Mausteinen grillattu possunkylki

Korealainen keittiöradiokanavani

Jokunen viikko sitten meillä oli pakkorako korjata jääkaappimme, rakastetun Festivon, oven sarana. Suuremman oven sarana on vaihdettu jo joitakin vuosia sitten kertaalleen, mutta nyt se alkoi taas näyttää merkkejä kulumisesta, sillä ovi alkoi roikkua. Onneksi Jyväskylässä on liike, joka myy varaosia Festivoon ja sieltä hommasimme muutaman kiemuran kautta uuden saranasetin. Miten tämä sitten liittyy possunkylkeen? Siten että varaosaliikkeen vieressä on lihakauppa, josta hommasimme aikoinaan Merituulin nelikymppisille riittävästi pekonia dagen efter-aamiaiselle ja tällä kerralla muhevaa possunkylkeä, kun kerran lähistöllä olimme. Emme useinkaan liiku siellä seuduin. 

Olin usein nähnyt korealaisia ruokaohjeita, joissa käytetään possunkylkeä ja kokeilinkin kerran sellaisen valmistamista, muistaakseni viime kesän alussa. Silloin ostin ohuita kylkiviipaleita ja kuivatin ne aivan mauttomiksi pahvinpaloiksi, josta syystä niistä ei olekaan postausta blogissa. Nyt ajattelin olla viisaampi ja ostin paksuja kylkiviipaleita. 

Ohjeen ruokaan otin The Subversive Table-blogista. En käyttänyt valmista bulgogi-kastiketta, vaikka sitä olikin pantryssä parikin pulloa. Tein kastikkeen ihan itse, tosin tällä kertaa minulla ei ollut pari euroa maksavaa nashi-omenapäärynää, eipä tietenkään nyt, kun ohje erityisesti olisi sitä vaatinut. Mutta oli tavallisempi päärynä. Hieman määriä muunnellen tein näin:

Possunkylki grillattuna

• 6 paksua viipaletta possunkylkeä
• 1 päärynä
• 1 sipuli
• 3 rkl gochujangia (korealainen chilitahna)
• 3 rkl soijakastiketta
• 2 rkl miriniä
• 2 rkl gochugarua (korealainen chilihiutale)
• 2 rkl sokeria
• 1 rkl seesamiöljyä
• 2 tl valkosipulimurskaa
• 2 tl inkiväärimurskaa
• annoksen päälle silputtua kevätsipulia

Tämä on helppo ohje, kaikki mausteseoksen ainekset sekoitetaan tasaiseksi tahnaksi ja possunkylkiviipaleet laitetaan maustumaan seokseen. Kun on kypsentämisen aika, nostellaan viipaleet marinadista uunipellille folion päälle (siivoamisen minimoimiseksi) ja kuumennetaan uunin grillivastus. Sitten vaan viipaleet lähelle vastuksia uuniin ja vahditaan, etteivät ne pala. Käännellään peltiä ja viipaleita pariin kertaan, jos meinaavat kypsyä vähän epätasaisesti. Viipaleet kypsyivät meidän uunissamme noin kymmenessä minuutissa, olisin voinut vielä kärventää muutaman minuutin, viipaleissa oli niin roskisti rasvaa (lue:läskiä). 

Kun viipaleet ovat kypsiä, ne leikellään saksilla suupaloiksi ja laitetaan tarjolle riisin kanssa. Meillä oli tuona päivänä hieman pienempi nälkä ja söimme possupalat salaatinlehtien mutkassa. Pari kohtaa jäi hieman liian löllöksi, joten ne palautimme lautasen reunalle ja lupasin seuraavalla kerralla kärventää vielä pitempään. Maustekastike oli aivan loistava, possu oli sopivan tulista, mutta lempeällä tavalla. Kastiketta tuli muuten sen verran paljon, että osaa siitä ei edes mennyt possun marinointiin, vaan pakastin sen pienessä purkissa ja marinoin sillä pari päivää myöhemmin naudanlihaa ja siinäkin se toimi mainiosti. Kuvia tästä possuateriasta ei ole yhtä enempää, kerrankin syöminen oli tärkeämpää.

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään korealaiset kokeiluni. 

Possubulgogi

Tänäänkin päivällisellä oli korealaista ruokaa, possubulgogia riisin, rapeiden kurkkujen ja kimchin kanssa. Tätä tuli niin paljon, että huomenna on samaa sillä erotuksella, että kichmi ja riisi yhdistetään paistetuksi kimchiriisiksi. 

