Korealaisen huippukokouksen avauspäivän mandukeitto

Meillä on sisareni kanssa menossa korealaisen huippukokouksen kiivain vaihe. Rookie Historian-sarja on saatu yli puolivälin (siinä on tavallisuudesta poiketen 20 noin tunnin pituista jaksoa). Alun koominen vaihe on käytetty tarinan hahmojen esittelyyn ja nyt kun jäljellä on vielä 7 jaksoa, ollaan menossa traagisisessa vaiheessa. Jostain syystä k-draamoissa tyylivaihtelut eivät haittaa ollenkaan. Länsimaisissa sitä heti arvostelisi, että nyt homma levähti ihan hajalleen. 

Vaikka meillä on oikein hyvät valmiudet keskittyä tuntikausia telkkarin edessä, täytyy sitä välillä vähän syödäkin. Aloituspäivänä tein meille nopean keiton, ettei aikaa tuhlaantuisi. Käytin Beyond Kimchee-blogin ohjetta nopeasta mandukeitosta (mandu=myky=gyoza=dumpling). Koska keitto oli niin nopea valmistaa, unohdin pari juttua siitä, mutta vastapainoksi lisäsin pari muuta juttua. 

Mandukeitto kahdelle

• 5 d vettä
• 1 rkl kasvisfondia
• 10 kana-vihannestäytteistä pakastemandua 
• 50 g spamia (koska sitä oli jostain muusta kokkailusta jäljellä)
• pieni nippu shimeji-sieniä (noin neljäsosa 150 g pakkauksesta) 
• 1 pienehkö paksoi lehdet eroteltuina
• 3 keväsipulia silputtuna
• 1 tl soijakastiketta
• ripaus suolaa ja pippuria

Olin ottanut pakastemandut sulamaan leivinpaperin päälle jo hyvissä ajoin. Ne voi kyllä höyryttää, keittää tai paistaa jäisinäkin, mutta halusin nyt saada ruoan valmiiksi mahdollisimman nopeasti. Kun olimme katsoneet sarjaa pari lämmitelyjaksoa, oli aika siirtyä keittiöön. Tämä ruoka valmistui kyllä nopeasti, noin vartissa olimme jo lusikoimassa. 

Laitoin kattilaan 5 dl vettä ja kun vesi kiehui, lisäsin siihen kasvisfondin ja mandut. Leikkasin pienen spam-palan (alankohollantilaista luncheon meatia, jota ostamme reissuilla pienissä purkeissa) viipaleiksi, 3 viipaletta/huippukokousedustaja. Irrotin shimeji-sieninipusta noin neljäsosan, huuhtelin ne ja leikkasin yhtenäisen jalkaosan pois, irrottelin sienet muutamien sienien paloihin. Silppusin kevätsipulit ja leikkasin paksoista kannan pois ja irrottelin lehdet toisistaan. 

Mandujen kypsyttyä muutaman minuutin lisäsin kattilaan spamin, sienet, paksoin lehdet ja pienen lirauksen soijakastiketta. Alkuperäisohjeessa tavoitellaan juuri kalpeaa lientä, mutta minä länsimaalaisen hapatuksen kasvattina halusin ihan vähän väriä liemeen. 

Kun keitto oli kiehunut noin 8-10 minuuttia, olivat mandut kypsiä ja nousivat keiton pinnalle, spam nyt on kypsää muutenkin ja arvelin, ettei sienien ja paksoin kanssakaan kauan nokka tuhise. Maistoin lientä ja lisäsin hieman suolaa ja pippuria ja ihan lopuksi kevätsipulien valkoiset osat. Vihreät säästin tarjoiluun. 

Kauhoin annokset dolsot-kulhoihin ja ripottelin pinnalle kevätsipulin varsien vihreät osat silppuna. Tämä oli todella kiva ruoka, korealaiseksi erittäin mietomakuinen, mutta silti hieman alkoi niiskututtaa. Nämä Saksasta ostamani pakastemandut olivat erittäin hyviä, yksikään ei rikkoutunut sulatuksen ja keittämisen aikana. Lusikoimme keiton nopeasti ja söimme sivukkeena ostokimchiä (ikävä kyllä omatekoinen kimchini oli päässyt menemään pilalle, en enää käytä valmiskastiketta ja pitää muistaa vielä paremmin desinfioida purkki) ja juomina tilkka sojua ja lasillinen valkoviiniä sekä kuplavettä. 

Lähdeohjeessa käytetyn kananmunan unohdin kokonaan. Ohjeessa vatkataan kananmuna kevyesti ja valutetaan noroina melkein valmiin keiton päälle, jolloin se hyytyy mukaviksi sattumiksi. Sen unohdin. Ja toiseksi unohdin leikellä merileväarkista pientä silppua ja koristella sillä keiton pinnan. 

Syötyämme jatkoimme sarjan parissa ja aloin päästä kärrylöille tässä historiallisessa sarjassa, jossa on paljon komediaa, mutta edetessään myös synkempiä sävyjä. Hieman illempana jaksojen välissä sommittelin meille pienet hedelmäkulhot, joihin tuli kummallekin puolikkaat appelsiinista, veriappelsiinista, omenasta ja kiivistä, muutama pähkinä ja yksi suklaakeksi. 

Eilen meillä oli kolmen hengen päivällinen, jollaiseksi sommittelin suuren lautasellisen kimbapia (linkin takana aiempi kimbap-kokkailuni). Tällä kertaa laitoin rulliin riisin lisäksi tonnikalaa, kurkkua, salaattia, paprikaa ja paistettua kananmunaa. Rullaamistaidoissani on yhä parantamisen varaa, mutta maussa ei ollut moittimista. Syötyämme jatkoimme sarjan parissa ja nyt loppiaisaamuna olemme siinä vaiheessa, että huippukokouksen viimeinen kokonainen päivä on käsillä. 

Aamiaisen jälkeen katsomme nopeasti 7 viimeistä jaksoa (eihän se ota taukoineen kuin noin 8 tuntia) ja ehdimme ehkä aloittaa vielä jotain uuttakin sarjaa. Tämän päivän ruoka on vielä ajattelun asteella, minulla on muutama vaihtoehto, joitten välillä vielä arvon. Korealaista tietysti. 

