä sommiteltu hävikistä herkuksi-ruoka. Jääkaapissa oli pakkaus broilerifileitä, jotka oli käytettävä tai laitettava pakastimeen, samoin eilistä perunamuusia oli hieman jäljellä. Sommittelin niistä eräänlaisen lintupiiraan. 

Broileripiiras kolmelle

• 0,5 l tähdemuusia
• 2 kananmunaa
• 1 dl maitoa
• suolaa ja pippuria
• nokare voita
• 4 broilerin filettä
• puolikkaan limen mehu
• 2 rkl soijakastiketta
• loraus oliiviöljyä
• suolaa ja pippuria
• pül piper-maustetta
• kirsikkatomaatteja

Kuumenna uuni 200 asteeseen ja voitele pienehkö uunivuoka. Sekoita kananmunat ja maitoa perunamuusiin, niin että siitä tulee löysähkö velli. Lisää maitoa, jos desilitra ei riitä. Levitä perunamuusivelli vuokaan. Leikkaa broilerifileet kolmeen palaan ja sekoita ne marinaditilkkaan, johon tulee limen mehu, soijakastike, suolaa, pippuria ja pül piperiä. Paista filepaloja pannulla muutamia minuutteja, niin että ne saavat kauniin paistopinnan, muttei tarvitse kypsentää kokonaan. Aseta kirsikkatomaatit perunamuusin keskelle ja broileripalat muusiin reunoille. Paista noin 30-40 minuuttia, kunnes muusin pinta on kauniin ruskeaa. 

Jälkiruokana meillä oli päivän ranskalaispanostukseni, johon toipilasvoimani riittivät hyvin. Otin neuvot tähän leivonnaiseen Mon petit four-blogista. 

Ranskalainen omenatorttu

• 2 ohutta lehtitaikinalevyä
• 2 kirpeää omenaa
• 2 rkl muscovadosokeria
• puolikkaan limetin mehu
• 2 rkl viikunahilloa (minulla oli avattu purkki aprikoosihilloa, käytin sitä)
• tomusokeria
• kermavaahtoa tarjoiluun

Sulata taikinalevyt ja kuori omenat. Leikkaa omenat neljään lohkoon ja poista siemenkota. Leikkaa lohkot ohuiksi viipaleiksi. Sekoita muscovadosokeri limettimehuun ja laita omenaviipaleet marinoitumaan sokeri-limettiseokseen. Kuumenna uuni 220 asteeseen. Asettele omenaviipaleet taikinalevyille niin, että viipaleiden reunat menevät päällekkäin. Paista torttuja noin 30-35 minuuttia, kunnes omenat ja taikinalevyt ovat kypsiä. Kuumenna hilloa mikroaaltouunissa vesitilkan kanssa noin puoli minuuttia, sekoita se tasaiseksi kiilteeksi ja levitä sitä kuumille tortuille sudilla hetimiten. Sirota vielä tomusokeria omenatortuille. Söimme tortut kermavaahtolusikallisen ja kahvin kanssa.

EDIT: Lisään tämän postauksen CampaSimpukan ylälaidasta löytyvälle Tähdenlennot-välilehdelle, jonne kerään kaikki jämäruokia käsittelevät postauksemme.

Tour de Francen 12. etappi päättyi Joaquin Purito Rodriquezin voittoon. Pääjoukon kesken harrastettiin viimekilometreillä järkyttäviä vetoja ja irtoamisyrityksiä, joiden erikoismies Froome on. Tänään Contador ja Quintana pystyivät eilistä paremmin vastaamaan niihin. Froome jatkaa turvallisella erolla kokonaiskilpailun johtopaikalla. Huomenna kisa siirtyy hieman tasaisempiin maisemiin ennen Alppi-etappeja. 

