Kotiruokaviikon sunnuntai – paahtopaisti ja hasselbackanperunat

CampaKeittiön kotiruokaviikko päättyi sunnuntaipäivälliseen ja sen raaka-aineen ostin jo maanantaina. Minun piti pakastaa paistipala välillä päivämääräsyistä, mutta otin sen sulamaan jo perjantaina jääkaapin nollalaatikkoon. Olin ajatellut lisäkkeeksi ensin oikein kermaisia valkosipuliperunoita, mutta muutin mieleni ja vaihdoin hasselbackanperunoihin. 

Pieni paahtopaisti

• 800 g naudan paahtopaistia
• voita ja oliiviöljyä
• suolaa ja pippuria

Paistipala oli hyvin säännöllisen muotoinen, eikä siinä ollut kalvoja nimeksikään. Laitoin siihen kinkkumittarin heti, kun otin sen pois pakkauksesta. Kun lihapalan sisälämpötila oli plussan puolella aloitin valmistelut. Kuumensin uunin 150 asteeseen ja otin esille paistille sopivan lasivuoan. Ripottelin paistin päälle suolaa ja pippuria jokapuolelle. 

Kuumensin pannua ja laitoin sille ison nokareen voita ja lorauksen oliiviöljyä. Kun pannu oli kuuma, nostin paistin pannulle ja paistoin sitä molemmilta puolelta muutamia minuutteja, kunnes sillä oli kaunis paistopinta. Asetin paistin lasivuokaan ja tökkäsin lihamittarin anturin paistin paksuimpaan kohtaan. Sisälämpötila oli tuolloin 8 astetta. Asetin tavoitelämmöksi 60 astetta, mikä on viitisen astetta enemmän kuin tavallisesti käytän. Tykkään mukamas niinkin punaisesta lihasta ja sitten kuitenkin harmittelen, että jäikö tämä nyt liian punaiseksi. 

Jätin pannun odottamaan, tekisin siinä kastikkeen lopuksi. 

Laitoin paistin kypsymään uuniin ja se vei noin 90 minuuttia, että mittari näytti 60 astetta. Otin paistin uunista ja peittelin sen foliolla asettumaan. Jätin lämpömittarin anturin paikalleen, jotta tietäisin mihin asti sisälämpö nousee lepuutuksen aikana. 

Hasselbackan valkosipuliperunat ja lila kukkakaali

• 4 perunaa 
• 1 minikokoinen lila kukkakaali (en tiedä onko sillä jotain omaa nimeä)
• 3 valkosipulinkynttä
• voita
• suolaa ja pippuria
• kermaa

Pesin perunat ja leikkasin niihin viiltoja, käytin apuna kauhaa, jonka reunat estivät minua leikkaamasta perunaa kokonaan paloihin. Veitsi pysähtyi kauhan kuupan reunoihin ja perunat pysyivät alareunoistaan kiinni. Kukkakaalista leikkasin lehdet ja palan varresta pois, tämä oli tosi pieni kukkis, noin minun nyrkkini kokoinen. Raastoin oikein hienoteräisellä raastimella valkosipulinkynnet. Sekoitin valkosipulimurskan kermaan, jota oli noin desin verran. 

Laitoin perunat ja kukkakaalin vuokaan, johon ne sopuisasti mahtuivat. Sutikoin perunoita ja kukkakaalia sulatetulla voilla ja ripottelin niille suolaa ja pippuria. Kaadoin päälle kerman, johon oli sekoitettu valkosipulimurska. Laitoin vuoan uuniin paistivuoan viereen. 150 astetta oli liian mieto lämpö perunoille, mutta aluksi ne saivat lämmitellä tässä lämmössä. Kun paisti oli valmis ja lepäämässä, nostin uunin lämpötilan 225 asteeseen. Otin vuoan hetkeksi pois uunista ja käänsin perunat ja kaalin ylösalaisin, jotta ne saivat kermakylvyn. Laitoin vuoan takaisin uuniin ja jatkoin perunoiden ja kaalin paahtamista vielä noin 40 minuuttia. Sinä aikana ne saivat rapean pinnat ja olivat sopivan kypsiä ja paisti lepäsi rauhassa folion alla. 