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään korealaisen keittoöni saavutukset. 

Pieni tähdenlentokeitto

Meillä oli tähteeksi jäänyttä haudutuspadassa kypsennettyä broileria ja kokosin sen ympärille kaksi annosta korealaista kanakeittoa (tässäkin tulee se maaginen muodonmuutos, padassa broileria, dolsot-astiassa kanaa). Vähän kaikki oli kotoa lopussa, joten todellakin tästä tuli nyhjää tyhjästä-päivällinen.

Kaksi annosta korealaista kanakeittoa

• 1 valmiiksi kypsä broilerin rintafile suikaleiksi nyhdettynä ja kahteen osaan jaettuna
• 1 keskikokoinen paksoi pitkittäin halkaistuna
• 2 kevätsipulia silppuna ja kahteen jaettuna
• 1 porkkana ohuiksi tikuiksi leikattuna ja kahteen osaan jaettuna
• 2x 2,5 dl vettä
• 2x1 tl kanafondia
• 1 nippu sobanuudeleita kahtia jaettuna
• 0,5 tl gochujangia (korealainen chilitahna)
• 2 rkl sitruunamehua
• 1 tl paahdettua seesaminsiemenöljyä
• paahdettuja seesaminsiemeniä
• ripaus suolaa

Nostin kaasulieden polttimoille kaksi dolsot-astiaa, ne ovat korealaisia kivi-tai keramiikka-astioita, joihin ruoan voi suoraan valmistaa, mikäli liesi on sellainen, jolla ne toimivat. Kaadoin kumpaankin 2,5 dl vettä ja laitoin liekin alle. Kun vesi kummassakin kulhossa kiehui, maustoin sen tilkalla kanafondia ja laitoin nuudelit kypsymään. Olin silmämääräisesti jakanut nuudelinipun kahtia. Olisi tähän voinut kummallekin oman nipun laittaa, kulhoihin olisi mahtunut, mutta halusin nähdä kuinka vähästä saisimme riittävän päivällisen. 

Nuudelien kypsyttyä noin pari minuuttia lisäsin kumpaankin astiaan reunalle puolikkaan paksoin ja porkkanatikut. Sekoin tikulla varovasti varmistaakseni, etteivät nuudelit ole tarttuneet astian pohjaan. Hetken kuluttua lisäsin broilerinyhteet (puolikas rintafile/annos) ja lopuksi vielä kevätsipulisilpun. Noin viiden minuutin kuluttua nuudelit olivat kypsiä, porkkanatikut myös. Lisäsin annoksien päälle tipoittain kupissa sekoittamani kastikkeen, jossa oli gochujangia, sitruunamehua ja seesaminsiemenöljyä. Ihan pintaan ripottelin vielä paahdettuja seesaminsiemeniä. 

Koska broileri oli valmiiksi maustettua, en lisännut tekovaiheessa suolaa, mutta annos kaipasi vielä muutaman suolahipun tai sitten kastiketta olisi pitänyt olla enemmän. Dolsot-kulhot pitää nostaa varovasti patakintain suojatuin käsin pöytään ja asettaa kattauslautaselle tai pannunaluselle, sillä ne ovat hyvin kuumia ja voivat polttaa pöydän pintaan tai pöytäliinaan jäljen. Ruoka pysyy kuumana ihan annoksen loppuun asti, se on myös kiva juttu, jos sattuu olemaan viluinen olo. 

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään korealaiset kokkailuni. 

Korean Pot Roast

Itsenäisyyspäivänä meillä oli päivällisenä korealainen lihapata. Olen tekemässä jonkunlaista ruokavallankumousta keittiössäni, sellaista jossa lihalla olisi aiempaa pienempi rooli. Jo hankitut raaka-aineet on käytettävä kuitenkin, eiköstäjuu. Otin vinkit tähän ruokaa kivasta The Beach House Kitchen-blogista, joka on eri kuin tuttu suomalainen Beach House Kitchen-blogi. Lähdeblogissani pataruoka tehtiin padassa uunissa, minä tein haudutuspadassa. Muutenkin vähäsen soveltelin, en laittanut jotain ohjeessa mainittua chilikastiketta, koska olen nyyserö. 

Korean Pot Roast

Paisti

• 2 rkl oliiviöljyä
• 1,1 kg pala naudan sisäpaistia
• suolaa ja pippuria
• 1 sipuli pieneksi silputtuna
• 1 rkl valkosipulisilppua
• 1 rkl inkiväärisilppua

Haudutusliemi

•  2,5 dl lihalientä (poroa pakastimesta)
• 0,75 dl vähäsuolaista soijakastiketta
• 2 rkl gochujangia (korealaista chilitahnaa)
• 1 rkl seesaminsiemenöljyä
• 1 rkl riisiviinietikkaa (muukin etikka käy)
• 0,5 dl ruskeaa sokeria, muscovadoa tai fariinia
• 0,5 dl vettä
• 2 tl maissitärkkelystä

Aloitin tämän ruoan valmistamisen jo ennen aamiaista. Arvelin, että alkuhommissa menee noin 20-30 minuuttia ja sinä aikana kahvikone ehtisi kuumentua. Antti  meni ruokkimaan lintuja ja palatessaan sisälle noin vartin päästä hän ihmetteli, että miten se ruoka nyt jo on valmista. Kastike tuoksui niin voimakkaasti, että joku olisi voinut ajatella, että nythän on jo päivällisaika. 

Keräsin ensin pieneen kattilaan haudutusliemen ainekset kahta viimeistä ainesta lukuunottamatta, vettä ja maissitärkkelystä, niitä tarvittiin vasta lopussa. Sekoittelin aineksia ja kuumensin liemen kiehuvaksi. Jätin sen kattilaan odottamaan. 

Pintamaustoin paistipalan suolalla ja pippurilla. Otin esille pannun ja lurittelin sille hieman öljyä, jossa paistoin paistipalaa joka puolelta muutamia minuutteja. Nostin palan pienempään haudutuspataani. Jatkoin pannulla, lisäsin sille silputun sipulin, valkosipulin ja inkiväärin ja paistelin niitä muutaman minuutin. 