Tarte au Citron

Siihen nähden miten paljon pidän sitruunasta ja yleensäkin sitrushedelmistä, olen tehnyt elämäni aikana aika vähän sitruunatorttuja. Tarkalleen ottaen nolla kappaletta. Limepiiraan tein kerran, muuten olen holvannut sitruunamehun kanssa ainakin tarpeeksi. Koska olemme tänään minilomasella Helsingissä, tämä postaus putkahtaa blogista ajastettuna. Oikeasti valmistin piiraan ja melkeinpä söimmekin kokonaan jo keskiviikkona, jolloin minulla oli aikaa leipoa ja laittaa ruokaa, kunhan pahanlaatuinen lorvikatarri helpotti sen verran, että sain noustua sohvalta. Ohjeen sitruunatorttuun otin collecting memories-blogista.

Tarte au Citron eli sitruunatorttu

Pohja

• 200 g vehnäjauhoja
• 1 tl leivinjauhetta
• ripaus suolaa (ei tarvita, jos voi on suolattua)
• 125 g kylmää voita, pieniksi kuutioiksi leikattuna
• 125 ml kylmää maitoa
• 1 tl valkoviinietikkaa (käytin cava-etikkaa, kun sellainen pullo oli kaapissa)

Täyte

• 1 sitruunan kuori raastettuna (unohdin)
• 125 ml sitruunamehua (noin kahden ison sitruunan mehu)
• 100 g sokeria
• 80 g voita, kuutioiksi leikattuna
• 2 kananmunaa
• 2 kananmunan keltuainen (säästä valkuaiset marenkiin)

Mittaa jauhot, leivinjauhe ja mahdollinen suola kulhoon ja sekoita. Lisää mukaan kylmät voikuutiot ja puristele sormin voi jauhoihin niin, että saat aikaan leivänmurumaista seosta. Yhdistä maito ja etikka ja lisää kulhoon. Sekoita ainekset pehmeäksi taikinaksi. Laita taikina jääkaappiin peitettynä asettumaan 20 minuutiksi.

Kuumenna uuni 180 asteeseen. Taputtele taikina jauhoisin käsin vuoan pohjalle ja reunoille. Minä käytin rypistettyä leivinpaperia vuoassa. Pistele taikinaan muutamia reikiä haarukalla ja peitä taikina leivinpaperilla. Levitä paperin päälle taikinapainoja, tai tähän tarkoitukseen jemmaamiasi herneitä, jotta taikina ei kohoa liikaa, eikä painu alas vuoan reunoilta. Paista pohjaa noin 20 minuuttia, poista painot ja paista vielä viitisen minuuttia. Jätä pohja jäähtymään täytteen valmistamisen ajaksi, mutta älä sammuta uunia tässä vaiheessa, sillä piiras viimeistellään vielä uunissa täytteen kera.

Mittaa teräskattilaan sitruunamehu, sokeri, sitruunankuori (jos muistat) ja voi ja kuumenna seosta niin, että voi ja sokeri sulavat mehuun. Vatkaa kananmunat ja keltuaiset kevyesti kulhossa ja lisää sinne pieni määrä kuumaa seosta kattilasta ja sekoita. Näin kananmunaseoksen kokkeloitumisen vaara vähenee verrattuna siihen, että koko määrän kuumaa seosta kaataisi kerralla kulhoon. Kaada sitten kulhosta munaseos kattilaan ja sekoita rivakasti. Kuumenna seosta koko ajan sekoittaen reunoja myöten niin, että seoksesta tulee paksua kastiketta, johon jää lastaan tai kauhaan selkeä jälki sormella sipaistessa. Älä päästä kastiketta kiehumaan, mutta hyvin lähelle kuitenkin. 

Siivilöi kastike esipaistetun piiraspohjan päälle, näin sitruunankuori jää siivilään. Siloittele täyte piiraan pinnalla ja käytä piirasta vielä uunissa viitisen minuuttia, niin että täyte hyytyy vielä vähän lisää. Jätä piiras jäähtymään ja sirottele pinnalle runsaasti tomusokeria ennen tarjoilua. Mikäli sitruunapiiras maistuu liian kirpeältä, tarjoa sen kanssa kermavaahtoa tai jäätelöä.

