Possunposket portviinissä

Edit: kaupallinen yhteistyö, Familia

Sain joulun alla ensimmäisen kokeilupaketin erilaisia lihatuotteita Familialta. Siinä lähetyksessä oli myös ibericopossun poskia. Haudutin ne padassa mahdottoman meheviksi, mutta kuvallisten tallenteiden puutteessa postauskin jäi tekemättä. Tuosta paketista jäi uupumaan vielä toivomani strutsipalat, joten sain vastikään toisen lähetyksen Familialta. Siellä oli uusi setti possunposkiakin, joita katselin rakkaudella aina, kun kävin pakastimella. Eilen otin paketin pakastimesta jo aamulla ja jäin odottamaan poskien sulamista.

Koska minulla oli edessäni viimeinen tämänkertaisesta yövuorosetistäni, laitoin myös keittiöapulaiseni töihin yöksi. En tarkoita Kammenpyörittäjää, hän sai nukkua rauhassa. Haudutuspata, Crock-Pot sen sijaan ahersi koko yön ja kun aamulla palasin töistä, ovella tuli jo vastaan viekoitteleva tuoksu. Koko päivän possupalat jatkoivat mureutumistaan ja illankupeessa pääsimme syömätoimiin. Löysin ohjeen näihin poskiin foodgawkerin kautta blogista nimeltä Eat Drink Paleo. Hieman muunneltuna ohje oli tälläinen:

Ibericopossun posket portviinissä

• 1,3 kg ibericopossun poskia
• 1 suuri sipuli
• 4 porkkanaa
• 1 rkl valkosipulimurskaa
• 2 rkl tomaatipyrettä
• 2 dl portviiniä
• 5 dl lihalientä
• 2 rkl balsamicoa
• 1 suuri vaniljatanko halkaistuna
• 0,25 tl kardemummaa (noin 10 kokonaisen kardemumman sisältö)
• 6 kokonaista neilikkaa
• 3 laakerinlehteä
• suolaa ja pippuria

Asettele possupalat pataan. (minä en paistellut niitä yhtään pannulla, enkä poistanut mitään kalvoja, sillä ajattelin antaa pitkän haudutusajan tehdä työn). Leikkaa suuri sipuli ohuiksi suikaleiksi. Kaada kattilaan portviini, liemi, mausteet, balsamico, valkosipuli, vaniljatanko, tomaattipyre ja sipulisuikaleet. Kuumenna liemi melkein kiehuvaksi ja kaada possunposkien päälle. Laita pata low-asetukselle ainakin 8 tunniksi, tai high'lle noin 5-6 tunniksi. Uunissa tämän ruoan kerrotaan tulevan noin 4 tunnissa mureaksi, arvelen lämpötilaksi alkuun 200 asetta ja tunnin kuluttua laskemista 150 asteeseen. Minun possunposkeni olivat hautumassa ensin 12 tuntia ja aamulla laitoin padan lämmitysasetukselle muutamaksi tunniksi. Kun ruoka-aika lähestyi, pilkoin mukaan muutamia porkkanoita, maistelin liemen makua ja laitoin padan vielä low-asetukselle. Lisäsin vähän suolaa ja maistoin lihan mureutta, siinä ei ollut moittimista. 

Lisäkkeeksi tein valkosipuliperunoita. Mukailin RecipeTin Eats-blogin Julia Child-ohjetta. Tai oikeastaan en tehnyt juuri ollenkaan, kuten ohjeessa, kun tarkemmin ajattelen.

Valkosipuliperunat

• 12 suurta perunaa
• 25 g voita
• 1 tl valkosipulimurskaa
• 0,75 dl kermaa (enempää ei ollut)
• 1,5 dl täysmaitoa
• suolaa ja pippuria

Kuumenna uuni 180 asteeseen ja voitele suurehko uunivuoka. Kuori perunat ja siivuta ne mahdollisimman ohuiksi viipaleiksi mandoliinilla tai veitsellä. Huuhtele viipaleet ja jätä hetkeksi lävikköön valumaan. Sulata voi ja lisää valkosipulimurska sulaan voihin. Asettele perunaviipaleita vuoan pohjan peittävä kerros. Sivele perunoiden pintaa valkosipulisella voilla ja ripottele pikkuisen suolaa ja pippuria päälle. Tee uusia kerroksia samaan tapaan, kunnes vuoka on täynnä. Halutessasi raasta päälle jotain juustoa, esim gruyereä. Minulla ei ollut sopivaa juustoa, joten se jäi pois. Kaada maito ja kerma vuokaan ja paista perunoita noin puolitoista, kaksi tuntia. Kokeile perunoiden kypsyyttä tikulla ja paista, kunnes pinta on kauniin kullanruskea ja perunat pehmeitä. Tässä versiossa kermaa ei ole mahdottoman paljon ja voitakin melko maltillisesti. Tai ainakin uskottelen itselleni. Nuo tummimmat perunaviipaleet maistuivat parhaimmilta.