Possubulgogi vähän aiempaa tulisempana

• 500 g possun ulkofileviipaleita
• 2 dl valmista bulgogikastiketta (mietoa) 
• 2 rkl (purkin pohjat) korealaista gochujang-tahnaa
• 2 rkl wokkiöljyä
• 4 kevätsipulin varret (valkoiset osat meni eiliseen ruokaan)
• 1 porkkana
• puolikas punainen paprika
• 2 dl sushiriisiä
• vettä riisinkeittimeen
• paahdettuja seesaminsiemeniä

Aloitin laittamalla kaksi mitallista (noin 3 dl yhteensä) pestyä sushiriisiä keittimeen kypsymään. Jatkoin leikkaamalla ohuet possupihviviipaleet vinottain vielä ohuemmiksi viipaleiksi ja sekoitin niille valmiista bulgogikastikkeesta ja gochujang-tahnasta marinadin. Sekoittelin niin, että kaikki possupalat olivat kunnolla marinadissa. 

Kuorin porkkanan ja leikkasin sen kolmeen palaan. Leikkasin paloihin terävällä veitsellä pitkittäiset kolot ympäri palaa. Sitten leikkasin palaset pieniin kiekkoihin, jolloin pitkittäisistä koloista muodostui kukan terälehtiä muistuttavat koristelut. 

Leikkasin sipulien vihreimmät osat ohuiksi suikaleiksi ja vaaleammat osat vinottain paloiksi. Paprikan leikkasin myös suikaleiksi. 

Kuumensin wokkipannulla lorauksen kuumuutta kestävää wokkiöljyä ja kuullotin sillä ensin porkkanakukkasia pari kolme minuuttia. Lisäsin mukaan sipulit (vihreän varsisilpun tarjoiluun säästäen) ja paprikat ja kuullotin kaikkia vielä parisen minuuttia. Kaadoin ne lautaselle odottamaan. 

Lisäsin pannulle vielä pikkuisen wokkiöljyä ja aloin paistaa possuviipaleita muutamassa erässä laittaen joka välissä paistetut palat lautaselle odottamaan. Viimeisen erän jälkeen kaadoin loput marinadit pannulle ja palautin odottamassa olleet possuviipaleet pannulle. Nostin  hieman liekkiä isommaksi pannun alla ja sekoittelin. Yhdistin mukaan odottamassa olleet kasvikset ja sekoitin taas. Ripottelin päälle paahdettuja seesaminsiemeniä ja sipulinvarsisilppua. 

Lisänä oli Lidlistä ostettua kimchiä, se on aika hyvää sen mukaan mitä minä kimchistä ymmärrän. Siinä on paljon lientä mukana, joten sen loput sopii hyvin seuraavan päivän paistettuun riisiin. Lisälisänä oli vielä rapeaa pikamarinoitua kurkkua. Leikkasin kuoritun kurkun pitkittäin halki ja poistin siemenet. Leikkasin kurkun viipaleisiin ja sekoitin niihin lorauksen seesaminsiemenöljyä, miriniä ja riisiviinietikkaa, päälle ripottelin paahdettuja seesaminsiemeniä.

EDIT: lisään postauksen CampaSimpukan uudelle Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki korealaiset kokeiluni. 

Pihalla oli toisenlainen pata kiehumassa, nimittäin crocs-keittoa! Antti pesi kesän aikana käytetyt ja reissuilla mukana olleet crocsit. Ne pääsevät nyt talvilepoon, mutta yhdet tälle kesälle toistaiseksi käyttämättömät on jo valittu seuraavalle CampaReissulle virallisiksi karavaanarikengiksi.

Läheltä liippasi – possuvartaat

Kävimme kaupassa aamulla ennen kuin oli liian kuumaa, Antti on ihan kanta-asiakas, sillä hän kävi samassa kaupassa jo aiemmin saman aamuna ostamassa leipää ja tomaatteja. Ei tosin saanut leipää eikä tomaatteja, sillä hyllyjä vasta pontevasti täytettiin. Leipää sai onneksi läheisestä leipomosta. Joku vakioasukas oli oikein närkästynyt leipien myöhästymisestä ja jätti päivän lehdenkin ostamatta. Kun menimme reilua tuntia myöhemmin, oli sekä leipää, että tomaatteja saatavilla. Olemme ostaneet näitä kivoja eri lajikkeisia samasta laarista yhtä kutakin kerrallaan. 

Minulla oli jo ajatus ranskalaisesta päivällisestämme ja nyt liippasi läheltä, että olisin joutunut asioiman palvelutiskillä. Antti löysi pari päivää sitten bretagnelaissiiderin kotisivuilta todella paljon ruokaohjeita ja poimin meille niistä yhden senkin uhalla, että olemme Normandiassa. Tarkoitus oli ostaa possun lihaa, joka marinoitaisiin siiderissä ja paistettaisiin vartaina. Lihatiskissä oli kyllä kaikkea hienoa, mutta onnekseni sain valittua kylmätiskistä sopivat possupalat. Mutta jos ei olisi sillä osastolla onnannut olisin ihan varmasti, vannon sen, ostanut ö-ö-tekniikalla lihatiskistä. Tämä tekniikka on isäpuoleni hyvin hallitsema, sillä onnistuu vaikka minkä juuston ostaminen ranskalaisesta juustotiskistä, kun minä vasta mietin, että miten se bonjour meneekään. Palasimme rannan kautta leirille ja matkalle sattui kiva tienvarsi- tässä tapauksessa myös merenrantakirjasto. 