Tour de Francen kahdeksannen etapin tapahtumat ovat toivottavasti tallentuneet kotoisaan tallentimeemme. Se alkaa kyllä olla jo melkoinen ihme, sillä laite temppuilee niin monin tavoin, ettei uskoisikaan. Joka tapauksessa huomenna pääsemme viimeistään tapahtumien tasalle, kun palaamme pikaiselta minilomaselta Helsingistä. Koska postaus on ajastettu, olemme luultavasti sen julkaisuhetkellä juuri Annan kaupassa, tai tähdellisillä ostoksilla vaikkapa Classic Bikessa. 

Tarte au quatre-vingt-dix-neuf

Minähän en osaa ranskaa sitten yhtään. Kun olemme tankanneet Ranskassa autoa marketin pihan asemalta, on pitänyt valita pumppu sen mukaan, minkä numeron osaisi sanoa. Esimerkiksi neljä on sellainen numero, jonka muistan.

Opiskelija on kertonut vähän miten ranskalaiset numerot muodostuvat, mutta se tuntuu vaativan pitkän matematiikan opintoja, eikä niin ollen ole minun juttuni laisinkaan. Sen ettei osaa jotain, ei tarvitse kuitenkaan antaa häiritä ollenkaan, eikä estää tekemästä sitä mitä tahtoo. Usein pikkuvilungit menevät läpi ihan hyvin, kun silmät kirkkaina väittää, että kyllä tämä on ranskalainen torttu, minkä tänään leivoin. On ihan varmasti. Sehän kuulostaakin oikein hienolta!

Töissä tänään oli sellainen päivä, joka vanhensi minua vähintään 48 tuntia. Kun pääsin vuorostani, päähän sattui ja vatsa kurni. Poikkesin ääsmarketista einestä, sillä tänään ei ollut kokkausintoa tai -voimia. Siinä kaupan puoli viiden ruuhkassa huomasin, että nyt kotimaisia mansikoita on viimein myynnissä ja raparperikin vielä sen näköistä, ettei se vielä ole kovin puisevaa. Muistin Nannan vastikään tekemät pikaiset lehtitaikinaleivokset, joissa oli raparperia ja valkosuklaata. Päätin apinoida niitä tänään, sillä ostamani päivälliseinekset vaativat myös uunin lämmittämisen. Taloudellista jne. 

Lehtitaikinaa mansikoiden ja raparperin alustana

• paketti ohuita lehtitaikinalevyjä kahteen palaan leikattuina
• juoksevaa hunajaa
• yksi iso raparperinvarsi
• yhtä monta mansikkaa kuin taikinapalasiakin
• pieniä valkosuklaanappeja

Sulata lehtitaikinalevyt leivinpaperin päällä pellillä. Kuumenna uuni 225 asteeseen. Leikkaa levyt kahteen palaan kukin. Leikkaa levyjen reunoille pienet viillot joka sivulle ilman, että viilto menee aivan läpi taikinan. Levitä levyille hieman hunajaa. Leikkaa raparperi ensin noin 8 sentin pätkiin ja sitten pitkittäin suikaleiksi. Niitä tulisi olla noin 2-3 kpl/taikinapala. Leikkaa kannat pois mansikoista ja siivuta marjat noin neljään viipaleeseen. Aseta raparperisuikaleet kulmittain taikinalevylle ja mansikkaviipaleita raparperin molemmin puolin. Sirottele valkosuklaanappeja päälle. Paista noin 15-20 minuuttia. Siivilöi tomusokeria hieman jäähtyneille leivoksille. Nämä leikisti ranskalaiset leivokset olivat oikein hyviä. Maltoimme Opiskelija kanssa säästää muutaman Kammenpyörittäjällekin, joka pääsi töistä vasta myöhemmin. 

