Korealainen coleslaw – rapea lisäke vaikka mille

Tämä on helppo ja kiva ohje korealaiseen kasvissivukkeeseen, otin siihen vähän vinkkejä eri paikoista, mutta suurimmaksi osaksi on omasta tai asiakkaan päästä. Tein pienen annoksen kahdelle kerralla syötäväksi, mutta tämä kyllä säilyy päivän pari kylmässä ja todennäköisesti vielä saa lisää makuakin. 

Korean Coleslaw

• neljäsosa pienestä punakaalista 
• 1 omena
• 1 porkkana
• 2 kevätsipulia
• 1 tl gochugarua (korealainen chilihiutale)
• 1 rkl soijakastiketta
• 1 rkl sitruunamehua
• 1 tl paahdettua seesaminsiemenöljyä
• paahdettuja seesaminsiemeniä

Leikkasin punakaalin niin ohuiksi suikaleiksi kuin osasin, samoin omenan ja porkkanan ohuiksi tikuiksi, kevätsipulit silpuksi. Sekoitin chilihiutaleet soijan, sitruunamehun ja seesaminsiemenöljyn kanssa kastikkeeksi ja lisäsin vielä noin teelusikallisen seesaminsiemeniä. Sekoitin kastikkeen kasviksiin. Annoin sivukkeen maustua noin vartin verran. Se oli erittäin hyvää ja mukavan rouskuvaa korealaisen nyhtölihapadan ja riisin kanssa. 

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki korealaiset kokkailuni. 

Näyttäisi siltä, että sivukkeessa on mukana maissia, 

ei ole, mutta tuli mieleen, että se sopisi tähän oikein hyvin!

Korealaisen huippukokouksen avauspäivän mandukeitto

Meillä on sisareni kanssa menossa korealaisen huippukokouksen kiivain vaihe. Rookie Historian-sarja on saatu yli puolivälin (siinä on tavallisuudesta poiketen 20 noin tunnin pituista jaksoa). Alun koominen vaihe on käytetty tarinan hahmojen esittelyyn ja nyt kun jäljellä on vielä 7 jaksoa, ollaan menossa traagisisessa vaiheessa. Jostain syystä k-draamoissa tyylivaihtelut eivät haittaa ollenkaan. Länsimaisissa sitä heti arvostelisi, että nyt homma levähti ihan hajalleen. 

Vaikka meillä on oikein hyvät valmiudet keskittyä tuntikausia telkkarin edessä, täytyy sitä välillä vähän syödäkin. Aloituspäivänä tein meille nopean keiton, ettei aikaa tuhlaantuisi. Käytin Beyond Kimchee-blogin ohjetta nopeasta mandukeitosta (mandu=myky=gyoza=dumpling). Koska keitto oli niin nopea valmistaa, unohdin pari juttua siitä, mutta vastapainoksi lisäsin pari muuta juttua. 

Mandukeitto kahdelle

• 5 d vettä
• 1 rkl kasvisfondia
• 10 kana-vihannestäytteistä pakastemandua 
• 50 g spamia (koska sitä oli jostain muusta kokkailusta jäljellä)
• pieni nippu shimeji-sieniä (noin neljäsosa 150 g pakkauksesta) 
• 1 pienehkö paksoi lehdet eroteltuina
• 3 keväsipulia silputtuna
• 1 tl soijakastiketta
• ripaus suolaa ja pippuria

Olin ottanut pakastemandut sulamaan leivinpaperin päälle jo hyvissä ajoin. Ne voi kyllä höyryttää, keittää tai paistaa jäisinäkin, mutta halusin nyt saada ruoan valmiiksi mahdollisimman nopeasti. Kun olimme katsoneet sarjaa pari lämmitelyjaksoa, oli aika siirtyä keittiöön. Tämä ruoka valmistui kyllä nopeasti, noin vartissa olimme jo lusikoimassa. 

Laitoin kattilaan 5 dl vettä ja kun vesi kiehui, lisäsin siihen kasvisfondin ja mandut. Leikkasin pienen spam-palan (alankohollantilaista luncheon meatia, jota ostamme reissuilla pienissä purkeissa) viipaleiksi, 3 viipaletta/huippukokousedustaja. Irrotin shimeji-sieninipusta noin neljäsosan, huuhtelin ne ja leikkasin yhtenäisen jalkaosan pois, irrottelin sienet muutamien sienien paloihin. Silppusin kevätsipulit ja leikkasin paksoista kannan pois ja irrottelin lehdet toisistaan. 

Mandujen kypsyttyä muutaman minuutin lisäsin kattilaan spamin, sienet, paksoin lehdet ja pienen lirauksen soijakastiketta. Alkuperäisohjeessa tavoitellaan juuri kalpeaa lientä, mutta minä länsimaalaisen hapatuksen kasvattina halusin ihan vähän väriä liemeen. 

Kun keitto oli kiehunut noin 8-10 minuuttia, olivat mandut kypsiä ja nousivat keiton pinnalle, spam nyt on kypsää muutenkin ja arvelin, ettei sienien ja paksoin kanssakaan kauan nokka tuhise. Maistoin lientä ja lisäsin hieman suolaa ja pippuria ja ihan lopuksi kevätsipulien valkoiset osat. Vihreät säästin tarjoiluun. 

Kauhoin annokset dolsot-kulhoihin ja ripottelin pinnalle kevätsipulin varsien vihreät osat silppuna. Tämä oli todella kiva ruoka, korealaiseksi erittäin mietomakuinen, mutta silti hieman alkoi niiskututtaa. Nämä Saksasta ostamani pakastemandut olivat erittäin hyviä, yksikään ei rikkoutunut sulatuksen ja keittämisen aikana. Lusikoimme keiton nopeasti ja söimme sivukkeena ostokimchiä (ikävä kyllä omatekoinen kimchini oli päässyt menemään pilalle, en enää käytä valmiskastiketta ja pitää muistaa vielä paremmin desinfioida purkki) ja juomina tilkka sojua ja lasillinen valkoviiniä sekä kuplavettä. 

Lähdeohjeessa käytetyn kananmunan unohdin kokonaan. Ohjeessa vatkataan kananmuna kevyesti ja valutetaan noroina melkein valmiin keiton päälle, jolloin se hyytyy mukaviksi sattumiksi. Sen unohdin. Ja toiseksi unohdin leikellä merileväarkista pientä silppua ja koristella sillä keiton pinnan. 