Antti lähti aamupäivällä hieman hikoiluttamaan maantiepyörää ja minä asetuin varjoisaan paikkaan markiisin alle. Suunnittelin marinoivani possua hieman myöhemmin. Ohjeen otin täältä. Ensin en käyttänyt kääntäjää, mutta tulin nyt sittenkin katsoneeksi, miten vartaat piti tehdä. Samoilla sivuilla oli muitakin ohjeita, joita saatan tässä kokeilla tulevina päivinä. Jos joku kurkkaa tuon firman sivuja ja tahtoo tulla kertomaan, että olisihan ne olleet siellä englanniksikin, niin kyllä osa sivuista oli tosiaan käännetty, mutta reseptejä ei. 

Siiderimarinoidut possuvartaat grillistä

• 250 g possunlihaa (näytti minusta kyljykseltä, ilman luuta eikä hirveästi rasvaa, vähän kyllä)
• 2 dl kuivaa siideriä (bretagnelaista, en ihan niin pieteetillä tehnyt, että olisin valinnut makeusasteen ohjeen mukaan)
• 2 pientä uuden sadon sipulia
• tuoretta rosmariinia
• puolikkaan sitruunan mehu
• oliiviöljyä
• suolaa ja pippuria

Leikkasin possun suupaloihin ja sekoitin siideriin sitruunamehun, suolaa ja pippuria sekä rosmariinia. Laitoin possupalat ja  marinadin pussiin ja ängin pussin jääkaappiin. Leikkasin sipulit isohkoihin paloihin, jotta ne saisi varrastettua. Ohjeessa ruoka tehtiin ensin pannulla ja sitten grillattiin, mikä oli minusta aika höpsöä, siinä vielä käytettiin sisäfilettä tai just luuttomia kyljyksiä. Eihän niitä ole tarpeen paistaa ensin pannulla ja sitten vielä grillata, sanoo tämä kaikkien keittiöjuttujen asiantuntija. Etenkään, kun lihaa on marinoitukin. 

Lihat olivat marinadissa noin 80 km verran (Tourin etapissa siis) ja sitten laitoin lihapalat vuorotellen sipulipalojen kanssa puisiin varrastikkuihin. Antti suoritti grillaustoimen Campingazin matkagrillillä ja sutikoi vartaita paistamisen aikana marinadin lopulla. Söimme nämä oikein kivat possuvartaat tuoreen leivän kanssa, juomana kylmä normandialainen kuiva omenasiideri. 

Tour de Francen etappi oli taas vuoristovoittoinen ja onneksemme saimme sen hyvin näkymään telkkarista. Selostuksesta emme oikein paljonkaan ymmärrä, kaipaamme syvästi Peter Seliniä. Noin kolmenkymmenen kilometrin päässä maalista tuli kisalle paussi, en ihan päässyt selville mistä oli kyse, jostain mielenilmaisusta reitillä ilmeisesti. Sen takia kaikki pysäytettiin ja jonkun ajan päästä samoin aikaeroin matka jatkui maaliin. Nopein on Magnus Cort Nielsen ja kokonaiskisaa johtaa 11 sekunnilla Tadel Pogacar.

Ei mopolla moottoritielle!

Maiale al latte – possua maidossa

Tänään oli vielä ajopäivä Giro d'Italiassa, joten kokkailin Italia-haasteen hengessä. Pääraaka-aineena oli jonossa possun sisäfile. Viimeksi olemme tainneet syödä possun sisäfilettä viime syyskuussa, kun Espanja-haasteen aikaan valmistin Sevillan viskipossua. Ohjeita on vaikka kuinka paljon tälle italialaiselle ruokalajille, minä otin vinkit Sip and Feast-blogista. Tein kyllä vähän eri tavalla, mutta sitä nyt kukaan tuskin hämmästyy. Pienensin lähdeohjetta reippaasti, tein noin neljän hengen annoksen, sillä arvelin meidän voivan syödä tätä samaa huomennakin, Giron toisena lepopäivänä. 