Eilisen Tour de Francen etapin voitti Andre Greipel ja keltapaidan piti itsellään edelleen Tony Martin. Kuudes etappi ajettiin tänään kauniissa säässä ainakin siltä osin, kuin ehdin sitä seurata. Etapin päätti terävä nousu, jossa lopussa kävi kolari, jossa Tony Martin näytti ajavan edellä menevän takapyörään ja keilasi muutamia vierellään ajavia. Hän näytti saaneen solisluun vamman, hänet tuotiin selästä pukaten maaliin. Etapin voitti Zdenek Stybar. Johtajanpaidan pitää vielä Martin, mutta jos hän joutuu keskeyttämään, Chris Froome pukee keltaisen päälleen huomenna.

Frangipane

On mukava olla kotona taas, päivä on kulunut kotoisten puuhien parissa, olemme käyneet kaupassa, pesseet pyykkiä ja ottaneet vastaan mieluisat sukulaiset, jotka missasimme Savonlinnassa. Iltapäivällä alkoi taas Tour de France, on ollut kiintoisaa kuulla sairaslistan kuulumiset, mitä murtumia kenelläkin ajajilla on ja kenellä on toivoa ehtiä parantua ennen Vueltaa. 

Päivän ranskalaiskokkaus on jälkiruokaosastoa. Päivällisenä meillä oli uusia perunoita ja sukulaisten tuomaa lämminsavulohta. Jälkiruoaksi tein frangipanea, josta olen lukenut jo muutamasta blogista ja miettinyt, että tuota pitää kokeilla. Ohjeen katsoin FOOD52-blogista. 

Frangipane aprikooseilla

Taikina

• 3,5 dl vehnäjauhoja
• 70  g suolatonta voita (tämä on arvio, ohjeessa oli epämääräinen 9 rkl)
• 0,8 dl erikoishienoa sokeria
• (0,5 tl suolaa mikäli voi on suolatonta)
• 1 kananmunan keltuainen
• 2 rkl kylmää vettä

Sekoita taikina-ainekset vettä lukuunottamatta food processorin leikkuuterällä muruiksi. Lisää vesi ja pyöräytä vielä sen verran, että taikina muodostuu palloksi. Kaavi taikina voideltuun vuokaan ja taputtele taikina vuoan pohjalle ja reunoille. Laita vuoka jääkaappiin siksi aikaa, että uuni lämpenee 200 asteeseen. Esipaista pohjaa noin 15 minuuttia, kunnes se on lievästi kypsynyt, jos pinta kohoaa, paina se spatulalla varovasti pohjaa vasten. 

Täyte

• 50 g pehmeää voita (taas arvio, ohjeessa oli 6 rkl)
• 1,2 dl sokeria
• 1,8 dl mantelijauhetta
• 1 kananmuna ja taikinasta jäänyt kananmunan valkuainen
• 2 tl vehnäjauhoja
• 1 tl maissitärkkelystä
• 1 tl vaniljauutetta
• ripaus suolaa
• tuoreita aprikooseja (minulla 4, olivat aika isoja) tai muita hedelmiä tai marjoja

Sekoita ensin voi ja sokeri vaahdoksi ja lisää muut täytteen aineet mukaan, sekoita. Leikkaa aprikoosit ensin puoliksi ja sitten puolikkaat viipaleiksi. Kaavi täyte esipaistetulle pohjalle ja levitä se koko pohjan alalle. Asettele hedelmät tai marjat täytteen päälle ja paista torttua noin 35-45 minuuttia, kunnes pinta on kullankeltainen. Sirottele jäähtyneen tortun päälle tomusokeria ja syö! Oli muuten todella hyvä ohje, pohja oli ihanan muromainen ja aprikoosit olivat riittävän kypsiä. Sopi hyvän kahvikupillisen pariksi.