Syötyämme jatkoimme sarjan parissa ja aloin päästä kärrylöille tässä historiallisessa sarjassa, jossa on paljon komediaa, mutta edetessään myös synkempiä sävyjä. Hieman illempana jaksojen välissä sommittelin meille pienet hedelmäkulhot, joihin tuli kummallekin puolikkaat appelsiinista, veriappelsiinista, omenasta ja kiivistä, muutama pähkinä ja yksi suklaakeksi. 

Eilen meillä oli kolmen hengen päivällinen, jollaiseksi sommittelin suuren lautasellisen kimbapia (linkin takana aiempi kimbap-kokkailuni). Tällä kertaa laitoin rulliin riisin lisäksi tonnikalaa, kurkkua, salaattia, paprikaa ja paistettua kananmunaa. Rullaamistaidoissani on yhä parantamisen varaa, mutta maussa ei ollut moittimista. Syötyämme jatkoimme sarjan parissa ja nyt loppiaisaamuna olemme siinä vaiheessa, että huippukokouksen viimeinen kokonainen päivä on käsillä. 

Aamiaisen jälkeen katsomme nopeasti 7 viimeistä jaksoa (eihän se ota taukoineen kuin noin 8 tuntia) ja ehdimme ehkä aloittaa vielä jotain uuttakin sarjaa. Tämän päivän ruoka on vielä ajattelun asteella, minulla on muutama vaihtoehto, joitten välillä vielä arvon. Korealaista tietysti. 

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään korealaisen keittoöni saavutukset. 

Korean Pot Roast

Itsenäisyyspäivänä meillä oli päivällisenä korealainen lihapata. Olen tekemässä jonkunlaista ruokavallankumousta keittiössäni, sellaista jossa lihalla olisi aiempaa pienempi rooli. Jo hankitut raaka-aineet on käytettävä kuitenkin, eiköstäjuu. Otin vinkit tähän ruokaa kivasta The Beach House Kitchen-blogista, joka on eri kuin tuttu suomalainen Beach House Kitchen-blogi. Lähdeblogissani pataruoka tehtiin padassa uunissa, minä tein haudutuspadassa. Muutenkin vähäsen soveltelin, en laittanut jotain ohjeessa mainittua chilikastiketta, koska olen nyyserö. 

Korean Pot Roast

Paisti

• 2 rkl oliiviöljyä
• 1,1 kg pala naudan sisäpaistia
• suolaa ja pippuria
• 1 sipuli pieneksi silputtuna
• 1 rkl valkosipulisilppua
• 1 rkl inkiväärisilppua

Haudutusliemi

•  2,5 dl lihalientä (poroa pakastimesta)
• 0,75 dl vähäsuolaista soijakastiketta
• 2 rkl gochujangia (korealaista chilitahnaa)
• 1 rkl seesaminsiemenöljyä
• 1 rkl riisiviinietikkaa (muukin etikka käy)
• 0,5 dl ruskeaa sokeria, muscovadoa tai fariinia
• 0,5 dl vettä
• 2 tl maissitärkkelystä

Aloitin tämän ruoan valmistamisen jo ennen aamiaista. Arvelin, että alkuhommissa menee noin 20-30 minuuttia ja sinä aikana kahvikone ehtisi kuumentua. Antti  meni ruokkimaan lintuja ja palatessaan sisälle noin vartin päästä hän ihmetteli, että miten se ruoka nyt jo on valmista. Kastike tuoksui niin voimakkaasti, että joku olisi voinut ajatella, että nythän on jo päivällisaika. 

Keräsin ensin pieneen kattilaan haudutusliemen ainekset kahta viimeistä ainesta lukuunottamatta, vettä ja maissitärkkelystä, niitä tarvittiin vasta lopussa. Sekoittelin aineksia ja kuumensin liemen kiehuvaksi. Jätin sen kattilaan odottamaan. 

Pintamaustoin paistipalan suolalla ja pippurilla. Otin esille pannun ja lurittelin sille hieman öljyä, jossa paistoin paistipalaa joka puolelta muutamia minuutteja. Nostin palan pienempään haudutuspataani. Jatkoin pannulla, lisäsin sille silputun sipulin, valkosipulin ja inkiväärin ja paistelin niitä muutaman minuutin. 

Kaadoin haudutusliemen pataan paistin päälle ja siihen pinnalle vielä sipuliseoksen. Kansi päälle ja high-asetus hommiin. Noin tunnin kuluttua käänsin paistin kylkeä ja toisen tunnin kuluttua uudelleen. Lientä oli sopivasti, noin puoleen väliin paistia. 

Neljän tunnin kohdalla nostin paistin leikkuulaudalle. Sekoitin pienessä kupissa veteen pari teelusikallista maissitärkkelystä ja sekoitin. Kaadoin suurusteen padassa olevaan liemeen. Sekoittelin, liemi saostui kivasti hieman paksummaksi kastikkeeksi. Leikkasin paistin isohkoiksi paloiksi ja palautin ne pataan vielä noin puoleksi tunniksi. Maistelin onko suolaa ja pippuria tarpeeksi. 

Tästä tuli erilainen kuin tavallisesti tekemästäni palapaistista, kypsänä kuutioitu liha oli oikein hyvärakenteista, Korea-maut tulivat sopivasti esiin, ei liikaa, muttei ollut pliisuakaan. Söimme lihapataa riisin  ja CampaKimchin kanssa. Tämä lihapata oli meille kahdelle tietysti aivan liian suuri annos. Lapioin suurimman osan pakasterasiaan, siitä syömme aterian joskus tulevaisuudessa. Myös pelkkää kastiketta jäi noin 2,5 dl, jolle kehittelen myöhemmin jonkun muun täyteosan. 

Jatkossa tavoittelen sitä, että lihan osuus ruokavaliossamme pienenee. Eikä se tarkoita, että joutuisimme mitenkään syömään huonommin, ei todellakaan. Minulla on paljon oppimista muista proteiinilähteistä ja niiden hyödyntämisestä. Tykkään lihasta, mutta ymmärrän kyllä, että tykkääminen ja tarvitseminen ovat eri asioita. Ainakin on mahdollista opetella ja kokeilla uutta. Onhan tässä lihaa syöty jo aika monta vuosikymmentä. 

Korealaista keittiötä ei ole kuitenkaan pakko jättää, sieltä löytyy vaikka mitä kokeiltavaa, vaikkei aterialla olisikaan  lihaa. Kukaan ei pakota minua, mutta tahdon lähteä uusille urille, jotka tähtäävät terveellisyyteen ja ovat maapalloa huomioon ottavia. 