Kaadoin haudutusliemen pataan paistin päälle ja siihen pinnalle vielä sipuliseoksen. Kansi päälle ja high-asetus hommiin. Noin tunnin kuluttua käänsin paistin kylkeä ja toisen tunnin kuluttua uudelleen. Lientä oli sopivasti, noin puoleen väliin paistia. 

Neljän tunnin kohdalla nostin paistin leikkuulaudalle. Sekoitin pienessä kupissa veteen pari teelusikallista maissitärkkelystä ja sekoitin. Kaadoin suurusteen padassa olevaan liemeen. Sekoittelin, liemi saostui kivasti hieman paksummaksi kastikkeeksi. Leikkasin paistin isohkoiksi paloiksi ja palautin ne pataan vielä noin puoleksi tunniksi. Maistelin onko suolaa ja pippuria tarpeeksi. 

Tästä tuli erilainen kuin tavallisesti tekemästäni palapaistista, kypsänä kuutioitu liha oli oikein hyvärakenteista, Korea-maut tulivat sopivasti esiin, ei liikaa, muttei ollut pliisuakaan. Söimme lihapataa riisin  ja CampaKimchin kanssa. Tämä lihapata oli meille kahdelle tietysti aivan liian suuri annos. Lapioin suurimman osan pakasterasiaan, siitä syömme aterian joskus tulevaisuudessa. Myös pelkkää kastiketta jäi noin 2,5 dl, jolle kehittelen myöhemmin jonkun muun täyteosan. 

Jatkossa tavoittelen sitä, että lihan osuus ruokavaliossamme pienenee. Eikä se tarkoita, että joutuisimme mitenkään syömään huonommin, ei todellakaan. Minulla on paljon oppimista muista proteiinilähteistä ja niiden hyödyntämisestä. Tykkään lihasta, mutta ymmärrän kyllä, että tykkääminen ja tarvitseminen ovat eri asioita. Ainakin on mahdollista opetella ja kokeilla uutta. Onhan tässä lihaa syöty jo aika monta vuosikymmentä. 

Korealaista keittiötä ei ole kuitenkaan pakko jättää, sieltä löytyy vaikka mitä kokeiltavaa, vaikkei aterialla olisikaan  lihaa. Kukaan ei pakota minua, mutta tahdon lähteä uusille urille, jotka tähtäävät terveellisyyteen ja ovat maapalloa huomioon ottavia. 

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki korealaiset kokkailuni. 

Oi kimchi – kurkkukimchi

Kuvassa näkyy sukkajalkani

Viime aikoina olemme syöneet melko paljon korealaista ruokaa, vaikken ole ehtinyt kovinkaan paljon ehtinyt edistää lempikulttuuriani, k-draamoja. Spotifyn vuosikoosteeni on täysin k-pop-painotteinen sentään. Tänään meillä oli korealaisittain marinoitua kanaa, pieni munakasrulla ja mikä parasta ja nopeinta, kurkkikimchiä. 

Reissusta palattuamme tein kimchisatsin, joka onnistui aika hyvin, kaali fermentoitui kivasti, tulisuus oli hiinä ja hiinä, yhtään tulisempaa emme kaivanneet. Tänään purkissa oli enää vain vähän lientä. Kauppareissulta oli hankittuna pieniä kurkkuja, ei ihan meikäläisiä kasvihuonekurkun kokoisia, muttei kuitenkaan avomaankurkun kokoisia. Siltä väliltä. Niistä tein meille sivukkeeksi kurkkukimchiä. 

Nopea kurkkukimchi kahdelle yhtä ateriaa varten

• 3 pientä kurkkua
• 1 dl kimchipurkin lientä, jossa vähän sattumia
• 1 tl paahdettua seesaminsiemenöljyä
• paahdettuja seesaminsiemeniä

Pese kurkkujen pinta, jos siltä tuntuu. Murskaa kurkut vaikkapa kaulimella tai kuten minä lihanuijalla (piti vähän etsiä, en ole vuosiin käyttänyt minkään rusikoimiseen) isohkoihin paloihin, niistä tirskuu vettä ja tulee hyviä suupaloja, auta hieman veitsellä lopuksi. Ei ole tarkoitus tehdä mitään muusia, vaan vain isoja erikokoisia paloja. Sekoita paloihin kimchilientä. Jollei ole valmiiksi kimchipurkista ottaa lientä, sen voi sekoittaa samaan tapaan kuin tavanomaista kimchiä varten, kuten tein ensimmäisen campakimchin aikaan. 

Jätä kurkkukimchi maustumaan, mielellään pariksi tunniksi ainakin, mutta kyllä se maistuu ihan melkein samantienkin. Tämä mukavan rapsakka sivuke maistui todella hyvin grillatun kanan ja munakasrullan kanssa. 

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki koreat kokkailuni. 

Kimchijeon eli kimchipannukakku – nopea sivuke korealaiselle päivälliselle

Viikonloppuna meillä oli uusien lattiatyynyjen sisäänajoilta, änkesimme itsemme enemmän tai vähemmän ketterästi risti-istuntaan olohuoneen lattialle matalalle sohvapöydälle katetun korealaisen päivällisen ääreen. 

Ateria koostui nopeista kokattavista, olin laittanut jo aamupäivällä broilerin sisäfileitä (se on niiden kauppanimi, enkä ole vieläkään ottanut selvää onko se ihan oikea nimitys rintafileen vierestä leikatulle ohuelle suikalemaiselle palalle) marinadiin. Olin ostanut Lidlistä pienen purkin Korean BBQ-kastiketta, jota käytin 2 kukkurallista teelusikallista 350 grammaan broileria. Sekoittelin marinadin lihapaloihin ja laiton jääkaappiin maustumaan. Kastike ainakin tuoksui oikeanlaiselle. 