Maiale al latte – possua maidossa

• 500 g porsaan sisäfilettä
• suolaa ja pippuria
• 2-3 rkl oliiviöljyä
• 2-3 rkl voita 
• sitruunasta kuorimaveitsellä muutama lastu kuorta
• 3-4 valkosipulinkynttä
• 2 dl valkoviiniä
• 3 dl maitoa
• 0,5 dl kermaa (omalisäykseni)
• 3 laakerinlehteä
• 6 puolikuivattua salvianlehteä
• 1 rkl kuivattua ranskalaista rakuunaa (oma lisäykseni)
• 0,5 tl chilihiutaleita

Lähdepostauksessa maitopossu tehtiin pannulla ja uunissa, minä tein pannulla ja haudutuspadassa, koska voin. Tai oikeammin,  halusin tehdä ruoan haudutuspadassa pitkästä aikaa. Jos haluat seurata Jimin neuvoja, ne ovat kyllä oikein perusteelliset ja hyvät (vaikka suola ja pippuri puuttuukin ainesluettelosta, teko-ohjeessa ne kyllä mainitaan), suosittelen muutenkin tätä blogia. Minun neuvoilla homma menee näin:

Kevään ensimmäinen ulkokokkaus

1. Kuori valkosipulinkynnet ja leikkaa ne parin palaan kukin. 
2. Ota esille kaikki muutkin ainekset. 
3. Siivoa possufileestä kalvot ja hiero sen pintaan hyvä määrä suolaa ja pippuria.
4. Laita haudutuspata jo valmiiksi lämpenemään high-asetuksella.
5. Kuumenna pannulla oliiviöljyä ja voita ja pintapaista possupala joka puolelta kunnolla. Nosta possu lautaselle odottamaan,
6. Lisää pannulle hieman voita ja öljyä, jos ne hupenivat possunpaistamisessa. Kun pannu on kuuma, lisää sille sitruunankuoripalat, salvia, laakerinlehdet, rakuuna ja chilihiutaleet. Paahda niitä hetkinen, että maut alkavat irrota. 
7. Lisää viini ja raaputtele pannun pohjasta kaikki makuaineet mukaan. Keitä viiniä kokoon pari minuuttia. 
8. Lisää maito ja sekoita.
9. Kaada seos haudutuspataan ja nosta possupala mukaan. 
10. Jätä pata high-asetuksella hommiin noin kolmeksi tunniksi, käännä possupalan kylkeä välillä. 
11. Jos haluat, että possu on viipaleiksi leikattavan kypsää, tavoittele 65 asteen sisälämpötilaa.
12. Jos haluat nyhtöpossun kypsyyttä, kypsennä pitempään, kokeile välillä onko jo haarukalla riivittävissä. 

Minä kypsensin possun niin pitkälle, että sen juuri ja juuri sai viipaloitua, se olisi ollut jo nyhdettävissäkin. Oli todella mureaa ja hyvää. Tässä ruoassa maito juoksettuu, eli kastikkeeseen tulee kokkareita. Se on tarkoituskin. Jos se kuitenkin näyttää ruokahalua vähentävältä, padassa olevan kastikkeen voi siivilöidä tai sen voi sekoittaa kermatilkan kanssa tasaisemmaksi, kun possupala on nostettu pois padasta. Minä tein vähän kumpaakin, siivilöin, keitin kokoon ja lisäsin kermaa kastikemäärän lisäämiseksi. Lisänä meillä oli pannulla haudutettuja kesäkurpitsaviipaleita, joista tuli vahingossa paikoin tymäkän suolaisia, kun muutin keskenkaiken mieleni, että sekoittanut kurreviipaleita paistamisen aikana. 

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Crock-Pot-välilehdelle, jolle olen kerännyt haudutuspata-aiheisia postauksia. 

Giro d'Italian ensimmäinen viikko saatiin tänään taputeltua. Koska kisa alkoi Unkarista, oli ensimmäinen lepopäivä jo kolmen etapin jälkeen ja huomenna on tiedossa toinen lepopäivä. Tänään ajettiin oikea vuorietappi. Oli jännittävä loppu, Jai Hindley voitti ja rosapaita pysyi kuin pysyikin Juan Pedro Lopezilla. 

Maekjeok – korealainen marinoitu possu

 

Nyt on toinen k-drama katsottuna ja kapteenikaiho hieman helpottaa, se on vaihtunut kenraalihaikailuksi. Siksi söimme jälleen korealaisittain. Kauankohan Antti tätä kestää? Mitä veikkaatte? Otin ohjeen jo tutuksi tulleesta Korean Bapsang-blogista, se on ihan mahtava aarreaitta korealaisen ruoan maailmaan. Pienensin marinadin määrää, sillä tein paljon pienemmän annoksen ruokaa kuin blogin ohjeessa. 

Maekjoek – marinoitu possu grillilevyllä

• 130 g possunlihaa (2 ohutleikettä, jotka kävisivät hyvin leivitettäviksi)
• 1 tl soijapaputahnaa (doenjang)
• 1 rkl soijakastiketta
• 1 rkl miriniä
• 1 tl sokeria 
• 1 tl hunajaa 
• 1 rkl raastettua sipulia
• 1 tl valkosipulimurskaa
• 2 tl inkiväärimurskaa
• 2 tl seesaminsiemenöljyä 
• ripaus suolaa
• ripaus pippuria 
• paistamiseen öljyä

Leikkaa liha ohuiksi viipaleiksi, tähän käynee hyvin ulkofile ja sisäfile tai oikeastaan mikä vaan possupala, jonka saa leikatuksi ohuiksi viipaleiksi. Sekoita marinadin ainekset tasaiseksi ja kääntele possupalat mukaan. Jätä maustumaan ainakin tunniksi. 