Kastike

• paistin alkupaistosta jäänyt voin ja oliiviöljyn suolainen ja pippurinen jäänne pannulla
• lepuutuksen aikana paistivuokaan kertynyt neste (noin puoli desiä)
• 1 dl punaviiniä
• 1 dl kermaa
• 1 oksa rosmariinia

Kun kaikki alkoi olla valmista, kuumensin odottamassa olleen pannun uudelleen. Kaadoin pannulle paistin liemen ja punaviinin ja nostin seoksen kiehumaan. Raaputtelin puulastalla kaikki makuaineet pannulta mukaan. Lisäsin mukaan rosmariinioksan. Seos oli melko suolaista, pippuriakin oli riittävästi. Kun kastikepohja oli kiehunut muutamia minuutteja, kaadoin mukaan kerman ja sekoittelin. Kastike sai nyt kiehua noin 8-10 minuuttia, jona aikana se sakeutui aika kivasti ja suolan määrä tasoittui kerman ansiosta. 

Appelsiini-fetasalaatti

• fetaa noin kahden tikkuaskin kokoinen palanen
• 4 pientä veriappelsiinia
• appelsiinin mehua
• oliiviöljyä
• hunajaa
• pippuria

Leikkasin appelsiinit kuorettomiksi ja viipaloin ne muutamaan palaan. Asettelin viipaleet lautaselle ja lisäsin sille fetapaloja. Puristin appelsiinien kuoripaloista mehua kuppiin ja lisäsin siihen hieman oliiviöljyä, hunajaa ja pippuria ja sain salaatille kastikkeen.

Annoksen asettelu

Kun perunat ja kaali alkoivat olla kypsää ja kastike melkein sopivan kokoon kiehunutt, otin paistin folion alta leikkuulaudalle. Sisälämpötila oli noussut 64 asteeseen. Leikkasin koko palan ohuiksi viipaleiksi. Nostin annokseen 3 ohutta viipaletta, yhden perunan ja kummallekin puolet kukkakaalista. Lusikoin päälle kastiketta ja vähän jäisiä puolukoita. 

Paisti oli juuri sopivan kypsää makuumme, eikä se päästänyt lepuutuksen jälkeen ollenkaan nestettä. Punaisuutta oli tarpeeksi ja pintamausteet riittivät, enkä harmitellut sitä, etten eilen saanut aikaiseksi laittaa paistia yöksi yrtti-punaviinimarinadiin. Kastike oli aika tymäkkää, mutta ei onneksi liian suolaista. Loput paistiviipaleista käytämme paistisalaattiin huomenna. 

Kotiruokaviikko on ollut aika hauska. Olemme naureskelleet sen aikana, että kivaa kun ensiviikolla saa syödä taas mitä halutaan tai jotain hyvää. Olemme kyllä nytkin syöneet hyviä ruokia ja ainakin minä olen niitä halunnut syödä, minähän ne olen tehnytkin. On tässä silti samoja viboja kuin vuotuisissa ruokahaasteissa, niidenkin loppuessa tulee jollain lailla vapaa olo. Ihan höpsöä, sillä minä itsehän näitä teemoja ja haasteita itselleni asetan. On kiva ottaa sellaisia tehtäväkseen ja on kiva kun ne päättyvät. Sauvajyvänen kyllä sanoi, että voisin jatkaa samantien kokonaisen kuukauden tai ottaa joka kuukausi kotiruokaviikon, mutta viikko tällä linjalla riittää nyt oikein hyvin. En kuitenkaan ollenkaan tarkoita väheksyä tai mollata näitä tuikitavallisia kotiruokia. En edes väitä, että tekisin niitä itse tuosta vaan aina parhaiten onnistuen. Silakkalaatikkoakin olisi pitänyt malttaa vielä tunti hauduttaa.