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki korealaiset kokkailuni. 

Nuhbiani – kuninkaallinen naudanliha korealaisittain ja saunamuna

Otin jo eilen varaston pakastimesta pakkauksen ohuita naudanlihaviipaleita, suunnitelma oli tietysti korealainen päivällinen. Etsin ohjetta ja laitoin lihan marinoitumaan hyvissä ajoin. Löysin sopivan ohjeen Beyond Kimchee-blogista. Siellä kerrotaan hyvin tämän ruokalajin historiasta, josta tietysti kaikesta k-jutuista kiinnostuneena tykkään. (k-jutut: k-draama, k-pop, k-ruoka, k-historia). Tärkeintä oli siis löytää lihalle sopiva mureuttava marinadi. Pienensin  ja muutin mittasuhteita hieman marinadin ainesmääriä.

Nuhbiani – kuninkaallinen naudanliha

• 320 g pakkaus ohuita naudanlihaviipaleita (tuotenimenä lehtipihvit)
• 0,5 dl soijakastiketta
• 2 rkl hunajaa
• 2 rkl miriniä
• 1 kiivi 
• 0,5 puolikas punasipuli silputtuna
• 1 tl inkiväärimurskaa
• 2 tl valkosipulimurskaa
• pippuria ja suolaa
• 2 rkl seesaminsiemenöljyä

Sivukeriisi

• 1,5 dl sushiriisiä
• 2,5 dl vettä

Korealaiset saunamunat 

• 4 kananmunaa
• vettä niin paljon, että kananmunat peittyvät painekattilassa
• paljon aikaa

Aloitin laittamalla naudanlihaviipaleet marinadiin. Nämä lihaviipaleet olivat nimellä lehtipihvi, mutta minusta ne olivat juuri omiaan korealaiselle päivälliselle. Sattuivat olemaan jo alennuksessakin. Sekoitin kaikki marinadin ainekset keskenään. Kiivi oli keltainen ja niin kypsä, että se lähti lusikalla kuorestaan ja muusautui helposti aivan atomeiksi. Kiivi sopii hyvin mureuttamiseen, toinen vaihtoehto olisi ollut ananasmehu, mutta mitään ananasta meillä ei olisi ollutkaan. Leikkasin lihaviipaleet pienempiin paloihin ja levittelin ne lasiastiaan. Kaadoin marinadin päälle ja sekoittelin. Nostin astian kannella peitettynä ja paino päällä ulos grillin sivupöydälle, ulkona oli juuri sama lämpötila tänään kuin jääkaapissa, joka on nyt melko täynnä auton jääkaapista tuotujen ruokien vuoksi. Liha sai marinoitua muutaman tunnin.

Sivukkeeksi laitoin halvan sähkön päivänä korealaisia saunamunia (linkissä kerrotaan mitä ne ovat ja miten niitä tehdään) painekattilaan kypsymään. Olisin voinut tehdä ne kaasullakin, mutta sähkö ei tosiaan tänään maksanut oikein mitään. Laitoin neljä kananmunaa painekattilaan pienelle ritilälle (muinaisesta riisinkeittimestä jäänyt ritilä) ja vettä niin paljon, että kananmunat peittyivät. Kansi kiinni ja induktio täysille. Vei noin 10 minuuttia, että paine kerääntyi kattilassa niin, että kannen siniraitainen merkki kohosi 2/3 näkyville. Pienensin lämpöä kattilan alla asetukselle 3 (levyn asetukset ovat 1-9). Merkki kannessa laski hieman niin, että sinisistä raidoista näkyi puolitoista. 

Laitoin sitten ajastimeen 99 minuuttia ja sen aikaa kanamunat kypsyivät painekattilassa. Vesihän ei sieltä karkaa minnekään, ei tarvitse pelätä kattilan kiehumista kuiville eivätkä kananmunat myöskään mene rikki kattilassa kypsyessään. Tai ainakaan minulla ei mennyt nyt, eikä ensimmäiselläkään kerralla. 

99 minuutin kuluttua päästin paineen pois kattilasta, sitä muuten riittikin varmaan minuutin ajaksi. Laitoin kananmunat kylmään veteen. Niiden kuoret olivat hieman tummemmat kuin keittämisen alussa. Jonkun ajan kuluttua kuorin kananmunat ja kuori irtosi oikein hyvin. Leikkasin kananmunat puolikkaiksi. Valkuainen oli saanut kauniin pähkinäisen värin, keltuaiset olivat hyytyneitä, eivät niin kermaisia kuin toivoin. Pirskotin niille hieman seesaminsiemenöljyä ja ripottelin ruohosipulisilppua.

Riisi kypsyi malliston pienimmässä riisinkeittimessä, se on nopea laite. Kahden hengen annos sivukeriisiä valmistuu  noin 20 minuutissa. 

Kun kananmunat oli saatu keitettyä ja liha oli marinoitunut useampia tunteja, laitoin uunin kuumenemaan (koska halpa sähkö) 200 asteeseen. Nostelin lihaviipaleet pellille alumiiniritilälle (en ole oikein keksinyt aikoja sitten ostamilleni alumiiniritilöille käyttöä) ja paistoin lihaviipaleita ensin 5 minuuttia yhdeltä puoleltaan. Käänsin viipaleet ja paistoin vielä toisen viisi minuuttia (lehtipihviviipaleet olivat noin puolen sentin paksuisia). 

Annoksiin kuopaisin riisinkeittimestä kauhallisen riisiä ja siihen päälle nostelimme kiivillä mureutettuja naudanlihaviipaleita. Saunamunat olivat sopiva sivuke, samoin muutama päivä sitten alulle laittamani kimchi. Se on vielä vaiheessa, makua on jo, mutta kaali vielä rapeaa.

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki korealaiset kokkailuni. 

Mobilekimbap

Meillä on ollut nyt vaihtelevasti nettiyhteyttä, välillä maksaen, välillä on the house. Nyt ei maksa lisää leirintämaksuun ja toimii joten kuten, paitsi silloin kun ei toimi. Niinpä teen pikaisen päivällispostauksen omien gigojen puitteissa (kuukausi vaihtui), sillä söimme tänään tosi kivan korealaisen päivällisen. Mennään taas yhden kuvan tekniikalla, sillä kuvien siirto on enempi vähempi takkuista. Ohje on lemppariblogistani, Beyond Kimchee. Ruokalajin nimi koreaksi on oi chamchi kimbap.