Tour de Francen yhdestoista etappi ajettiin mahtavassa aurinkoisessa säässä. Sen voittoon luikahti upeasti alkuviikosta päivän keltapaidassa ajanut Tony Galopin, hän jätti oikealla ajoituksella kirimiehet taakseen. Kokonaiskilpailua johtaa edelleen Vincenzo Nibali. Lähetyksen lopussa saimme seurata aikaa vastaan taistelevan Andrew Talanskyn ajoa maaliin, hän ehti kuin ehtikin aikarajan puitteissa maaliin ja pysyy mukana kisassa, mikäli terveyttä riittää.

Hauskuutta perjantaipäivään - päärynätortut

Internetin erilaiset käännösohjelmat ovat usein sangen hyödyllisiä, niiden avulla voi selvittää monenlaisia asioita, oikein tai väärin. Vastuu on tietysti enteriä painavalla. Aiempina Espanja-viikkoina käytin enimmäkseen kirjojen tai amerikkalaisten blogien ohjeita. Englanti luonnistuu aika hyvin ja ruokasanastoni alkaa olla laaja, joten pystyn melko vaivatta ymmärtämään englanninkieliset ruokaohjeet. Tänä vuonna olen yrittänyt etsiä ohjeita espanjalaisista blogeista ja löytänytkin niitä paljon. Tosin niissä pitää ottaa huomioon se, etteivät ohjeet välttämättä ole sen enempää espanjalaisista ruokalajeista, kuin Campasimpukassakaan suomalaisista. Metsästän kuitenkin sopivia sanoja, kuten vaikkapa traditionaalinen, perinteinen, isoäidin, katalonialainen tai valencialainen. Tämän kaltaisilla pääsee jo pitkälle ja loppujen lopuksi, kukapa minua tulisi moittimaan, vaikkei bloggaamani ruoka olisikaan oikeasti kovin espanjalainen? (nyt niitä moitteita varmaan alkaa tulla) 

Löytämäni ohje oli marsipaanisiin päärynätorttuihin blogista nimeltä La Reposteria de Miguel. Ihastuin postauksen kuviin ja otsikosta jo ymmärsin, mitä raaka-aineita tarvittaisiin. (espanjankieleni on siis huimasti parantunut, päättelen) En löytänyt blogista käännöspalkkia, joten harrastin vajavaisilla atk-taidoillani leikkaa-liimaa-söhellä-toimintoja ja sain taikinoitua ohjeen käännösohjelmaan. Haluan korostaa, etten lainkaan tarkoita, että alkuperäinen postaus olisi sen enempää hupsu, kuin naurettavakaan (hauska se voi olla, en vain ymmärrä kieltä), vaan ainoastaan konekäännös, jossa eivät kielen vivahteet luonnollisestikaan toimi. Olen kokeillut omia postauksiani englanniksi ja hartaasti toivon, ettei kukaan yritä niitä oikeasti käyttää! Tai sitten saa hyvät naurut! Ei sekään ole tietysti hassumpi vaihtoehto.

Kas näin:

2 Roll taikinan .

3 keskipitkällä päärynät konferenssissa .

200 gr . sokeria .

1 vaniljatanko .

100 gr . marsipaani .

Mehu puolensitruunan .

Lasi Sugar pölyämistä . ( Hunaja onerilaisia, että pidät ) .

 ( Minun tapauksessani Hunaja Lemon )

Olemme alkaneet toteuttaa näitä helppoja tortut ampuapannulla tai potin vedellä . Samaan aikaan , kuori päärynät ja leikkaa kahtiapituussuunnassa , eli ylhäältä alas . Aiomme olla varovainen säilyttääkulmassa päärynä toisella puolella ( näet koskaesitys on erittäin mukava sen kanssa ) . Kun kuoritut ja hankaa sitruunamehulla . Varattu vain muutaman minuutin .

Leikkaavaniljatanko pituussuunnassa ilman todella erottaakaksi puolta ja veitsellä kaapiasiemeniäsisälläpotin vedellä , niin myös heittää sokeri ja vaniljatanko ( koko ) , sekoita kunnes näemme on liuennut sokeria kokonaan .