Yhteenvetona vielä:

• viikkoon mahtui kaksi kalaruokaa (silakkalaatikko ja kalapullat)
• kaksi keittoa (hernekeitto ja makkarakeitto)
• yksi pastaruoka (makaronilaatikko)
• yksi parempi liharuoka (paisti)
• yksi pikkulämmin (lämpimät leivät)
• kaksi leipomusta (laskiaispullat ja sunnuntain luumu-nektariinikeikauskakku, siitä postaus myöhemmin)
• lisäkkeinä on ollut mm. pieniä salaatteja, kasviksia, perunamuusia, perunarieskoja
• pakastettavaksi tai muuten  myöhemmin käytettäväksi jäi useista kokkauksista (silakkalaatikko, makkarakeitto, makaronilaatikko ja paisti)

Lentävät tähdet – pihvistä paahtopaistiksi

Eilen meillä oli päivälliskutsut eteläisille ystävillemme, he olivat siitä kivoja vieraita, että tulivat puolitoista kiloinen naudan sisäfile kainalossaan. Saimme fileen grillattua juuri ennen kuin lumisade alkoi ja onnistuimme yhteistuumin sen kanssa aika mukavasti. Vähän piti käyttää pötkylää uunissakin, sillä Big Green Eggin kanssa on vielä opettelemista. Vaikka kuinka söimme ja söimme, jäi lihaa kuitenkin kelpo pala, jonka käärin folioon ja laitoin kylmään. 

Tänään mietimme, mitä oikein söisimme, vai söisimmekö mitään. Menin sitten katsomaan jääkaappiin sillä silmällä ja puolta tuntia myöhemmin meillä oli edessämme tunkutarjotin vol 2.

Lihaksikas tunkutarjotin vol 2 kahdelle

• noin 250 g pala grillattua sisäfilettä
• 6 uutta perunaa (törkeän kalliita, eivät sen väärtejä)
• 3 kananmunaa
• 2 tomaattia
• pala fetaa
• purkin loppu maustekurkkuja
• oliiviöljyä
• suolaa ja pippuria
• timjamia 
• basilikaa
• majoneesia ja srirachaa
• kaupallista tillikastiketta

Höyrytin perunat ja keitin kananmunat. Leikkasin paahtopaistimaiseksi foliossa jääkaapissa ässehtineen lihan ohuiksi viipaleiksi. Halkaisin perunat ja kananmunat juustolangalla puolikkaiksi. Pilkoin tomaatit ja fetankin paloiksi. Asettelin kaikki pitkälle lautaselle ja lurittelin päälle oliiviöljyä ja pyöräytin myllystä pippuria ja suolaa. Timjami oli taas kuoleman kielissä, mutta pikkuisen sitä riitti pihville ja basilikaa tomaatille. Pikkuisiin kuppeihin lusikoin srirachalla maustettua majoneesia ja tillikastiketta. 

Vaikka kalenteri jo väittää, että olisi kevät, jatkuu meillä vieläkin lintujen ruokinta. Tänään onkin ollut oikein liikenneruuhka takapihalla ja lajikirjo kevään suurin. Vappubrunssi oli tarjolla heti aamusta alkaen! 

Karitsan paahtopaistit Nannan neuvoin

Tänään onnistuin lihan kypsentämisessä hyvin. Sillä saattoi olla osuutta asiaan, että tottelin neuvoja, jotka luin Nannan blogista. Kerrankin tein juuri kuten käskettiin ja sen lisäksi liha oli lämpenemässä pari tuntia ennan paistamista. 