Mobilekimbap kahdelle

Kimbapin kuori

• 2 merileväarkkia

Riisi

• 1 dl sushiriisiä
• vettä riisin kypsentämiseen
• ripaus suolaa 
• 0,5 tl riisiviinietikkaa
• 0,5 tl seesaminsiemenöljyä
• 1 tl paahdettuja seesaminsiemeniä

Täytte 1

• 10 cm pätkä kurkkua
• 1 tl suolaa

Täyte 2

• 1 oikein pieni tölkki tonnikalaa vedessä
• 2 uuden sadon sipulin vihreät varret silputtuna (jäivät edellisistä aterioista)
• 2 rkl majoneesia
• sipaus suolaa 

Täyte 3

• 2 pientä kananmunaa
• 1 tl wokkiöljyä

Viimeistelyyn

• tilkka vettä
• tilkka seesaminsiemenöljyä
• paahdettuja seesaminsiemeniä

Ensin laitoin riisin kypsymään malliston pienimpään riisinkeittimeen, se siis vetää max 2 dl kuivaa riisiä, mutta nyt tein vielä vähemmän. 

Raastoin kurkun karkeasti ja ripotin sille suolaa. Puristelin kurkkuraasteesta kosteutta pois, varmaan melkein 1 dl sitä irtosikin. 

Sekoitin valutettuun tonnikalaan hieman majoneesia ja aiemmalta aterialta jäänyttä sipulinvarsisilppua. 

Paistoin kaksi kevyesti vatkattua kananmunaa tilkassa öljyä ja kun ohut kananmunalevy oli jäähtynyt, leikkasin sen kahteen osaan keskeltä poikki. Alkuperäisessä ohjeessa oli käytetty salaatinlehtiä, mutta meillä ei nyt ollut just mitään sopivaa vihreää riisin ja tonnikalatäytteen väliin, siksi paistoin kananmunaa korvikkeeksi ja sitomaan. 

Kun riisi oli kypsää, lusikoin sen jäähtymään pieneen vatiin ja maustoin sen tilkalla riisiviinietikkaa, suolaa, seesaminsiemenöljyä ja seesaminsiemeniä. 

Asetin merileväarkin eteeni leikkuulaudalle pitempi sivu minua kohden ja levitin arkille puolet riisistä. Taputtelin riisin tasaisesti arkille, jätin yläreunaan hieman tyhjää. Sitten nostin alareunaan riisin päälle puolikuun muotoisen kanamunapaistoksen ja siihen päälle puolet tonnikalatäytteestä pitkulaisesti levittäen. Lopuksi vielä puolet kurkkuraasteesta. Sitten reippaasti käärin merileväarkin rullalle täytteineen päivineen. Meillä ei ollut mobilekeittiössämme sushimattoa, mikä hirveä puute! 

Onnistuin saamaan kutakuinkin hyvät rullat, jotka vielä vesitilkalla koitin tiivistää merileväarkin reunasta. Lopuksi vielä voiteloin rullat seesaminsiemenöljyllä ja ripottelin päälle seesaminsiemeniä. Ongelmaksi muodostui se, ettei meillä ole mobilekeittiössä just sopivaa veistä ja leikkuu meni vähän häneksi. Sain rullien keskeltä ihan hyviä viipaleita, noin 1,5 cm paksuja, mutta päädyt jäivät kyllä liian isoiksi suupaloiksi. Söimme ne kuitenkin, koska ne olivat hyviä. Parempi veitsi ostoslistalle!

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään korealaisia kokeiluitani. 

Korealainen pyttipannuke

Siskoni oli meillä muutaman päivän ja söimme, joimme ja katsoimme Koreaa. Saldona oli kokonainen pitkä k-drama, 40 jaksoa Absolute Boyfriendiä, kaksi kokonaista korealaista päivällistä, vähän nukkumista ja tilkkeinä k-pop-videoita. Nyt on tuttu haikea olo, kun on pitänyt päästää irti pitkän sarjan hahmoista ja siskon seurasta. 

Edellisten päivien päivällisistä jäi hieman aineksia korealaiseen tähdenlentoon. Samalla menivät loppuun sivukkeet, joita tein maanantaina ja tiistaina. CampaKimchi on jo loppunut ja arvelen, ettei minun kannata enää laittaa alulle isoa satsia kimchiä ennen seuraavaa CampaReissua. Käytämme pois pieniä ostokimchipurkkeja. Tämän päivän ruoassa oli kaikenlaista omasta ja asiakkaan päästä. 

Korealainen pyttipannu

• 1 rkl wokkiöljyä
• 10 cm pätkä purjoa silputtuna
• 2 pientä punaista suippopaprikaa (noin etusormeni kokoista)
• 2 kananmunaa
• 1 rkl wokkiöljyä
• 2,5 dl tähderiisiä
• 2 annospalaa bulgogilohta (tätä tein aiemmin tähän tapaan)
• 1 dl sulatettuja katkarapuja (vähän tarpeettomia, mutta sainpa pussinpohjan käytettyä)
• 1 dl pakasteherneitä
• 2 rk sitruunamehua
• 1 rkl soijakastiketta
• 1 rkl osterikastiketta
• pippuria

Tähdesivukkeet

• muutama soijamarinoitu viiriäisenmuna (tällä ohjeella)
• pikkuisen jälkimarinoitua munakoisoa (sama ohje, mutta kesäkurrella toteutettuna)
• ei ollut enää kimchiä

Paistoin ensin wokkiöljyssä purjoa ja paprikaa silppuna pari minuuttia ja kumosin ne lautaselle. Rikoin kaksi kananmunaa samalle pannulle, öljyä ei tarvinnut lisätä tässä välissä. Kääntelin kananmunia lastalla hetkisen ja kumosin massan samalle lautaselle kuin paprikan ja purjon. Lisäsin hieman öljyä ja riisin, jonka pienin puuhaarukalla. Paistelin riisiä kolmisen minuuttia, lisäsin mukaan sitruunamehun, soija- ja osterikastikkeet, sekoittelin. 