Possunposket ovat jälleen todella mureita, veistä ei tarvittu lainkaan. Vaniljaa emme huomanneet mausta, mutta portviini toi kyllä syvyyttä makuun. Kaikki kalvot olivat sulaneet olemattomiin, joten laiskuudestani renssausvaiheessa ei ollut haittaa. Kiitos Familialle lihapaketista, seuraavaksi kokeillaan strutsia, jos vain uskalletaan!

EDIT: muutin postauksen otsikointia, siitä tuli jotenkin härskinoloinen ensin.

Liitän tämän postauksen CampaSimpukan ylälaidasta löytyvälle Crock Pot-välilehdelle, jonne kerään kaikki haudutuspata-aiheiset postauksemme. 

Pehmeää kuin possunposki

Kyllä kannatti hauduttaa possunposkia aamusta asti! Emmepä ole aikoihin syöneet niin mureaa ja hyvää lihaa kotona, vaikka kaikenlaisia herkkuja olenkin yrittänyt valmistaa. Tämä oli kaikenlisäksi helppokin. Kunhan vain kasasin kaikki ainekset pataan ja sitten hautumaan. Asetin haudutuspadan aluksi käyntiin 10 tunniksi. Noin viiden tunnin jälkeen liha alkoi olla jo melko mureaa, mutta halusin sen olevan oikein ultramureaa. Kahdeksan tunnin kohdalla aloin valmistella lisukkeita. Tein annoksen perunamuusia puikulaperunoista, jotka alkavat mustasisustaisesta pussistaan huolimatta olla jo käyttöikänsä reunamilla, ituja alkaa tulla melkoisesti pussin avaamisen jälkeen. Maustoin muusin kahdesta kevätsipulista ja tuoreesta timjamista tehdyllä silpulla, voilla, suolla ja pippurilla, notkistin muusin kuumalla maidolla. Käytän pienien muusierien tekoon nykyään perunapuserrinta, niin muusista saa aina tasaista ja paakutonta. 

Toiseksi lisäkkeeksi höyrytin muutaman vihreän parsan ja käytin niitä vielä voinokareen kanssa pannulla ennen lautaselle päätymistään. Siivutin retiisejä aivan ohuiksi viipaleiksi ja leikkasin pieniä viinirypäleen muotoisia tomaatteja halki, en tiedä niiden lajiketta. Nostelin pehmeitä porkkana- ja omenapaloja myös annoksen reunalle.

Possunposki oli aivan tolkuttoman mureaa yhdeksän tunnin haudutuksen jälkeen, kalvoista ei ollut enää tietoakaan ja maku oli haudutusliemen viinien ansiosta aromikas, muttei mitenkään makea, vaikka pataan tulikin hunajaa. Kaikki kolme päivällisellä ollutta pitivät tästä ruoasta kovasti, Kammenpyörittäjän posket poimin liemestä hänelle huomiseksi työlounaaksi. 

Pataan jääneen liemen siivilöin sattumista ja pakastin kahtena puolen litran eränä. Siitä saa maistuvan pohjan jollekin toiselle pataruoalle. Ostan possunposkia varastoon heti, kun uusi tilaisuus tulee. Jos olisin fiksu, siivoaisin kalvot heti pois ennen pakastamista, mikä nopeuttaisi sitten ruoanlaittoa, kun niitä käyttäisin.

Liitän tämän postauksen CampaSimpukan ylälaidasta löytyvälle Crock Pot-välilehdelle, jonne kerään kaikki haudutuspata-aiheiset postauksemme. 

Edit: Seuraava on tietysti jo taaksejäänyttä elämää. Vielä ehtii muuten mukaan katsomaan YLE Teemalla parhaillaan esitettävää Jerusalem 24 tuntia-dokumenttia. Olen tuijottanut sitä ainakin toisella silmällä aamuyhdeksästä asti, enkä voi lopettaa. Ainakin Anna on saanut saman tartunnan, huomasin Twitteristä. Lämmöllä muistelen parin vuoden takaista Berliinistä tehtyä vastaavaa maratonia. Tavalliset ihmiset ovat aivan kiinnostavimpia!

Poskivalssia aamutuimaan

tilanne ennen sianvinkua, tai miten sen nyt ottaa

Englantilaisissa pukudraamoissa illallisväki kuulee toivotun fraasin hovimestarin suusta: "Ladies and gentlemen, the dinner is served." Gentlemanni tarttuu ladyn käsivarteen ja puvut kahisten hienot ihmiset siirtyvät pöytään. Meillä ei ole ihan niin, dinner is so not served, vaan paljon myöhemmin, 10 tuntia myöhemmin, vaikka vietinkin jo hyvän tovin aamukuudelta keittiössä. Älkää silti olko huolissanne, en ole lieteen kahlittu, muuten kuin omasta halustani. 

Ensimmäistä kertaa ikinä huomasin possunposkia paikallisen marketin lihatiskissä keskiviikon alustavassa pääsiäisruuhkassa. Enpä kauan epäröinyt, olen tuntenut itseni blogaanimaailman lapsipuoleksi, koska en ole milloinkaan valmistanut possunposkia. Nyt pyysin 8 pullevaa palasta pakettiini ja hieman järkytyin, sillä paketille tuli hintaa 8 euroa. 8 euroa on rahaa, mutta ei ihan kauhean paljon, etenkin kun vertasin jo ostoskärryssäni olleeseen lampaankarepaketin hintaan ja siinä ostin myös aika ison kasan luita (joista luonnollisesti liemi keitettämän). Possunposki siis lasketaan minun kirjoissani edullisiin lihoihin. 