Kun on aika paistaa lihat, tee se pienessä määrässä öljyä pannulla tai grilliparilalla. Minä kokeilin uutta korealaista grillilevyäni, jossa on keskellä syvennys ja reikä, josta lähtee levyn alla putkilo paistopinnan alapuolta ulkopuolelle. Sitä pitkin liika rasva ja marinadi valuu putken pään alle asetettuun kupposeen. 

Laitoin lisäkkeiksi samalla grillilevyllä minimaalisen pieniä kevätsipuleita ja makeaa punaista paprikaa. Toisena lisäkkeenä oli kevätsipulilla höystetty munakasrulla ja kolmantena yksi kiekko instant-nuudeleita. Luulin, että siinä laadussa olisi mustapapujauhetta mausteeksi, mutta se olikin punaista tulista jauhetta. Onneksi en kumaissut koko pussia kerralla nuudeleihin, olisi ollut liian tulista (käytän samoja instant-nuudeleita jjapaguria tehdessäni ja tiedän, että koko pussi on liikaa). 

Tätä ruokaa voisimme tehdä siskoni kanssa seuraavan kerran, kun vietämme k-weekendiä. Ja laseihin tietysti sojua!

Porsaankyljykset sauvajyväsen tapaan

Ostin jokunen aika sitten possunkyljyksiä. Etsin CampaSimpukasta postauksia aiheesta, mutten löytänyt yhtään. Voi olla, etten ole koskaan aikaisemmin edes yrittänyt valmistaa possunkyljyksiä. Se on melko varmaa, sillä blogi on pian 11 vuoden iässä ja jos sinä aikana en ole jotain tehnyt ja postannut, en todennäköisesti ole tehnyt kyseistä ruokaa aikaisemminkaan. 

Tuote jonka ostin oli Tammisen Dry Aged Porsaan Chop Steaks (hassu kielisekamelska), se oli alennuksessa ja tuli mieleen kokeilla. Ohjeen etsimiseen meni hyvä tovi, mutta sitten älysin mennä ystäväni sauvajyväsen blogiin. Siellä oli täydellinen ohje. Pienensin ohjetta kahteen pienehköön annokseen ja hieman sovelsin.

Possunkyljykset sauvajyväsen tapaan

• 2 luutonta possunkyljystä paksulla rasvareunuksella
• 1 rkl dijonsinappia
• suolaa ja pippuria
• 2 rkl vehnäjauhoja
• 1 dl korppujauhoja
• 2 pientä kananmunaan
• voita ja öljyä paistamiseen
• tuoretta rosmariinia
• 1 valkosipulinkynsi viipaleina
• 1 rkl konjakkia (oma lisäykseni)
• 2 dl kermaa

1. Kuumenna uuni 180 asteeseen. 
2. Sivele kyljyksille sinappia ja ripota päälle pippuria. 
3. Sekoita vehnäjauhoihin suolaa ja taputtele kyljykset jauhoissa molemmin puolin. 
4. Vatkaa kananmunien rakenne rikki ja kasta kyljykset kananmunassa molemmin puolin. 
5. Taputtele kyljykset korppujauhoissa taas molemmin puolin. 
6. Kuumenna uunin kestävä pannu ja sulata sillä reilu nokare voita, lisää mukaan paiston kestävää öljyä.
7. Laita rosmariini ja valkosipuli  pannulle paahtumaan. 
8. Nosta pannulle kyljykset ja paista niitä molemmin puolin kolme, neljä minuuttia. Tee kääntö varovasti, ettei leivitys irtoa. 
9. Kaada pannulle mukaan konjakki ja kerma ja nosta pannu uuniin. 
   
10. Kypsennä kyljyksiä uunissa niiden paksuudesta riippuen 30-40 minuuttia foliolla peitettynä. 
11. Nosta kyljykset lämpimälle lautaselle odottamaan ja sekoita pannulla oleva kastike tasaiseksi, lisää hieman kermaa ja keitä uudelleen kasaan, jos kastike on käynyt vähiin. 

Minulla kyljysten leivitys irtosi hieman toisesta palasta pannulta nostettaessa, mutta sekoitin leivityksen pienellä vispilällä kastikkeeseen ja se oli oikein mainio juttu, saatoin sanoa, ettei se ollut virhe, vaan muotia! Lisänä meillä oli paahdettuja perunoita ja kukkakaalia. Kyljysten runsaanpuoleinen rasvareunus oli sulanut uunissa aika mainiosti, minun palastani jäi hieman poisleikattavaksi liiallisen löllöyden takia. 