Tässä vaiheessa sisällyttää päärynät veteen , varo polskia , jottamahdollisesta polttaminen . Me päärynät noin keskipitkän - kuumuudelle noin 15-20 minuuttia riippuenkoostapäärynät , näemme, ettäpäärynät ovat pehmenneet lähes täysin , ettäaika poistaa ne .

Poistamisen jälkeenvesi päärynät , anna jäähtyämuutama minuutti . Nyt ottaa päärynät puolikkaat ja me aiomme tehdä pituussuunnassa leikkauksia , mutta erottamatta niitäkaulanpäärynä , avautuutuuletin .

Me laajentaalehtitaikina kärjelläveitsellä siluetteja merkki ( jahieman suurempi koko) päärynöitä . Nyt se raastaamarsipaani ja spray sesiluetitleivonnaiset .

Kun olemme ensin viipaloidut päärynät viuhkamaise terät ja toisella puolella ja leikkaalehtitaikina marsipaani raastettua hänelle vain puuttuu meidän ratsastaamarsipaani päärynät , painaen kevyesti .

Varovasti kääntyäleivinpaperille , jonka olemme aiemmin valmistettu pergamentti paperi ( paistaminen , että olen yhtäkkiä tullut hyvin ohut) ja paistetaan kahdessa erässä 3 torttuja kukin noin 15 minuuttia 180 º C.

Kun ulos uunista anna jäähtyä huoneen ambinte on ristikot.

Lopulta me vain ripottele torttu tomusokeria ja caramelize kanssablowtorch ruoanlaitto kunnes kullanvärin ja ripottele pinnalle langat hunajaa päälle .

Vakuutan teille, että aiot nauttiaterävän leivonnaiset torttu , maukasta ja sileä .... ihana jälkiruoka !

Helppo homma, eikö vaan? Kun on ensin kuivannut naurunkyyneleet. (edelleen korostan sitä, etten naura alkuperäiselle postaukselle) Kokeilin sitten englanninkielistä:

2 Roll Pastry Dough .

3 medium pears Conference .

200 gr . Sugar .

1 vanilla pod .

100 gr. Marzipan .

Juice of half a lemon .

Glass Sugar for dusting . (Honey of the variety that you like ) .

 ( In my case Honey Lemon )

We started putting these easy tarts fire a pan or pot with water . Meanwhile, peel pears and cut in half with a longitudinal , that is, from top to bottom . We will be careful to preserve the corner of pear on one side (you'll see as the presentation is very nice with it). Once peeled and rub with lemon juice . Booked a few minutes.

Cut the vanilla pod lengthwise without actually separating the two sides and with a knife scrape the seeds from the inside of the pot with water , then also cast sugar and vanilla bean (whole) , stir until we see is dissolved sugar completely .

At this point we incorporate pears into the water, being careful not to splash , to avoid the possible risk of burning . We pears approximately medium - high heat about 15 to 20 minutes depending on the size of the pears , we see that the pears have softened almost completely , that the time to remove them .

After removing a water pears , let cool a few minutes. Now let's take pears halves and we're going to make longitudinal cuts , but without separating them by the neck of the pear , will open in a fan .

We extend the puff pastry with the tip of a knife silhouettes mark ( of a slightly larger size ) of pears. Now it grate the marzipan and spray it on the silhouettes of the pastry .

Once we have , first sliced ​​pears in fan-shaped blades and on the other side and cut the puff pastry with marzipan grated on him, just missing us ride on the marzipan pears , pressing down lightly .

Carefully turn to a baking sheet , which we have previously prepared with parchment paper ( baking , is that I've suddenly become very thin ) and baked in two batches of 3 tarts each about 15 minutes at 180 º C.

Once out of the oven let cool at room ambinte on grids .

Finally as we only sprinkle over tart with icing sugar and caramelize with a blowtorch cooking until slightly golden and sprinkle surface yarns honey on top .