Lisäsin pannulle kaksi palaa tähdelohta, sulatetut katkaravut ja herneet ja sekoittelin hyvin. Palautin pannulle riisin, lohen ja katkisten seuraksi paprikan, purjon ja kananmunan, sekoittelin taas. Lopuksi vielä viimeistelin pippurilla ja lirauksella sitruunamehua. Annokseen nostelin vielä loput soijamarinoidut viiriäisenmunat ja muutamat viipaleet jälkimarinoiduista munakoisoviipaleista. Katkaravut olisi voinut jättää poiskin, niin suuri pannullinen ruokaa tästäkin tuli. 

Lisään tämän postauksen CampaSimpukan ylälaidan välilehdille Tähdenlennot ja Pöytä Koreaksi. Allaolevassa kuvassa (jota en ole itse ottanut) on korealaisen huippukokouksemme tähdet, joille annan nimet Ex, Maskeeraaja ja Robotti, sillä en koskaan muista kenenkään sarjojen hahmojen nimiä. Vaikka nyt muistankin, että keskimmäisen henkilön nimi on Dada. 

Pitkästä aikaa hotpot ja unohdettu kimchi

Monena vuonna meillä on ollut näin alkuvuodesta tapana keskittyä kotona olevien ruokatarvikkeiden tehostettuun käyttöön, kotivaraa unohtamatta. Sitä on edelleen, vaikka saisimme 10 vierasta ja pitäisi pärjätä pitempäänkin jemmavarastoilla. En tosin toivo kymmentä vierasta, introvertti tuskin koskaan toivoo sellaista. Kyllä se kuitenkin kävisi, jos kymmenen vierasta olisi kriisitilanteessa turvaa vailla ja me sen voisimme antaa. Mutta ei nyt mennä kauhuskenaarioissa sen pidemmälle. 

Tänään päivällisellä oli pitkästä aikaa korealainen hotspot, mutta harmikseni nyt muistin, että kimchi jäi ottamatta esille. Tein sen jo viime reissulta palattuamme ja suuri purkillinen alkaa olla ehtoopuolella, se ei ole vielä liian tymäkkää, mutta napakkuus alkaa olla muisto vain. Se olisi sopinut hotpotin kaveriksi oikein hyvin. Muttei siis päässyt. 

Kokosin kahden hengen hotspotiin vihanneslaatikoista yhtä jos toista ja sen lisäksi viisi nakkia. Niillä kuulkaa potkii pitkälle. Ainakin seuraavaan syömiseen. 

Korealainen viiden nakin hotspot kahdelle

• 5 dl vettä
• 2 tikkuaskin kokoista palaa kelpiä (kuivattua levää)
• 1 rk sitruunamehua
• 10 viipaletta kuivattua herkkisientä
• 2 dl kiehuvaa vettä
• 10 mandua (aasialaista mykyä, nämä olivat Lidlistä, joku kasvistäyte niissä taisi olla)
• nyrkkini kokoinen pala parsakaalia nupuiksi irroteltuina (minulla ei ole kovin isot kädet)
• 1/4 keltaista suippopaprikaa
• 1/4 punaista suippopaprikaa
• 1 porkkana
• 5 cm pätkä purjoa
• kourallinen tuoreita pinaatinlehtiä
• 1 rkl wokkiöljyä
• 5 nakkia

Kastike

• 1 tl gochugarua (korealainen chilihiutale)
• 1 tl cochujangia (korealainen chilitahna)
• 1 tl doenjangia (korealainen soijapaputahna)
• 1 rkl soijakastiketta
• 1 tl sitruunamehua
• 1 tl paahdettua seesaminsiemenöljyä
• 0,5 tl murskattua valkosipulia
• 0,5 tl inkivääritahnaa
• ripaus suolaa ja pippuria
• paahdettuja seesaminsiemeniä

Valmistin ensin keittoliemen, kiehautin 5 dl vettä yhdessä kelp-palojen ja sitruunamehun kanssa. Jätin liemen kattilaan odottamaan. Kiehautin vielä pari dl vettä ja laitoin kuivatut sieniviipaleet kuumaan veteen likoamaan. Käytin nyt ensimmäistä kertaa pari viikkoa sitten kuivaamiani sieniä. Kun sienet olivat lionneet vedessä noin 10 minuuttia, kaadoin noin desin verran liotusvettä keitinliemikattilaan ja loput pois ja jätin liotetut sienet lautaselle odottamaan. 

Leikkasin paprikat, purjon ja porkkanan suikaleiksi ja otin esille valmismandut (gyoza-nimellä taisivat olla kaupan). Leikkasin viiteen nakkiin viiltoja kahdelle reunalle ja leikkasin vielä nakit puoliksi. Laitoin nakit pannulle paahtumaan muutamaksi minuutiksi, pienet viillot avautuivat sopivat nakeissa, joten niitä olisi helppo syödä puikoilla. 

Sekoitin kastikkeen ainekset tasaiseksi ja jaoin kahteen annoskuppiin, pinnalle ripottelin seesaminsiemeniä. Laitoin hotpot-laitteeseen virran päälle ja luritin sen pohjalle 1 rkl verran wokkiöljyä. Kun laite oli kuumentunut, asettelin sen pohjalle kehään (kyseessä on sähkölaite, jolla on kakkuvuokamainen rinkula, jonka päällä voi paistaa vaikka lihapaloja ja reunaosissa kypsentää kasviksia liemessä) noin puolet valmistelluista kasviksiksi ja sienistä sekä puolet manduista. Kaadoin astiaan liemen ja kun liemi alkoi laitteen kuumentuessa kiehua, kääntelin kasviksia ja manduja niin, että ne varmasti kypsyivät. Lisäsin mukaan tuoreet pinaatinlehdet ja pannulla käytetyt nakkipalat. 

Kun kaikki oli kypsää, lusikoimme kummallekin kulhollisen kaikkia aineksia ja loppuun liemeen asettelin kypsymään loput ensimmäiseltä kierrokselta jääneet ainekset. Hotpotia pitää jaksaa aina syödä ainakin kaksi annosta, siksi ei pidä valmistella aineksia liikaa. 

Annoksen päälle lusikoimme tujakkaa punaista kastiketta, joka on melko samanlaista kuin bibimbapin päälle tuleva kastike. Se maustaa koko annoksen sopivasti. Kuivatut sienet maistuivat mainioille uudelleen elvytettyinä ja kaikki muukin oli oikein maukasta. Hieman kastike nosti hikeä otsalle, muttei liikaa. Jaksoimme syödä kaiken, mikä oli hyvä juttu. Taas sen huomasi, että aika pienestä määrästä aineksia tulee tarpeeksi ruokaa ja suurin osa kasviksia. Eikä jää tähdenlentoja. 