Possuscallopini ja pasta-parsakaalipaistos

Minä en tykkää ollenkaan sanasta lohturuoka. En koskaan puhu, että tekisin tai söihin lohturuokaa. Mutta tänään meillä saattoi olla sellaista!  Ei sillä, että minulla olisi tässä mitään hätää tai tarvitsisin lohtua. Se vaan oli niin kivaa syödä, lämmittävää ja yksinkertaisuudessaan mukavaa, että se olisi tuonut lohtua, jos sitä olisi tarvittu. Otin neuvoja viitteellisesti kahdesta eri blogista, pastabake täältä ja possuscallopini täältä. Tästä tuli 4 annosta, söimme kaksi ja pakastimme loput jonkun päivän lounaaksi. 

Possuscallopini ja pasta-parsakaalipaistos

Pastaosuus

• 1 pieni parsakaali (noin 300 g kokonaisena, siitä nuput leikattuna)
• 150 g kuivaa pastaa
• vettä + suolaa pastan keittämiseen
• 2 valkosipulinkynttä silputtuna
• 2 rkl voita + vähän lisää paistovuoan voiteluun
• 2 rkl vehnäjauhoja
• 3 dl maitoa
• 100 g juustoa raastettuna (tässä gruyerèä)
• suolaa ja pippuria
• hieman jauhettua muskottipähkinää (oma lisäykseni)

Kuumenna isossa kattilassa vettä kiehuvaksi ja suolaa se reippaasti. Laita pasta kypsymään ja munakelloon puolet pakkauksessa mainitusta keittoajasta. Kun kello kilahtaa, lisää mukaan parsakaalinuput. Kuumenna uuni 200 asteeseen ja voitele uunivuoka, ei kauhean iso, omani taisi olla noin parin litran vetoinen. Kun koko pastan keittoaika on kulunut, kumoa pasta ja parsakaalit vuokaan odottamaan. 

Kuumenna pannulla nokare voita ja lisää sille silputtu valkosipuli. Kun valkosipuli on kypsynyt minuutin verran, lisää mukaan vehnäjauho. Sekoita. Jos näyttää, että voi ei riitä, lisää sitä vähän että saat pienen suurusteen. Älä päästä sitä ruskistumaan. Lisää pannulle maitoa pienissä erissä ja sekoita vispilällä. Keitä kastiketta pari kolme minuuttia, kunnes se sakenee. Lisää mukaan 2/3 juustoraasteesta ja sekoittele, kunnes se sulaa kastikkeeseen. Mausta muskottipähkinällä ja pippurilla, maista suola ja lisää, jos tarpeen. 

Kaada kastike vuokaan pastan ja parsakaalin päälle ja ripottele pinnalle loput juustoraasteesta. Laita vuoka uuniin ja paista kunnes pinta kuplii ja alkaa hieman ruskettua. Minulla tämän kokoisen määrän valmistumiseen meni noin 45  minuuttia, lopun aikaa vuoka oli uunissa virta sammutettuna odottamassa, että possuosuus valmistui. Sen kanssa soveltelin aikalailla.

Possuscallopini

• 400 g possun sisäfilettä (söimme siitä tällä aterialla siis noin puolet)
• 1 dl vehnäjauhoja
• suolaa ja pippuria
• voita paistamiseen
• 1 sitruunan mehu
• 1 oksa rosmariinia
• 0,5 dl Marsalaa 
• 1 dl vettä
• loraus kermaa (noin puoli desiä)
• sitruunaviipaleita annoksen koristeluun

Leikkaa possunfile noin sentin paksuisiksi viipaleiksi ja painele ne hieman litteämmäksi. Ripota pinnalle suolaa ja pippuria. Pyörittele possupalat vehnäjauhoissa. Kuumenna pannulla nokare voita ja paista possupaloja muutama minuutti puoleltaan, tämä määrä vaati kaksi paistoerää. Nosta palat lautaselle ja peitä ne toisella lautasella tai foliolla. Kun pastapaistos alkaa olla valmis, kuumenna sama pannu uudelleen ja kaada pannulle Marsala ja sitruunamehu (jollet halua läträtä alkoholin kanssa, jätä vain se pois ja laita vettä vähän enemmän). 

Kuumenna pannu uudelleen, lisää sille rosmariinioksa ja raaputa pannun pinnalla olevat paistojäämät mukaan nesteeseen, lisää hieman vettä. Kun seos kiehuu, nosta possupalat takaisin pannulle ja jätä ne kypsymään noin kymmeneksi minuutiksi. Lisää mukaan kermaa sen verran kuin sielusi sietää (riippuen siitä miten paljon samalla viikolla on jo käytetty kermaa, meillä ainakin tarpeeksi!) ja sekoita. Anna taas possun mureutua kastikkeessa kannen alla ja kurkista uuniin, joko pastapaistoksessa alkaa olla kaunis pinta. Ota uuni pois päältä, jos siltä näyttää, lisää lämpöä, jos on vielä valjun värinen. 