Meillä on uusi grilli, edellisen hankimme noin 25 vuotta sitten ja se kyllä palveli hyvin lukuunottamatta paria viimeistä vuottaan. Pohjaosa kului puhki ja osa polttimoista suostui toimimaan vain houkuteltuna. Sivukeitin oli se, mitä lopussa enää tuli käytettyä, sillä keittyivät  niin mehut kuin kaalitkin. Sivukeitin piti olla ehdottomasti uudessakin grillissä. Ostimme lisäosana grilliin pyöreän paistolevyn ja sillä lauantain BBQ-kanatkin grillattiin. Hyvin onnistui, vaikka päivän valoisa aika ehti  mennä ohitse, grilliin pitää vaan tehdä säätönappuloihin jonkunlaiset merkit vaikka kynsilakalla, ovat niin fiinit, ettei meinaa ymmärtää mikä on säätösuunta, se oli entisessä grillissä selvempää. Kuvassa alla on vielä se grillin vakiovarusteena oleva pyöreä ristikko, sille kohdalle laitetaan matalareunainen paistolevy, jossa on kahvat, joten sitä voi liikutella kuumanakin kunnon patakintaat kädessä. 

Grillatuille korealaiskanoille laitoin yksinkertaisesti vain salaatilehtiä kaveriksi, hyvä niin, sillä ateriasta tuli aivan tarpeeksi suuri kimchipannukakun kanssa. 

Sivuke aterialle oli nopea kimchipannukakku, johon ohjeen otin Korean Bapsang-blogista, joka on korealaisen ruoan aarreaittani. Toinen aarreaittani on Beyond Kimchee, jossa on myös kimchipannukakkuohje, ellei -ohjeita. Pienensin ohjetta, koska halusin tehdä kaksi pienehköä pannukakkua tälle aterialle. 

Kimchipannukakku kahdelle

• 1 dl korealaista pannukakkujauhetta (voi ostaa aasialaisten ruokatarvikkeiden kaupoista, mutta vehnäjauhoista tai vaikka riisijauhosta tämän voi tehdä, lähdeblogissa on hyvä ohjeet sillekin)
• 1 dl vettä
• 1 kevätsipuli silppuna
• 1 dl silpuksi leikkattua kimchiä (kotitekoinen kimchini on nyt hyvässä vaiheessa, fermentoitunut hyvin ja on oikein maukasta)
• 2 rkl kimchilientä
• 2 rkl öljyä

Tämä on hyvin helppo ja nopea sivuke, sipuli ja kimchi leikataan silpuksi ja sekoitetaan pannukakkujauheesta, vedestä ja kimchiliemestä tehtyyn taikinaan. Taikinan on hyvä olla sen paksuista, että se hyvin valuu lusikasta. Pienet paakut eivät haittaa mitään. Pannulla kuumennetaan hyvä loraus öljyä ja pannulle lusikoidaan puolet taikinasta (paistoin pienellä pannulla, halkaisija noin 18 cm). Taikina levitetään tasaiseksi ja paistetaan kunnes alapuolella alkaa olla ruskeita paistumia ja pinta hyytyä. Pannukakku kiepautetaan ylösalaisin ja pintaa painetaan hieman lastalla, että alapuoli rapeutuu. Kumpaakin puolta paistetaan noin 4 minuuttia. Valmis pannukakku luisutetaan lautaselle odottamaan ja paistetaan vielä toinenkin pannukakku. 

Valmiit pannukakut leikataan suupalan kokoisiin osiin ja niitä voi syödä ihan sellaisenaan. Meillä oli dippikastikkeena hieman majoneesia, johon sekoitin puoli teelusikallista gochujangia, korealaista chilitahnaa. Lisään tämän postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki korealaiset kokkailuni. 

Illan elokuvaksi valitsin lopulta kummankin suosikin 80-luvun alusta, The Blues Brothersin. Jaksoi se edelleen naurattaa. Siitä jatkumona istuimme edelleen enemmän tai vähemmän notkeasti lattiatyynyilllä ja katsoimme Natsat. Sekin on ihan hauska, aina se Poliisiopiston voittaa (sen katsoimme alkuviikosta ihan telkkari-telkkarista, kun arvelin etten ole sitä koskaan katsonut). Poliisiopiston voittaminen nyt ei ole toisaalta kovin suuri meriitti. Koska elokuvien katsominen on hauskaa, päätimme katsoa vielä kolmannenkin ja se oli sitten Kunniattomat Paskiaiset. Saa nähdä miltä se maistuu vaikka 20 vuoden kuluttua. Tänään huomasin, että olipa tämä kolmikko kyllä melkoinen. 

Kahdessa ekassa ei ollut yhtään asiallista naisroolia, ainoat naiset olivat hullu tyttöystävä erilaisine aseineen, pelottava nunna ja miehenkipeät sotapoliisit. Ai olihan Blues Brotherissa tomera dinerin pitäjä (Aretha Franklin), tosin hänetkin laitettiin miestään kyykyttämään, mutta eihän mies tietenkään välittänyt, vaan lähti poikien kanssa reissuun. Onneksi Kunniattomissa Paskiaisissa on hyvä naisrooli, Shosanna. Eikä elokuvatähtikään ihan ponneton ollut. Kumpikin nainen kuoli elokuvassa, naiset laitetaan kuolemaan, jos ovat muitakin kuin miesten käyttöesineitä ja laitetaan vaikka olisivatkin vain niitä käyttöesineitä. 

Nyt pitää tutkia elokuva-arkistoamme ja katsoa eikö sieltä löydy mitään elokuvia, joissa naiset ovat oikeasti hyvissä rooleissa ja jopa jäävät lopuksi eloon. Amelien katsoimme jo kesällä, joten ei sitä nyt heti. Yksi tulee mieleen, mutten ole katsonut sitä hetkeen ja voi olla, että tältä kantilta ajateltuna sekään ei täytä kriteeriä hyvästä naisroolista. 

Nuhbiani – kuninkaallinen naudanliha korealaisittain ja saunamuna

Otin jo eilen varaston pakastimesta pakkauksen ohuita naudanlihaviipaleita, suunnitelma oli tietysti korealainen päivällinen. Etsin ohjetta ja laitoin lihan marinoitumaan hyvissä ajoin. Löysin sopivan ohjeen Beyond Kimchee-blogista. Siellä kerrotaan hyvin tämän ruokalajin historiasta, josta tietysti kaikesta k-jutuista kiinnostuneena tykkään. (k-jutut: k-draama, k-pop, k-ruoka, k-historia). Tärkeintä oli siis löytää lihalle sopiva mureuttava marinadi. Pienensin  ja muutin mittasuhteita hieman marinadin ainesmääriä.