Karitsan paahtopaistit neljälle

• 4 karitsan paahtopaistia (noin 150 g paisteja)
• 1 rkl voita
• 1 rkl oliiviöljyä
• tuoretta timjamia
• tuoretta rosmariinia
• 1 tl valkosipulimurskaa
• suolaa ja pippuria

Ota paistit lämpenemään noin tunti pari ennen paistamista. Lämmitä uuni 200 asteeseen. Kuivaa lihapalat paperilla ja ripottele niille suolaa ja pippuria. Kuumenna uunin kestävä pannu liedellä kuumaksi ja sulata sillä voi ja lisää mukaan oliiviöljy. Ripottele pannulle rosmariini ja timjami, sekä valkosipuli. Paista paisteja molemmilta puolilta muutama minuutti ja siirrä ne uunin kestävään vuokaan, jollei paistinpannusi sovellu uuniin laitettavaksi. Laita paistomittari yhteen paistiin ja kypsennä lihoja kunnen sisälämpötila on 54 astetta. Kääri paistit folioon ja anna niiden levätä noin kymmenen minuuttia. Leikkaa paistit viipaleiksi. Tällä tavalla lihasta tuli aavistuksen roseeta ja se oli juuri meidän makuumme. 

Karitsan kanssa tarjolla oli tsatsikia, pannulla kauniin paistopinnan saaneita esikeitettyjä perunoita ja parsakaalia. Yksi paisti syöjää kohden oli enemmän kuin tarpeeksi, leikkasin kunkin palan noin viiteen viipaleeseen. 

Sadetta vastoin kaikkia todennäköisyyksiä

Giro d'Italian siirtyessä Irlannista Etelä-Italiaan, pääsi vesisade livahtamaan salamatkustajaksi. Siellä missä ei yleensä juuri sada, satoi tänään ja sade sotki Giron neljännen etapin. En ehtinyt nähdä koko lähetystä, enkä kuulla, mitä kaikkea etapin aikana tapahtui ja miten väliaikaissäännöt kehitettiin etapin voittajan ratkaisemiseksi. Ikäväkseni kuulin myös, että kisan kampauskuningas, Marcel Kittel on sairastanut ja jättänyt kisan kesken. Miten nyt käy loppujen kirietappien, kysyn vaan?

Päivän italialaisvaikutteinen alkupala on jäänyt joskus mieleen jostain, en vain enää muista, mistä sen bongasin. En ihan varma ole sen italialaisuudestakaan, mutta ei kai se niin nokonuukaa ole? Ainakin alkupala oli hyvää! 

Lohi-perunakeot alkupalaksi 2-3 kolmelle

• iso peruna
• 1 dl turkkilaista jogurttia
• suolaa ja pippuria
• liraus sitruunamehua
• ruohosipulia
• oliiviöljyä
• vähän salaattia
• muutama siivu kylmäsavulohta/paahtopaistia

Kuumensin uunin 200 asteeseen. Pesin perunan ja viipaloin sen mandoliinilla ohuiksi viipaleiksi, jotka öljysin oliiviöljyllä ja levitin leivinpaperille. Ripottelin viipaleille hieman suolaa ja pippuria. Paistoin viipaleita ensin 10 minuuttia, käänsin ne ja paistoin toiset 10 minuuttia. Sillä välin sekoitin turkkilaiseen jogurttiin suolaa, pippuria ja sitruunamehua. Kun perunaviipaleet olivat paistuneet rapeiksi, otin ne uunista ja jätin paperin päälle jäähtymään. Hetken kuluttua asetin lautaselle salaatinlehden ja perunaviipaleen. Viipaleelle sommittelin pienen lusikallisen maustettua jogurttia ja ohuen suikaleen kylmäsavulohta. Siihen päälle uusi perunaviipale, kastiketta, lohta jne, kunnes keko oli muutaman kerroksen korkuinen. Ripottelin pinnalle ensimmäisitä ruohosipuleita omalta pihalta. Toiseen versioon laitoin lohen sijasta paahtopaistia ja sekin maistui hyvälle.

Giron merkillisen neljännen etapin voittajaksi saatiin Nacer Bouhanni FDJ.FR-tallista. Yhteiskilpailun johdossa jatkaa Michael Matthews, joka ei ollut ehtinyt pestä kasvojaan ennen haastattelua kisan jälkeen. Oli muuten hauskaa, että Campasimpukka mainittiin päivän Eurosport-lähetyksessä! Kiitos, Peter! Illalla muuten voi alkaa seurata myös Kalifornian ympäriajoa, jossa on mukana monia suosikkejani.

en istuis!