Kotona sijoitin hankkimani lihapalat jääkaapin nollalaatikon perukoille, jossa lämpötila on muutaman asteen pakkasella, siellä liha säilyy hyvänä, melkein jäisenä, mutta nopeasti sulavana, kun sitä tarvitaan. En ehtinyt kokkailla yhtään mitään oikeastaan koko viikolla, eikä täällä minua lukuunottamatta ketään ruokahalulla varustettua ole ollutkaan, flunssan kourissa rassukat. 

Eilen myös ylennyksen saanut saapui kotiin vähän pitemmälle lomalle ja se tarkoittaa tietysti sitä, että yksinkertaiset ruokatoiveet (jotain lihaa, kiitos) toteutetaan tipitarkkaan. Sen tähden minä kello kuusi kolistelin keittiössä mahdollisimman vähän aloittaessani possunposkihommat. Olin etsinyt ohjeita parina päivänä, valinnut ja muuttanut mieltäni. Aina vain palasin masutoaitemu-blogista löytämääni (kiitos TOP100-sivuston hakutoiminnon, kiitos Ankeriaan) ohjeeseen. 

Tunsin itseni hieman hölmöksi könytessäni aamutuimaan keittiön yläkaapin alkoholivarastoa portviinin toivossa, mutta ilahduin löytäessäni pienen pullon sitä. En muistanut yhtään mistä moinen on meille tullut, harkitsin hetken pitäisikö minun varmistaa henkilökohtaiselta alkoholivastaavaltani, voiko kyseisen pullon avata, vai onko se tarkoitettu johonkin tiettyyn tilaisuuteen.  Käytin sitten aivan omaa harkintavaltaani ja avasin pullon. Ei kuulostanut viisaalta mennä herättämään täydessä unessa olevaa flunssasta toipuvaa kello kuudelta ja kysellä portviinipulloa heilutellen, että hei kulta, saako tämän avata. Jotain asioita ei avioliitossakaan vain pidä tehdä.

Olin monesta ohjeesta lukenut taikasanat: "siivoa poskista pahimmat kalvot" ja nyt tiedän tarkalleen mitä se tarkoittaa. Sitä, että ensimmäisen kanssa piiperretään niin kauan, että aurinkokin ehtii nousta ja linnut aloittaa laulunsa, toisen kanssa oiotaan jo vähän kulmia ja loput menevät sitten sillä, että vähän uhataan puukolla. Possunposkien kalvojen poisto sucks, mutta tein sen niin tarkkaan kuin osasin ja viitsin, luotan pitkään haudutusaikaan. 

blogaanikin kuvassa

En tietenkään valmistellut possusposkiani aivan Riitan neuvojen mukaan, sillä minulla ei ollut varsiselleria, mutten arvele tämän puutoksen olevan ruokalajin tuho. 

Vihdoinkin possunposkia Campakeittiössä

• 1 kg possunposkia
• 2 omenaa, hapan ja makea (saattoi olla, saattoi olla olematta, kahdesta pussista otin)
• 2 porkkanaa
• 1 sipuli
• monta pientä tuoretta valkosipulinkynttä
• 1,5 dl portviiniä
• 1 dl punaviiniä
• 6 dl vahvaa lihalientä (minulla kania ja poroa)
• 3 rkl hunajaa
• 1 tähtianis
• 2 oksaa rosmariinia
• suolaa ja pippuria
• oliiviöljyä kuullottamiseen

Kuorin ja pilkoin omenat ja vihannekset isohkoihin paloihin, kuullotin niitä hetken pannulla. Sulatin lihaliemipalikat ja aukaisin sen portviinin. Kumosin kuullotetut omenat ja vihannekset haudutuspadan pohjalle ja asettelin siivotut possunposket pataan. Sijoitin rosmariinioksat ja tähtianiksen päällimmäksi ja lurittelin pinnalle hunajaa. Ripottelin Annan kaupasta ostamaani mahtavaa suolaa lihojen päälle ja rouhin mukaan kunnolla mustapippuria. Viimeiseksi kumosin pataan portviinin, punaviinin ja niin paljon lihalientä, että ainekset juuri ja juuri peittyivät. Jätin noin desin pari odottamaan, mikäli lientä täytyisi lisätä. Asetin kannen päälle ja haudutuspadan high-asetuksella 10 tunniksi hommiin. Joten joskus neljän, viiden aikaan pitäisi olla valmista. Lisäkkeet ovat vielä suunnittelematta, tuumin parsaa ja jonkunlaista yrttistä perunamuusia, mutta voi vielä muuttua hovissa.

Liitän tämän postauksen CampaSimpukan ylälaidasta löytyvälle Crock Pot-välilehdelle, jonne kerään kaikki haudutuspata-aiheiset postauksemme. 

jotain vielä puuttuu