Cassoulet revisited

Tänään käytin taas yhtä jos toista vanhentumisuhan alla olevaa raaka-ainetta tai tähdenlentoja päivälliseemme. Eilen söimme erittäin hyvää kanapataa, siitä jäi yksi koipireisi tähteeksi. Riivin siitä eilen kuumana lihan irti luista ja säilytin jääkaapissa tähän päivään. Se sopi oikein hyvin cassouletiin. Olen tehnyt sellaista kerran aikaisemmin, vuonna 2013. Tällä kertaa käytin täältä ottamaani ohjetta viitteellisesti. 

Cassoulet

• 4 ranskalaistyylistä raakakalkkunamakkaraa
• loraus oliiviöljyä
• 1 broilerin koipireiden lihat riivittynä
• 10 cm  pätkä purjoa
• 1 porkkana
• 2 uuden sadon sipulia
• 2 valkosipulinkynttä
• 2 suurta lehteä lehtikaalia
• 1 pieni tölkki valkoisia säilykepapuja
• 1 tetra säilykelinssejä
• 2 dl roseviiniä
• 2 dl vettä
• 2 palaa ruisleipää pieniksi paloiksi revittynä
• pieni kourallinen minimaalista pastaa, kirjainkuvioista
• herbes de provence-mausteseosta
• suolaa ja pippuria

Laitoin uunin kuumenemaan 175 asteeseen ja pannun liedelle kuumenemaan. Kun pannu oli kuuma, nostin raakamakkarat pannulle ottamaan väriä, kääntelin niitä muutaman kerran. Samalla kuorin porkkanan ja sipulit ja leikkelin ne paloihin. Purjon leikkasin ohuiksi viipaleiksi. Silppusin lehtikaalin. Huudoin ja valutin pavut ja linssit siivilässä. Leikkelin kypsät broileripalat vähän useammaksi palaksi. 

Kun makkaroissa oli hieman väriä, nostin ne valurautapataan. Sisustin padan myös kanapaloilla, porkkanoilla, sipuleilla, purjolla ja lehtikaalilla. Kaadoin päälle linssit ja pavut ja sekoittelin hieman. Lisäsin vielä liemeksi viinin ja vettä sen verran, että ainekset olivat melkein peitossa. Ripottelin pataan hieman suolaa ja pippuria ja murustelin viime viikolla tekemääni Provencen mausteseosta. 

Nostin padan päälle kannen ja sijoitin padan uuniin keskikorkeudelle ja jätin ruoan muhimaan muutamaksi tunniksi. Kurkistin noin tunnin päästä, lientä oli tarpeeksi. Kun pata oli ollut uunissa pari tuntia, nostin padan uunista ja sekoitin mukaan vähän minipastaa ja ruisleipäpaloja. Laitoin padan vielä vartiksi uuniin ilman kantta.  Ruoka-aikaan kauhoin herkkuja syville lautasille. Koristelin tuoreella persiljalla. 

Tour de Francen kolmastoista etappi oli vuoriluonteinen, vaikkei aivan varsinainen vuorietappi olekaan, se sijoittui Keski-Ranskan erittäin mäkiselle alueelle. Porukka hajosi aika alussa useaan ryhmään ja jännitys säilyi loppuun asti. Dani Martinez oli kuin olikin voimakkain lopun kaksintaistelussa Lennard Kämnan kanssa. Maximilian Schachmann oli pitkään kärjessä yksin, mutta joutui taipumaan tälle kaksikolle viimeisellä kilometrillä. Kokonaiskilpailun johtajana jatkaa Primoz Roglic, mutta toiselle sijalle pinnisteli Tadej Pogacar jättäen taakseen viime vuoden voittajan Egan Bernalin.