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki korealaiset kokkailuni. Tämä oli kyllä myös hieman omasta tai asiakkaan päästä-kategoriaa, sillä en enää katsonut ohjeita muuten kuin kastikkeen suhteen. Korea on jo keittiössäni niin suuressa osassa, että osaan jo hieman itsekin. 

Haemul Pajeon – korealainen kevätsipulipannukakku katkaravuilla

Alkuvuodelle suunnittelemani kotiruokaviikko on jäänyt toteutumatta, elleivät sitten kotiruoaksi kelpaa kaikenlaiset korealaiset kokeiluni. Oikeastaan ne kelpaavat oikein hyvin! Tällä viikolla söimme kevätsipulipannukakkua, jossa oli myös katkarapuja. Ohjeen otin My Korean Kitchen-blogista ja sovelsin hieman. Sue blogissaan teki taikinan alusta asti, mutta hän mainitsi, että pannukakkumix käy tietysti myös tähän. Koska minulla oli vielä puoli pussia korealaista pannukakkumixiä, niin käytin sitä. 

Kevätsipulipannukakku katkaravuilla (2 kpl)

• 2,5 dl korealaista pannukakkujauhetta
• 2,5 dl vettä 
• 1 tl sipulijauhetta
• ripaus suolaa ja pippuria
• kevätsipulin varsia (vihreät osat) 
• 150 g katkarapuja
• 2 kananmunaa (ohjeessa oli yksi, mutta kananmunani olivat tällä kertaa tosi pieniä)
• 6 rkl öljyä

Sekoitin kannussa pannukakkujauheen ja veden tasaiseksi taikinaksi ja maustoin sitä hieman suolalla, pippurilla ja sipulijauheella. Leikkasin kevätsipuleistani vihreät osat sopivan mittaisiksi mahtumaan kahteen pienehköön pannuuni. Aioin paistaa kummatkin pannukakut yhtä aikaa. En älynnyt, että niistä tulee kuitenkin niin suuret, ettemme syö kerralla kuin yhden puoliksi. Olin sulattanut kuorelliset katkaravut ja kuorin ja huuhtelin ne ja painelin niitä talouspaperiin, että ne kuivuisivat. Sain käytettyä pakastimesta jo vähän liian kauan säilytetyn pussinpuolikkaan. Rikoin kananmunat omiin kuppeihinsa ja vatkasin ne kevyesti. 

Kaadoin kahdelle pannulle öljyä noin 3 rkl kumpaankin, toinen oli pieni valurautapannu ja toinen pinnoitettu pieni pannu. Joku Kovanaama tai vastaava. Kun öljy oli kuumaa, lusikoin pannuille taikinan jakaen sen niin tarkkaan puoliksi kuin osasin. Asettelin taikinan pinnalle sipulinvarsia noin yhtä paljon. Runsas öljy pannuilla esti pannukakkuja tarttumasta. Hetken kuluttua kaadoin kevyesti vatkatut kananmunat pannukakkujen päälle, yhden kumpaankin ja jaoin katkaravut pannukakkujen pinnalle. Kun pannukakut alkoivat näyttää alapuoliltaan kypsiltä, käänsin ne suurella lastalla ja painelin yläpuolelta hieman. Toinen puoli sai paistua myös muutaman minuutin. Kaikkiaan kypsyminen kesti  noin 5-6 minuuttia. Valutin pannukakut leikkuulaudalle ja leikkasin toisen suupaloiksi ja jätin toisen odottamaan. 

Söimme sipuli-katkarapupannukakkua kimchin (tällä kertaa kaupasta ostetun) ja vaaleiden paahdettujen bataattien kanssa. 

Yksi pannukakku puoliksi oli aivan tarpeeksi, leikkasin toisenkin paloiksi ja laitoin tiiviiseen rasiaan jääkaappiin seuraavaa päivää odottamaan. Silloinkin se oli oikein hyvää lämmitettynä. Sillä aterialla meillä oli myös kotitekoisia manduja, niitä joita pakastin kypsentämättöminä. Sulatin niitä 6 kappaletta kummallekin syöjälle ja paistoin pannulla parilta kantiltaan muutaman minuutin. Lisäsin pannulle desin verran vettä ja laitoin kannen pannun päälle. 

Noin 6-7 minuutin kuluttua vesi oli imeytynyt manduihin ja osaksi haihtunut ja mandut olivat kypsiä, alapuoleltaan rapeita ja muuten pehmeitä. Niitä ja pakkukakkupaloja dippasimme kastikkeeseen, jossa oli soijakastiketta, sitruunamehua ja seesamiöljyä. 

Lisään tämän postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki korealaiset kokkailuni. 

Melkein alusta asti – korealaiset mandut

Kokeilin tässä vastikään korealaisten mandujen tekemistä. Koreassa täytettyjä taikinamykyjä sanotaan manduiksi ja tykkään siitä sanasta kovasti, koska se on helppo kirjoittaa. Aivan alusta asti en manduja tehnyt, en valmistanut kuoria itse, vaan käytin japanilaisia gyoza-kuoria, jotka ostin Tallinnasta Aasia-kaupasta. Ne olivatkin todella hyviä, noin 8 senttisiä ohuita taikinapyörylöitä. Sulatin ne yön yli jääkaapissa ja ne toimivat oikein mainiosti, eivät repeilleet tai tarttuneet toisiinsa kiinni. 

Täytteeksi tein kasviksista ja tähdenlentokanan rippeistä seoksen aivan summamutikassa, mutta jotenkin vaan taas kävi niin, että täyte loppui juuri yhtä aikaa kuin kuoretkin, joita oli 48 pakkauksessa. Toki hieman himmasin välillä, kun arvioin mahdollista riittävyyttä. Tekotavasta ja täytteen maustamisesta otin vinkkejä Beyond Kimchee-blogista ja Korean Bapsang-blogista. 