Nuhbiani – kuninkaallinen naudanliha

• 320 g pakkaus ohuita naudanlihaviipaleita (tuotenimenä lehtipihvit)
• 0,5 dl soijakastiketta
• 2 rkl hunajaa
• 2 rkl miriniä
• 1 kiivi 
• 0,5 puolikas punasipuli silputtuna
• 1 tl inkiväärimurskaa
• 2 tl valkosipulimurskaa
• pippuria ja suolaa
• 2 rkl seesaminsiemenöljyä

Sivukeriisi

• 1,5 dl sushiriisiä
• 2,5 dl vettä

Korealaiset saunamunat 

• 4 kananmunaa
• vettä niin paljon, että kananmunat peittyvät painekattilassa
• paljon aikaa

Aloitin laittamalla naudanlihaviipaleet marinadiin. Nämä lihaviipaleet olivat nimellä lehtipihvi, mutta minusta ne olivat juuri omiaan korealaiselle päivälliselle. Sattuivat olemaan jo alennuksessakin. Sekoitin kaikki marinadin ainekset keskenään. Kiivi oli keltainen ja niin kypsä, että se lähti lusikalla kuorestaan ja muusautui helposti aivan atomeiksi. Kiivi sopii hyvin mureuttamiseen, toinen vaihtoehto olisi ollut ananasmehu, mutta mitään ananasta meillä ei olisi ollutkaan. Leikkasin lihaviipaleet pienempiin paloihin ja levittelin ne lasiastiaan. Kaadoin marinadin päälle ja sekoittelin. Nostin astian kannella peitettynä ja paino päällä ulos grillin sivupöydälle, ulkona oli juuri sama lämpötila tänään kuin jääkaapissa, joka on nyt melko täynnä auton jääkaapista tuotujen ruokien vuoksi. Liha sai marinoitua muutaman tunnin.

Sivukkeeksi laitoin halvan sähkön päivänä korealaisia saunamunia (linkissä kerrotaan mitä ne ovat ja miten niitä tehdään) painekattilaan kypsymään. Olisin voinut tehdä ne kaasullakin, mutta sähkö ei tosiaan tänään maksanut oikein mitään. Laitoin neljä kananmunaa painekattilaan pienelle ritilälle (muinaisesta riisinkeittimestä jäänyt ritilä) ja vettä niin paljon, että kananmunat peittyivät. Kansi kiinni ja induktio täysille. Vei noin 10 minuuttia, että paine kerääntyi kattilassa niin, että kannen siniraitainen merkki kohosi 2/3 näkyville. Pienensin lämpöä kattilan alla asetukselle 3 (levyn asetukset ovat 1-9). Merkki kannessa laski hieman niin, että sinisistä raidoista näkyi puolitoista. 

Laitoin sitten ajastimeen 99 minuuttia ja sen aikaa kanamunat kypsyivät painekattilassa. Vesihän ei sieltä karkaa minnekään, ei tarvitse pelätä kattilan kiehumista kuiville eivätkä kananmunat myöskään mene rikki kattilassa kypsyessään. Tai ainakaan minulla ei mennyt nyt, eikä ensimmäiselläkään kerralla. 

99 minuutin kuluttua päästin paineen pois kattilasta, sitä muuten riittikin varmaan minuutin ajaksi. Laitoin kananmunat kylmään veteen. Niiden kuoret olivat hieman tummemmat kuin keittämisen alussa. Jonkun ajan kuluttua kuorin kananmunat ja kuori irtosi oikein hyvin. Leikkasin kananmunat puolikkaiksi. Valkuainen oli saanut kauniin pähkinäisen värin, keltuaiset olivat hyytyneitä, eivät niin kermaisia kuin toivoin. Pirskotin niille hieman seesaminsiemenöljyä ja ripottelin ruohosipulisilppua.

Riisi kypsyi malliston pienimmässä riisinkeittimessä, se on nopea laite. Kahden hengen annos sivukeriisiä valmistuu  noin 20 minuutissa. 

Kun kananmunat oli saatu keitettyä ja liha oli marinoitunut useampia tunteja, laitoin uunin kuumenemaan (koska halpa sähkö) 200 asteeseen. Nostelin lihaviipaleet pellille alumiiniritilälle (en ole oikein keksinyt aikoja sitten ostamilleni alumiiniritilöille käyttöä) ja paistoin lihaviipaleita ensin 5 minuuttia yhdeltä puoleltaan. Käänsin viipaleet ja paistoin vielä toisen viisi minuuttia (lehtipihviviipaleet olivat noin puolen sentin paksuisia). 

Annoksiin kuopaisin riisinkeittimestä kauhallisen riisiä ja siihen päälle nostelimme kiivillä mureutettuja naudanlihaviipaleita. Saunamunat olivat sopiva sivuke, samoin muutama päivä sitten alulle laittamani kimchi. Se on vielä vaiheessa, makua on jo, mutta kaali vielä rapeaa.

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki korealaiset kokkailuni. 

Dakgaejang – mausteinen korealainen kanakeitto

Muuttohommat autosta taloon jatkuvat, nyt autossa ei ole enää mitään jäätymisvaaran alaista, ei ruoanmurenaa ja kaikki pehmopaperit ja kerta-astiat on laitettu tiiviiseen kannelliseen laatikkoon, kengät ja takit tuotu sisälle, etteivät houkuttele hiiriä pesimään. 

Talossa on nyt sitten kasoja, kasseja, laatikoita läpikäytäväksi. Mitä käytämme talven aikana pois ja loppuun, mitä pakkaamme ensi kevättä varten valmiiksi. Muttei liikaa samana päivänä. Ahkeroituamme aikamme pysähdyimme katsomaan vuoden 1923 mykkäelokuvaa Koskenlaskijan morsian. Olipa se hyvä, en odottanut. En olekaan pitkään aikaan katsonut yhtään mykkäelokuvaa. Voisikin katsoa lisää. 

Elokuvakokemuksen jälkeen olikin hyvä aika valmistaa korealainen päivällinen kahdelle. Aloitin sen kyllä jo eilen etsimällä ohjeen ja laittamalla yön halvoiksi sähkötunneiksi kokonaisen broilerin haudutuspataan. Aamulla se oli täydellisen kypsä ja helppo nyhtää rasiaan. 