Cassoulet-teennelmä

Tänään meillä on käynyt pienimuotoinen pyörremyrsky, sellainen joka kiertää huoneesta toiseen kunnes se pysähtyy aiheuttaen jonkunmoisen kinostuman. Kaikki lähti siitä, että talouden nuorin on toivonut yhden kirjahyllyn poistamista huoneestaan saadakseen soittimilleen ja piirtämiselleen enemmän tilaa. Minnepä sijoitetaan kirjahylly talossa, jossa jokainen suora seinä on joko kirjahyllyjen tai taulujen peitossa? Sain manguttua Kammenpyörittäjältä luvan siirtää hylly makuuhuoneeseen, jossa seinät ovat kyllä kuvien peitossa, mutta olemme jo pitkään ajatelleet purkaa monta vuotta olleet asetelmat pois ja laittaa seinän uuteen uskoon. Nyt sain hyllyllisen tyhjää tilaa keittokirjoille, jotka ovat olleet sullottuina sinne tänne, pinoihin vaakapinnoille ja jopa sängyn alle. Järjestin kaikki mieluisat kirjani hyllyyn ja iso pino jäi ylitse. Minulla oli luvattoman paljon keittokirjoja, jotka jäivät nyt rannalle.

Siivoamisen ohella täytyy syödäkin. Cassoulet on ranskalainen pataruoka, jota ryhdyin varioimaan tänään. En tavoitellutkaan autenttista ranskalaista perinneruokaa, vaan käytin niitä aineksia, joita keittiöstämme löytyi. Valmistustavan otin täältä. Käytin isoon padalliseen:

• 6 raakachorizomakkaraa
• 1 porsaanfile (noin 500 g)
• purkillinen kikherneitä
• purkillinen suuria valkoisia papuja
• 2 porkkanaa
• 6 pientä perunaa
• 1 punasipuli
• 1 salottisipuli
• 3 valkosipulinkynttä
• 1 tölkki tomaattimurskaa + puoli purkillista huuhteluvettä
• loraus valkoviinietikkaa
• 2 dl lihalientä
• kuivattua timjamia
• pippuria
• 2 dl leivänmuruja (paahtoleipää murustettuna)

Leikkelin chorizot parin sentin paloiksi, tämä raakamakkara on pehmeää ja mahtavan makuista, olen ostanut sitä Savuhovin tiskista Citymarketista. Viipaloin kuoritut porkkanat vinottain paloiksi, samoin leikkasin kuoritut sipulit ja valkosipulit viipaleiksi. Siivosin possunlihasta ylimääräisiä rasvoja ja kalvoja pois ja leikkasin fileen kuutioiksi. Kuorin perunat ja pilkoin ne muutamaan palaan. Aukaisin papu- ja kikhernepurkit ja valutin sisällöt siivilässä. 

Ensimmäisenä laitoin chorizot pataan pienen voinokareen kanssa ja paistelin makkarapaloja muutaman minuutin niin, että ne alkoivat luovuttaa mausteista rasvaansa. Nostin palaset lautaselle syrjään odottamaan. Seuraavaksi pataan pääsivät porkkanat ja sipulit, joita kuullotin hetken aikaa. Nostin nekin syrjään ja pyörittelin hetken aikaa perunalohkoja chorizoisessa voin ja öljyn seoksessa. Viimeisenä pataan pääsivät possupalat. Kun possupaloissa oli hieman paistopintaa, kaadoin päälle niin chorizot, sipulit, porkkanat kuin perunatkin. Lisäsin lorauksen valkoviinietikkaa, lihaliemen sekä tomaattimurskan ja purkin huuhteluveden, kikherneet ja pavut. Ripautin timjamia ja pippuria pataan, suolan tarkistaisin myöhemmin. Kuumensin pataa sen verran, että seos alkoi kiehua. Nostin sitten padan kansineen uuniin ja säädin lämmöksi 180 astetta. Siellä pata muhi tunnin verran, ennen kuin nostin sen ulos maistelua varten. Possu oli kypsää, makkara muotoutunut lihapullan tapaisiksi maukkaiksi palleroiksi ja pavut imeneet liemen makuja. Suolaa ei sitten lopultakaan tarvittu ollenkaan. Ripottelin leivänmurut ruoan pinnalle ja nostin padan vielä uuniin hetkeksi, että muruset saivat hieman väriä.

Olipa siinä maukas pataruoka, mahtavan muheva ja monimuotoinen. Pitää joku kerta tehdä oikeanlaista ja perinteistä cassouletia, tämäkin kyllä täytti vatsat hienosti!