Korean Dumplings – korealaiset mandut

• 1 pakkaus pakastettuja gyoza-kuoria (48 kpl)
• noin 150 g edellispäivän kokonaisen broilerin rippeitä
• 1 porkkana
• puolikas pientä kesäkurpitsaa
• puolikas punaista suippopaprikaa
• 3 lehteä pienestä keräkaalista
• pieni nippu kevätsipulia
• 1 tl valkosipulimurskaa
• 1 tl inkiväärimurskaa
• 1 tl seesaminsiemenöljyä
• 1 rkl soijakastiketta
• 1 rkl miriniä
• 0,5 tl gochugarua (korealainen chihiutale)
• suolaa ja pippuria
• 1 kananmuna

Dippikastike

• 2 rkl sitruunamehua
• 2 rkl soijakastiketta
• 1 rkl seesaminsiemenöljyä
• paahdettuja seesaminsiemeniä

Silppusin porkkana, kaalin, kesäkurpitsan ja paprikan pieniksi kuutioiksi ja kevätsipulin silpuksi. Tähdekanan leikkasin myös pieneksi silpuksi. Keräsin kaikki täytteen ainekset kulhoon ja sekoitin tasaiseksi massaksi. Otin lusikallisen täytettä ja kypsensin sitä mikrossa lautaselle puolisen minuuttia. Maistelin, olikin jo sopivan mausteista. 

Sitten aloin tehdä manduja, olin katsonut ohjeita ja päättänyt kokeilla kahta mallia. Ensimmäisessä otetaan tyhjä kuori kämmenelle ja keskelle kuorta asetetaan lusikallinen täytettä. Kuoren reunat täytteen ympärillä kostutetaan veteen kastetulla sormella ja sitten kuori taitetaan puolikuun muotoon ja reunat puristellaan kiinni varoen kuoren rikkoutumista. Taittamisen yhteydessä puristetaan ilma pois nyytistä. Kovin pitkät kynnet eivät ole tässä hyvä homma, mutta sellaisia minulla ei koskaan olekaan. Puolikuu taitetaan sitten kiemuralle ja terävät päät puristetaan yhteen, tulee ikään kuin pieni nyytti, vähän kuin merimieslakki. Valmiit mandut asetetaan leivinpaperille niin, etteivät ne kosketa toisiaan. Näin ne eivät pääse askartelun aikana tarttumaan toisiinsa, kun kuoritaikina hieman kostuu täytteestä. 

Toinen malli, jota kokeilin oli sellainen rypytetty nyytti, taas täyte kuoren keskelle ja reunat kostutetaan ja mandu taitetaan kevyesti puolikuun muotoon. Keskelle tehdään ensin yksi ryppy etureunaan ja sen viereen keskeltä oikealle päin 3-4 ryppyä ja sama keskeltä vasemmalle 3-4 ryppyä. Molemmista taitteluista on hyvät kuvat lähdeblogeissani, minulla oli molemmat kädet käytössä eikä enempään kuvaamiseen ollut yksinäni mahdollisuutta. Tämä jälkimmäinen malli oli näin aloittelijalle paljon vaikeampi ja tuumin, että tässä on ihan sama kuin karjalanpiirakoissa, en niissäkään pääse kovin sieviin lopputuloksiin. 

Tein 20 pyöreää pallukkaa ja 18 sitä toista mallia ja tosiaan täytettä riitti juuri ja juuri kaikkiin, joissakin oli hieman enemmän kuin toisissa. 

Kypsennys on sitten asia erikseen. Tällä kertaa halusin kokeilla höyryttämistä. Meillä on ollut bambuhöyrystin iät ajat käyttämättä ja nyt se on ollut tositoimissa jo monta kertaa. Olen tehnyt sillä muun muassa bao buneja (ei tule vielä postausta, koska niistä tuli rumia). 

Laitoin 8 mandua yhteen bambuhöyrystimen kerrokseen välipaperin päälle ja kerrokset päällekkäin kattilan päälle. Kattilassa oli vettä kiehumassa ja nostin kattilan pöytään kaasukeittimelle. Mandujen pitäisi kypsyä höyryssä noin viidessä minuutissa, mutta kyllä näitten piti olla noin 8-9 minuuttia. 

Dippikastikkeen sekoitin tavalliseen tapaan soijakastikkeesta, sitruunamehusta, seesaminsiemenöljystä ja seesaminsiemenistä. 

Aterialla meillä oli mandujen lisäksi munakasrulla ja ensimmäisen campakimchin loput. Kimchi jatkoi kehittymistään aivan loppuun asti, olen siihen oikein tyytyväinen. Mandut pysyivät höyrytyksessä kiinni, kuoret eivät menneet rikki eikä täyte karannut. Koska täytteen kasvikset olivat raakoja höyrytyksen alkaessa, niihin jäi  mukavasti rapeutta, kanahan olikin valmiiksi kypsää. Pieni kastikelisä toi lisää makua ja 8 mandua syöjää kohti yhdessä kimchin ja munakasrullan kanssa oli oikein sopiva määrä syötävää. 

Muut mandut pakastin kypsentämättöminä. Laitoin ne ensin väljästi sijoiteltuina tarjottimella pakastimeen ja kun ne olivat jäässä, siirsin ne tiiviiseen rasiaan. Kokeilen tässä lähipäivinä pannulla paistamista ja ehkä uppopaistamistakin. Ja aion kokeilla myös kuorien tekemistä, toisaalta nämä kaupasta ostetut olivat erittäin käteviä ja pitää tutkailla onko niitä Jyväskylän kaupoissa saatavilla.

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään korealaiset kokkailukokemukseni. Muuten Nanna keksi hyvän sanan. Sanoin instassa, että nykertelin korealaisia mykyjä ja hän ehdotti, että siinähän mykerrellään. No niinpä tehdäänkin!

Cheonggyeongchae doenjang-muchim – anteeksi kuinka?

Nyt oli kyllä niin vaikea ruokalajin nimi, etten edes yritä sanoa sitä, suomeksi se on noin suurinpiirtein paksoi soijatahnassa. Ostin pieniä paksoita (bok choy, pak choi) pussillisen ja kokeilin sivuketta, johon käytin kaksi näistä sieväkkeistä. Olisi pitänyt pienentää mausteseosta, sitä tuli vähän liikaa tai käyttää useampi paksoi. Eipähän ainakaan ollut kuivaa. Otin ohjeen tästä blogista, jonka pitäjän tyyli on siinä rajalla onko liian söpöä, mutta hyviä ruokia hänkin tekee. Laitan alle mausteseoksen siinä koossa, että se olisi sopiva 4 paksoille. 