Ohjeen keittoon otin Korean Bapsang-blogista. En ollut koko kesän aikana ehtinyt tehdä itselleni uusia korealaisia ruokia, joten tämä oli todella kiva löytö. Ihan vähän erilailla tein, osaksi siksi että luin ohjeen huolimattomasti, voitteko uskoa? Tässä alla kuten tein ja linkistä löytyy se oikea tapa. 

Dakgaejang – mausteinen korealainen kanakeitto kahdelle

• 1 suuri kypsä broilerin rintafile nyhdettynä (muut osat säilöin tiiviiseen rasiaan jääkaapin nollalaatikkoon)
• 3 vihersipulia paloihin leikattuna
• puolikas keltasipulia lohkoihin leikattuna
• 4 dl vettä
• 1 rkl seesaminsiemöljyä
• 0,5  rkl soup soy saucea (se on paksuhkoa soijakastiketta, mutta jos sitä ei juuri ole saatavilla, mikä hyvänsä soijakastike käy)
• 1 rkl gochujangia (korealaista chilitahnaa, ohjeessa käytettiin gochugarua, joka chilihiutaleita)
• 1 tl valkosipulimurskaa
• suolaa ja pippuria (hyvin vähän)
• 1 kananmuna kevyesti sekoitettuna

Koska broilerini oli jo kypsää ja nyhdettyä, minun ei tarvinut keitellä sitä. Tein keiton liemen hieman soveltaen. Laitoin kattilaan vettä ja puolikkaan sipulin lohkoihin leikattuna ja keitin sipulilientä noin 5 minuuttia. 

Sekoitin kattilassa seesaminsiemenöljyn, gochujangin, soup soy saucen ja valkosipulimurskan ja kuumensin seosta. Lähdeohjeessa tämä tehtiin hieman eritavalla, mutta minun tapanikin toimi. Kaadoin kuuman sipuliliemen kattilaan ja sekoittelin. Kun seos kiehui, lisäsin mukaan broilerin ja vihersipulipalat ja annoin keiton kiehua vielä noin 5 minuuttia. Lopuksi kaadoin vatkatun kananmunan keittoon, sitä ei sekoitella, vaan annetaan hyytyä noroina liemeen. 

Tarjolle asetin keiton riisin kanssa, apinoin K-draamoista näkemääni tapaa, jossa höyrytetty riisi laitetaan erilliseen kuppiin ja sitä lusikoidaan yhtämatkaa keiton kanssa ja sattumia söimme myös puikoilla. Oli todella hyvä keitto, sopivan mausteinen, muttei liian tulinen. Sain myös tehtyä tällä  kertaa juuri sopivat kaksi annosta, ei jäänyt tähteitä. 

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kokeilujani korealaisen  keittiön parissa. 

CampaReissu1/2024 viikko 7

Seitsemäs viikko on alkanut melko samoissa merkeissä kuin edellisetkin viikot, satelee vettä ja sitten tulee kuurosadetta. Minä yleensä aina valitan, että on liian lämmintä, mutta en ole nyt valittanut. Saisi olla vähän lämpimämpää ja jos sataisi vain vaikka joka yö tai joka toinen päivä. 

Keskiviikko 29.5.2024 päivä 43

Se olisi sitten yksi sadepäivä taas kääntymässä illaksi, eikä tässä ole hikimärkänäkään tarvinnut olla. Vuoroin onsatanut sumumaisesti, vuoroin isompia pisaroita. Lämmintä 14-18°C.

Meidän piti mennä pyörillä muutaman kilometrin päähän yhteen viinitaloon tarkastamaan miten siellä hommat on hoidettu ja tarvittaessa neuvomaan. Jäimme sen sijaan leirille ja katsoimme loppuun Areenasta mainion Tervo&Halme-sarjan.

Koska olemme ruokavapaudessa, oli tänään vuorossa korealainen päivällinen. Ei ollut tarvetta käydä kaupassa, vaan jääkaappi ja #mobilepantry riitti.

Osaan tehdä jo aika hyvän määrän erilaisia korealaisia ruokalajeja, niistä tänään oli ohjelmassa #beefbulgogi ja sipulipannukakku, jonka tein kyllä vähän #omastataiasiakkaanpäästä. Riisin kypsensi minikokoinen riisinkeitin.

Nyt alan osata tehdä tarpeeksi pienen määrän ruokaa kahdelle. Bulgogiin meni noin 115 g naudanlihaa, puolikas porkkana, 1/4 kolmesta erivärisestä paprikasta ja puolikas pullollinen valmista bulgogimarinadia, öljyä paistamiseen.

Riisiä oli 1 dl ja vähän enemmän vettä kypsennykseen. Pannukakkuun meni 1 uuden sadon sipuli varsineen, 1 kananmuna, 1 dl pannukakkujauhetta, 1 dl vettä ja vähän öljyä paistamiseen.

Sojua piti olla tälle aterialle sopivasti, mutta sitäpä olikin vielä toiseen k-ateriaan. Pannukakun dippauskastikkeeseen tuli vähän soijakastiketta, seesaminsiemenöljyä ja paahdettuja seesaminsiemeniä.

Nyt on jäljellä enää tiskit. Eikä niitä ole ihan vähän, vaikka yritin toimia tiskiä säästävästi. Paistoin ensin pannukakun ja sitten samalla pannulla bulgogin.

Torstai 30.5.2024 päivä 44

Olimme ensimmäistä kertaa Saumurissa kymmenen vuotta sitten, kun osallistuimme Anjou Velo Vintageen. Sitten olikin monta vuotta väliä, vasta 2022 seuraavan kerran. Ja nyt olemme viidettä tai kuudetta kertaa. Todella mukava ranskalainen kaupunki.

Vintage-ajoihin en ole sittemmin enää osallistunut, mutta muuten pyöräily on kyllä kivaa.

Perjantai 31.5.2024 päivä 45

CampaAdrian matka jatkui tänään ja päädyimme Amboiseen, tuohon toiseen Loiren lempparikaupunkiimme.