Kun possu on kypsää  (leikkaa pieni maistopala) ja kastike on sakeutunut, tarkista suola, pippuria voi aina lisätä. 

Annostele pasta-parsakaalipaistosta lautaselle ja sen viereen muutama murea possupala ja päälle sakeaa kastiketta. Laita hieman ABC:mäisesti sitruunaviipaleita possupalojen päälle. Jos siis olisi ollut murhetta tai ahdistusta, niin kylläpä tämä olisi sen poistanut.

Giro d'Italian seitsemäs etappi meni hieman sivusilmällä katsoen. Kyseessä oli kirimiesten lemppari. Me olimme taas sopineet kotikatsomossa, että Peter Sagan voittaisi, mutta se olisi edellyttänyt, että hän olisi tullut ensimmäisenä maaliin. Arnaud Demare teki sen ja voitti ja Peter Sagan tuli toiseksi. Kokonaiskilpailun johdossa jatkaa Joāo Almeida. 

Possun sisäfile haudutuspadassa

Eräänä päivänä tein possun sisäfileen Crock Potissa, otin ohjeen Bless This Mess-blogista. Maustamispuolen tein vähän omasta tai asiakkaan päästä. Possusta tuli hyvin mureaa, mutta jaksoimme syödä vain noin kolmasosan. Lihansyönti on vähentynyt taloudessamme niin kerralla syötävässä määrässä, kuin syöntikerroissakin. 

Possun sisäfile haudutuspadassa

• 1 possun sisäfile kalvoista puhdistettuna
• 1 rkl valkosipulitahnaa
• 2 rkl oliiviöljyä
• suolaa ja pippuria
• tuoretta oreganoa ja timjamia
• worcesterkastiketta
• 2 sipulia

Kuori sipulit ja leikkaa ne neljään palaa. Kaada haudutuspadan pohjalla pikkuisen oliiviöljyä ja laita sipulipalat pataan toiselle reunalle. Kuivaa possunfile ja leikkele kalvot pois, mikäli niitä on. Sekoita valkosipulitahna, oliiviöljy, suola, pippuri ja tuoreet yrtit tasaiseksi tahnaksi ja hiero tahna joka puolelle possufilettä. Nosta file pataan sipulipalojen päälle ja kaada lihan pinnalle vähän worcesterkastiketta, noin ruokalusikallinen kaikkiaan. 

Toiselle reunalle pataa laita foliosta muotoiltu kouru, jossa kypsennät mieluisia juureksia, meillä oli pikkuisia perunoita, punajuurta, raitajuurta ja naurista. Mausta voinokareilla, suolalla, pippurilla ja yrteillä. 

Laita pata töihin LOW-asetuksella noin neljäksi tunniksi ja jos on kiireempi niin HIGH-asetuksella noin kahdeksi tunniksi. Mittaa lihan kypsyyttä, tavoittele noin 65 astetta. Minulla hurahti lämpö vähän ylitse, aina 68 asteeseen. Nosta file lautaselle ja peitä se kunnolla foliolla. Kun file on levännyt noin 10-15 minuuttia, avaa paketti ja leikkaa file ohuiksi viipaleiksi. Lepuutus takaa sen, etteivät lihan nesteet valahda leikatessa leikkuulaudalle, vaan file pysyy mehevänä. Pidimme kovin possunfileen kypsyydestä ja mureudesta, mutta kovin täyttävää se oli, loput lihasta käytin myöhemmin kaalilaatikkoon.

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Crock Pot-välilehdelle, jonne kerään haudutuspata-aiheisia postauksiamme. 

Back in business

Pari päivää meni vähän hunningolla, torstai ihan silkkaa laiskuuttani. Eilen minulla oli hyvä syy olla tekemättä espanjalaista ruokaa, melkeinpä lääkärin määräys. Olin nimittäin viisaudenhampaan poistossa ja olin valmistautunut siihen, että olen lähes invalidi päivän pari. Mitä vielä! Vaikka hampaan kippura juuri pisti hanttiin ihan kunnolla, maailman paras hammaslääkäri pilkkoi hampaan suussani ja kiskoi palat pois nopeammin kuin ehdin miettiä mitä kaikkea en voisi syödä viikonloppuna. Eilen en kuitenkaan koettelemuksen jälkeen jaksanut ajatella ruoanlaittoa, söin vain jotain pehmeää ja viileää ja mietin miten harakoille koko viikonloppu meneekään.