Cheonggyeongchae doenjang-muchim

• 4 paksoita
• 1 tl valkosipulimurskaa
• 1 kevätsipuli silppuna
• 2 rkl doenjangia (korealaista soijapaputahnaa)
• 2 tl gochujangia (korealaista chilitahnaa)
• ripaus sokeria
• 2 tl paahdettuja seesaminsiemeniä
• 2 tl seesaminsiemenöljyä

Otin esille noin 10 vuotta käyttämättömänä olleen bambuisen höyrytyskorin, en edes muista mitä sillä olen joskus koittanut tehdä. Muistelin, että höyrystin liittyi tähän wonton-kokeiluuni. Eipä siinä kyllä bambuhöyrystintä käytetty, joten muistikuvani liittyy johonkin toiseen epäonnistumiseen. Joka tapauksessa nyt kuitenkin käytin vekotinta, viritin sen korkeareunaiseen kasariin, jossa oli vettä kiehumassa. Nosti paksoit siihen ja höyrytin niin viitisen minuuttia. Sitten nostin vähän mysiytyneet kaalit kulhoon, johon olin laskenut kylmää vettä. Näin niiden kirkkaan vihreä väri ei kuulema lähtisi tummumaan ja niin taisi käydäkin. 

Sekoitin mausteseoksen valmiiksi pieneen astiaan, sitä tuli tosiaan vähän liikaa, mutta neljälle paksoille tämä olisi ollut sopiva annos. Kun paksoit olivat jäähtyneet kylmässä vedessä, nostin ne pois ja puristelin vettä vähemmäksi. Leikkasin kannat pois ja muut osat suikaleiksi poikittain. Sekoitin suikaleet mausteseokseen. Söimme tätä mukavan mausteista sivuketta aterialla, jonka muita osia olivat leivitetyt kuhapalat, ensimmäinen campakimchi ja helppo kaalipannukakku. 

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kertyy yhä enemmän korealaisia keittiökokemuksiani. 

Tämän kokkailun jälkeen olen käyttänyt bambuhöyrystintä jo kaksi kertaa uudelleenkin, ensin bao bun-aterialla, jolloin lämmitin kaupan valmiit bunit höyryssä ja toimi todella hyvin. Eilen lämmitin kotitekoisia parin päivän ikäisiä hampurilaissämpylöitä samalla tavalla ja sepä vasta toimikin! Ihan hyvä, etten ole laittanut kymmenen vuotta virattomana ollut höyrystintä kiertoon. 

Nopsakka tähdenlento riisistä ja vähän muustakin

Tähdenlennot ovat olennainen osa korealaista keittiötä, ainekset käytetään loppuun. Siitä minä tykkään. Meillä oli parin päivän takaa hieman spamia jäljellä, sillä en käyttänyt kokonaista purkkia kahden hengen army stew-aterialla. Tein ensimmäisen Korean Army Stewn viime vuonna, kun pidin siskoni kanssa korealaista huippukokousta enkä silloin löytänyt sitä ihka oikeaa spamia kaupoista, jouduimme tyytymään Rainbow-kinkkusäilykkeeseen. Aasialaisiin ruokatarvikkeisiin keskittyvistä kaupoista spamia saa ostaa, sitä löytyy Korean-pantrystani nykyään. On kyllä sanottava, että ehkä se kinkkusäilyke on vähemmän epäterveellistä säilykettä, eikä sekään terveysruokien hyllylle pääse. 

No, oli miten oli, meillä oli tänään nollalaatikossa hieman spamia ja sen käytin pois Beyond Kimchee-blogin ohjeella tekemääni pikaiseen päivälliseen. Sovelsin käyttämäni vihannekset sen mukaan mitä meillä oli käyttöä odottamassa ja jättämällä pois ne, mitä ei just nyt ollut. 

Spam fried rice

• 1,5 dl riisiä (ennen keittämistä)
• 1 rkl öljyä
• 2 kananmunaa
• 1 rkl öljyä (tarvittaessa)
• noin 150 g spam-säilykettä
• kevätsipulia silppuna
• 1 tl valkosipulimurskaa
• 1,5 dl pakasteherneitä
• pinaatinlehtiä (paketin loppu, jokunen gramma)
• pieni pala punaista suippopaprikaa pieniksi kuutioiksi leikattuna
• kastike: 2 rkl soijakastiketta, 1 rkl osterikastiketta, 1 tl seesamiöljyä

Keitä riisi, tähän käy mitä parhaiten edellispäivän tähderiisi, joka on äkkiä viilennetty ja säilytetty kylmässä. Jos ei uskalla edellispäivän riisiä käyttää, niin sitten pitää keittää uutta. Minä uskallan, kunhan se on tosiaan heti keittämisen jälkeen viilennetty ja ollut kylmässä. 

Leikkaa spam tai muu säilykeliha kuutioiksi ja silppua sipuli ja paprika, ota herneet pakastimesta kuppiin. Voit käyttää hyvin myös kesäkurpitsaa tai maissia, ihan mitä nyt sattuu olemaan pannulle heitettäväksi. Sekoita kastikkeen kolme ainesta keskenään tasaiseksi seokseksi pienessä kupissa ja jätä odottamaan. Riko kananmunat kuppiin ja vispilöi ne kevyesti. 

Kuumenna wokkipannulla tilkka öljyä keskikuumuudella ja kaada kananmunat pannulle, sekoita muutaman kerran ja siirrä melkein kypsynyt seos lautaselle odottamaan. Lisää hieman öljyä ja kumoa pannulle seuraavaksi spam-kuutiot ja paista niitä muutama minuutti. Lisää mukaan valkosipuli, paprika ja kevätsipuli ja herneet (+muut mahdolliset kasvikset, joita haluat käyttää) ja jatka sekoitellen paahtamista. 

Seuraavaksi lisää mukaan riisi, sekoita sekin mukaan ja lisää hieman lämpöä pannun alla. Kaada mukaan kastike ja hetken päästä kananmuna. Pieni se lastalla seokseen. Viimeiseksi kaada mukaan pinaatinlehdet. Maistele, tämä ei tarvitse yhtään suolaa spamin ja soijakastikkeen vuoksi, mutta pippuria voi lisätä hieman. Hyvin maistui ja nyt on spam-kiintiö täynnä seuraavaan kertaan. 

Meillä oli aterialla tilkat makgeollia, korealaista matala-alkoholillista riisiviiniä, joka on sameaa ja makeanpuoleista. Tällä kertaa niitä varten oli ihan oikeanlaiset alumiiniset kupposetkin. Ainoa mikä puuttui oli sade, korealaiset tykkäävät juoda makgeollia sadepäivänä. Makgeollin olen ostanut Tallinnasta aasialaisiin elintarvikkeisiin erikoistuneesta kaupasta. 

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki korealaiset kokeiluni.