Ensin kuitenkin poikkesimme suorimmalta reitiltä ja kävimme katsomassa linnanherran linnaa. @mothechandeniers ia. Tämä oli nyt neljäs kerta, kun teimme tupatarkastuksen, kaikki näyttää aikalailla samalta kuin ensimmäisellä kerralla ja sehän on rauniolinnan kohdalla hyvä juttu. Paikkaa ei ole tarkoituskaan korjata ehjäksi, mutta erilaisia ylläpitotoimia tehdään ja chateaun maille on rakennettu virtaviivainen paviljonki juhlien ja häiden pitämiseen ja muita tapahtumia varten. Antti on joskus muutamia vuosia sitten osallistunut linnan joukkorahoitukseen sen verran, että nyt pääsemme siellä ilmaiseksi käymään ja varmaan hän voisi jotain nurkkakiveä omakseen kutsua.

Linnan mailla oli tuollaisia leijonapatsaita, niilläkin näkyy välillä olevan päiviä, jolloin on mukavampi kääntää selkä ja miettiä jotain ihan omiaan.

Myös oma kappeli löytyy, sinne ei saanut mennä sisälle, mutta ovelta kurkkasimme taas. Luimme infotauluista, että jotkut ammoisista linnanherroista ja -rouvista tykkäsivät sunnuntaisin "purjehtia" puistoa ja linnaa ympäröivää kanavaa ja sitten poiketa kappeliin hartailemaan.

Avauskuvan kukat olivat sitten mahdottoman kauniita viljapellon laidassa Roiffessa, kävimme katsomassa sen kirkon ja huomasimme nyt toista kertaa noita ylösalaisin käännettyjä nimikylttejä. Ovat kuulema jonkunlaisia viljelijöiden protesteja, mikäli olen oikein ymmärtänyt.

Matkalla näkyi monia vesitorneja, mutta vain yksi suostui kuvaan hyvin pikaisesti, noin 80 km/h. Myös yksi kirkko kurkisti hyvin pikaisesti korkean rinteen päältä, kun ajelimme ohitse.

Päivällisenä oli tänään lihapullia ja kasviksia, sekä neljä Noirmoutierilta rahdattua perunaa. Niissä on todella pitkä keittoaika, nämäkin pikkuiset perunat kypsyivät yli puoli tuntia. Ei kovin energiatehokasta retkiolosuhteissa, eikä kyllä muutenkaan. Grillasin niitä vielä puolikkaina ja kyllä sitten jo hammas pystyi.

Lauantai 1.6.2024 päivä 46

Vaikka minä kuinka tilasin @annakamarainen laittamaan meille 5-10 astetta lisää lämpöä, niin ei tullut perille. Täällä Amboisessa on ollut melko täyspilvinen päivä, lämpöä max 16.

Kävelimme aamulla sen Loire-nimisen loiren ylitse keskustaan ja vaikka meillä on tosi hyvä muisti, emme muistaneetkaan lauantaisia kirpputoreja sillan pielen kortteleissa. Oli monenmoista ranskalaista arabiaa ja taiteteosta. Koulujen iänaikuisia opetustauluja ja oikeasti karmaiseva 200 € maksanut kaulapuu ja käsiraudat. Oli oikein valokuvia, miten niihin oli mustia ihmisiä aikoinaan vangittu. Tuli vähän huono mieli. Miten kukaan kehtaa yrittää myydä sellaista? (tästä meillä ei ole kuvaa, syystäkin)

Keskustassa katsoimme aiemmin huomiotta jääneen Amboisen linnan kappelin. Kävimme linnassa lasten kanssa joko vuonna 2000 tai 2006, mutta tuota kappelia emme ole silloin noteeranneet. Viimeisimpien käyntien kuvissa kappeli oli vankasti rakennustelineitten peittämä, mutta nyt hieno ja valmiiksi restauroitu. Katsoimme sen vain kadulta paljon alempaa.

Loiressa on täälläkin vettä paljon enemmän kuin parin viime vuoden käynneillä, jokiuoma on melkoisen täynnä, mukaan lähteneitä kokoinaisia puita ja juurakoita on takertuneina siltojen arkkeihin ja joen saarelmiin.

Päivällisenä meillä oli korealaista kimbapia, joka on mutkaton koulujen eväsretkien ja piknikkien perusruokaa, ei ollenkaan hienostelevaa sushia (josta myös tykkään, ei kaikki sushi ole hienostelevaa). Ohjeen tähän ruokaan antoi @beyondkimchee piti kyllä hiema soveltaa.

Katsoin tässä yksi päivä hyvän matkaa erästä k-draamaa ja siitä tuli ihan voittamaton kimbaphinku ja kun tänään vielä Carrefourin City-kaupassa oli kuin olikin merileväarkkeja, niin muut ainekset kyllä löytyivätkin #mobilepantry sta.

Jälkkäriksi kaupan crepejä, mansikoita ja sitä chatillya @no_mad_reissunainen myönnän, President-merkkinen puteli purkki kermavaahtoa. 😂

Sunnuntai 2.6.2024 päivä 47

Alkaa tuntua siltä, että olemme lämpöpaitsiossa, aamullakin oli vain 12 astetta lämmintä ja kun kävelimme kylille markkinoille aloin tosissani kaivata toppatakkia CampaAdrian kaapista.

Illaksi ehkä vähän lämpenee, mutta se on sitten liian myöhään, silloin olemme peiton alla ja luemme Bismarck ja hänen vaimonsa- kirjaa. Se on edistynyt hyvin, paljon yli puolen välin. Pitää tarkistaa minkä ikäinen Bismarck on tällä erää kirjassa, on niin vaivainen. Ja paljon on huolia. Seuraavalle reissulle lähtee iltalukemiseksi mukaan joko Sinuhe tai Don Quijote.

Markkinoilla oli myynnissä niin paljon kaikkea ja väkeä oli paljon. Pisin jono oli kana-autolle, varmaan 50 ihmistä oli jonossa. Parsa ja mansikat ovat sesongissa, sekä kukkien ja muitten kasvien taimet.