I assure you that you are going to enjoy a crisp pastry tart , tasty and smooth .... wonderful dessert !

Tästä sain jo selvän ja pystyin jo tarvittaessa soveltamaankin. Kuutta päärynätorttua varten tarvitsin:

• 3 torttutaikinalevyä
• 3 päärynää
• 200 g sokeria
• 1 vaniljatangon
• 1 l vettä keittämiseen
• 100 g marsipaania (unohdin koko turkaleen marsipaanin)
• sitruunamehua
• tomusokeria
• juoksevaa hunajaa (jätin pois)

Sulatin torttutaikinalevyt ja kuorin päärynät ja halkaisin ne pitkittäin, osassa päärynöitä kanta oli sen verran paksu, mutta pehmeä, että senkin halkaiseminen onnistui. Sivelin hedelmiin sitruunamehua, estämään tummentumista ja maun vuoksi myös. Kuumensin vettä kattilassa, johon päärynänpuolikkaat hyvin mahtuisivat ja liuotin sokerin veteen. Lisäsin halkaistun vaniljatangon ja sen sisältä raaputtamani siemenet sokeriveteen. Kun vesi kiehui, laskin päärynät lusikalla liemeen kypsymään. Annoin liemen kiehua hyvin pienellä tulella ja vahdin, etteivät päärynät hajoaisi. Kokeilin niitä kakkutikulla (liian monesti, voi sanoa, sillä yksi niistä näytti aika rei'itetyltä) ja kun ne olivat kypsiä, nostin ne liemestä lautaselle jäähtymään. Päärynät kiehuivat noin 10 minuuttia. 

Päärynöiden jäähtyessä kuumensin uunin 220 asteeseen (ohjeen 180 tuntui liian alhaiselta meikäläiselle torttutaikinalle) ja kaulin taikinalevyt kevyesti jauhotetulla leivinpaperilla hieman ohuemmiksi ja pidemmiksi, jolloin sain jaettua levyn kahteen yhtäsuureen palaan (päärynäni olivat melko pieniä ja lähes pyöreitä). 

Sitten oli päärynöiden silpomisen aika. Leikkasin ylisupervarovaisesti päärynät alhaalta ylöspäin suuntautunein viilloin jättäen yläpäästä vähän matkaa leikkaamatta. Tässä kohtaa olisi pitänyt raastaa pohjille marsipaania. Nostin kunkin puolikkaan taikinalevylle ja levitin sitä "tuuletinmaisesti" eli viuhkan muotoon sen minkä pystyin. Leikkelin taikinapaloja hieman päärynän muotoon, mutta reunaa olisi voinut jättää hieman enemmänkin. Paistoin näitä torttusia noin 20 minuuttia, kunnes ne olivat kauniin värisiä, taikina kohonnut reunoilta ja muutenkin olin jo malttamanton. Annoin torttujen hieman jäähtyä ennen kuin sirottelin niille tomusokeria, jota osoittelin keittiötohottimen liekillä kaunista väriä tavoitellen. Hyvää! Harmittaa, etten muistanut sitä marsipaania, kun sitä olisi ollutkin. Jos jotakuta naurattaa kömmähdykseni marsipaanin kanssa, olette vapaat nauramaan! Se on minulle vähintäänkin oikein.

Eilisen Vueltan etapin vei nimiinsä Team Saxo-Tinkoffin Michael Morkov, jonka nimeen en osaa tehdä niitä viivoja o-kirjaimeen. Kuvitelkaa ne. Fabian Cancellara oli jälleen mukana aivan kärkikahinoissa, muttei vieläkään saavuttanut etappivoittoa. Kokonaiskilpailun ykkösenä on Vincenzo Nibali ja Suomen oma poika, Jussi Veikkanen, löytyy sijalta 119. Tänään seitsemäs etappi on 205,9 km pitkä ja profiili enteilee massakiriä loppuun.