Juustoja ja makkaroita oli yllinkyllin, mutta emme nyt ostaneet ensin markkinoilta mitään. Näimme samalaisen tiskin kuin @croissanttravellers kohtasivat toisessa Loiren kaupungissa. Eli noutamatta jätettyjä postilähetyksiä, joista on sutattu lähettäjän ja vastaanottajan tiedot. Paketit myydään 4€/100 g. Emme hurahtaneet ostamaan yhtään mysteeripakettia. Mutta aiemmin emme ole tuollaista nähneet. Tai olemme, muttemme ole ymmärtäneet mistä on kyse.

Päivälliseksi söimme #mobilepantryn aarteita, pussillisen hyviä ravioleja ja pakastimen puolelta pikkumäärän grillikanan loppuja kastikkeeksi taikinoituna. Yrttejä on hyvin saatavilla ja parmesaania löytyy.

Juuri huomasimme, että telkkarista tulee camping-aiheinen tv-sarja, jota olemme muistaaksemme katsoneet aiemminkin. Erilaisia porukoita Ranskasta matkailee eri maissa, ainakin Kreikassa ja Tunisiassa. On puskailua ja leirialueita. Ymmärrämme oikein hyvin tätä campingranskaa! Tulee vielä toinenkin jakso, jihuu!

Maanantai 3.6.2024 päivä 48

Tänään oli pitkästä aikaa niin lämmin sää, että tarkeni syödä ulkona, ei siis ravintolassa vaan ulkona-ulkona, pihalla. Jopa meinasi tulla hiki syödessä, mutta valittaa ei ollut lupa, kun niin monta viikkoa olemme lämpöä toivoneet. Ei täällä nytkään ole kuin niukin naukin 20 astetta, mutta sekin tuntuu kivalta.

Emme poistuneet tiskipaikkaa kauemmas, välillä on kiva pitää lomaa lomasta, nukkua päiväunia, nauttia kohtuullisesta nettiyhteydestä ja valmistautua huomiseen matkan jatkumiseen.

Niinpä ei ole uusia kuvia ladattavaksi, mutta ajattelin hieman jaaritella meidän ruokataloudesta näin reissun päällä.

Aamut alkavat useimmiten leirialueiden leipätilauksen noutamisella, tai leipäkaupassa piipahtamisella, jollei tilausmahdollisuutta ole.

Tykkäämme valtavasti ranskalaisesta leipäkulttuurista, ihmettelemme miten voi niistä muutamasta raaka-aineesta tulla niin erilaisia leipiä. Nyt kun olemme olleet maassa vähän yli kuukauden, ei patonki katoa enää niin nopeasti parempiin suihin, joskus jopa jää vähän syömättä. Toisinaan ostamme croissanteja.

Aamukahvi valmistuu mutteripannulla ja pikkukattilassa siihen sitten paljon maitoa. Välillä otamme jogurttia marjojen tai pähkinöiden kanssa. Tuoremehuakin on aika usein.

Emme syö lounasta kuin hyvin harvoin, ehkä kerran viikossa, mutta päivällistä syömme ilmeisen väärään aikaan, liian varhain. Useimmiten teemme itse ruokaa, erilaisia pastoja, korealaista, risottoa, paistamme kalaa, teemme ruokaisia salaatteja jne. Välillä haemme noutoruokaa, pizzanhimo iskee toisinaan. Oikein ravintolaan menemme nykyään hyvin harvoin. Tällä matkalla olemme syöneet ravintolassa alle kymmenen kertaa. Välillä on lautasilla puolivalmista ja jatkojalostusta, kunhan nälkä siirtyy.

Meillä ei ole uunia autossa, mutta oikein pikkuinen airfryer, riisinkeitin (malliston pienin sekin), kolme polttimoinen liesi keittiössä, ulkona kolme erilaista grilliä/polttimoa erilaisiin tarkoituksiin.

Jälkiruokana on usein jäätelö, hedelmiä tai marjoja, välillä vähän juustoja, joku pieni vanukas tai lettuja. Jälkkäriä jaksamme kerran pari viikossa.

Tiistai 4.6.2024 päivä 49

Saimme ilmeisesti eilen kesää hihasta kiinni, tänäänkin on ollut lämmintä ja aurinkoista. Tämä 22-25°C piisaa oikein hyvin, kiitos @annakamarainen lähetyksestä, kesti vain vähän pitempään kuin odotin.

Suuntasimme reittimme Amboisesta Gieniin hieman uusia uria, jätimme hetkeksi Loiren taaksemme ja ajoimme Loirin varteen. Joen nimi on siis Loir, eivät sitten mitään muuta nimeä keksineet.

Matkalla näkyi vesitorneja todella paljon, välillä jopa yksi kummallekin silmälle. Oli lähellä ja oli kaukana. Kirkkoja myös.

Ensimmäinen kohteemme oli sen Loirin varren pikkukaupunki Lavardin, siellä oli Pont Gothique, hieno linnanraunio ja vähän vaalimainoksia (EU-vaalit eivät näy tai kuulu täällä kyllä melkein mitenkään). Kirkko oli todella hieno sisältä, päältä melko tavanomainen, maalaukset olivat kuin meikäläisissä keskiaikaisissa kirkoissa. 1500-luvulta se onkin peräisin.

Sitten ajoimme Vendômeen, joka oli meille myös ihan uusi paikka. Siellä alkoi tulla hieman hiki pysäköinnin suhteen, mutta saimme mastodontin kuitenkin asiallisesti parkkiin ja kävelimme katsomaan tajuttoman suurta luostarin kirkkoa. Miksi ihmeessä näitten on tarttenut olla näin suuria?

Loppumatkalla katsoimme vielä vesitorneja läheltä ja kaukaa ja kävimme Lidlissä. Saimme ostettua ruukkusalaatin, sillä ne hevosenpään kokoiset salaattikerät markkinoilla ja marketeissa ovat meille liian suuria.

Nyt olemme muutaman päivän täällä Gienissä, tai tarkalleen ottaen olemme leirillä Poilly-Lez-Gienissä, mutta Gien on tuossa Loiren toisella rannalla, palasimme siis sen aidon ja oikean Loiren varrella sieltä Loirista. Aikomuksena on toimittaa lautasostoksia ja käydä ajelessa pyörillä, jos säät pysyvät näin kivana.

Seitsemäs reissuviikko on lopussa ja huomenna alkaa laskujemme mukaan kahdeksas. Kotia päin tässä valutaan, mutta kovaa kiirettä ei ole.