Tänään heräsin iloisena, virkeänä ja tarmoa täynnä. Ei turvotusta, ei kipua, eikä mustelmia. Hampaita pitäisi näköjään poistaa useamminkin. Olen saanut tänään paljon aikaan. Laitoin aamusta heti haudutuspataan käyttöä vaativat kanan koipireidet, ne menevät nyhdettynä huomisen paellaan. Sitten laitoin tämän päivän päivällisen possunlihan marinadiin ja tein huomisen jälkiruoan jääkaappiin. Siitä en uskalla mainita sanaakaan enempää, sillä olen aikaisemmin sössinyt kyseisen jälkiruoan täydellisesti. 

Tämän päivän ruoat ovat enemmän tai vähemmän revisited-osastoa, mutta ainahan hyvän ruoan voi toistaa, eikö voikin? Tämän possuvartaiden marinadin tekaisin ihan omasta tai asiakkaan päästä, mutta pidetään sitä espanjalaisena, jooko?

Pinchos morunos, patatas bravas ja ensalada de tomates

Pinchos morunos eli possuvartaat

• 1 possun sisäfile
• 0,5 dl oliiviöljyä
• 1 dl roseviiniä
• 3 valkosipulinkynttä silputtuna
• kuivattuja appelsiiniviipaleita
• suolaa ja pippuria
• tuore laakerin lehti
• tuoretta persiljaa
• tuoretta timjamia
• pimentonia
• kuivattua tomaattimurua

Leikkaa possunfile paloiksi ja sekoita marinadin ainekset keskenään. Nostele palat marinadiin ja pyörittele niitä niin, että ovat kokonaan marinadin peitossa. Jätä jääkaappiin muutamaksi tunniksi, jopa yön yli. Minä laitoin omat possupalani vakuumirasiaan, sillä saa marinointia nopeutettua ja tehostettua huomattavasti.

Kun on aika tehdä ruoka valmiiksi, ota lihapalat pois marinadista ja pistele ne varrastikkuihin. Grillaa vartaita noin viisi minuuttia puoleltaan, varo kuivattamasta possua. 

Patatas bravas ja valkosipulimajoneesi

• muutama peruna/syöjä, riippuu perunoiden koosta
• oliiviöljyä
• suolaa ja pippuria
• pimentonia
• majoneesia
• valkosipuli murskattuna
• tuoretta persiljaa

Pese perunat ja leikkaa ne paloiksi. Höyrytä perunoita muutama minuutti, niiden ei tarvitse tulla ihan kypsiksi vielä. Kaada perunapalat lautaselle kuivahtamaan ja jäähtymään. Usein tämä suosittu tapas uppopaistetaan, mutta minä tein homman shallow frynä, tai vielä vähän sen allekin, runsaassa oliiviöljyssä. Kun ruoka-aika lähestyy, kuumenna pannulla runsaasti oliiviöljyä, ainakin pannunpohjallinen ja kaada perunapalat pannulle. Kääntele niitä ja anna niiden kypsyä ja saada kaunis paistopinta, se vie noin 15 minuuttia. Kun perunoissa on rapea pinta kaada ne lautaselle paperin päälle, ylimääräinen öljy imeytyy paperiin. Ennen kuin laitat perunat tarjolle, mausta ne karkealla suolalla, pippurilla ja majoneesilla, jonka olet maustanut murskatulla valkosipulilla.

Ensalada tomates

• erivärisiä tomaatteja, pieniä ja isoja
• uudensadon sipulia
• oliiviöljyä
• cavaetikkaa (tai punaviinietikkaa)
• suolaa ja pippuria
• tuoretta persiljaa

Leikkaa tomaatit puolikkaiksi ja ripota niille hieman suolaa, jätä suolatut tomaatit lävikköön valumaan noin puoleksi tunniksi. Leikkaa sipuli oikein ohuiksi viipaleiksi. Sekoita tilkka oliiviöljyä ja toinen pienempi tilkka mieluista etikkaa pienessä astiassa, mausta seos suolalla ja pippurilla. Sulje kastike tiiviillä kannella ja ravistele kunnolla niin öljy ja etikka emulgoituvat. 

Kun tomaatit ovat maustuneet puolisen tuntia lävikössä, kumoa ne tarjoiluastiaan ja kaada päälle emulgoitunut kastike, sekoita. Ripota päälle vielä tuoretta persiljaa. 

Koko ateria muodostui siis mehevistä possuvartaista, pimentonmaustetuista perunoista, valkosipuliaiolista ja tomaattisalaatista. Ei hassumpaa ja pystyin syömään kaikkea aivan mainiosti, ikään kuin hammas ei olisi eilen saanutkaan kyytiä.

Eilen jäin myös pyöräily katsomatta, mutta tänään pääsin La Vueltaan taas kiinni. Kyseessä oli 195 km mittainen tasamaan etappi, jo kahdeksas tässä kisassa. Massakiriksihän se meni ja sen voitti Alejandro Valverde, hänelle jo toinen etappivoitto tässä kisassa. Peter Saganille toivoin jo etappivoittoa, mutta se ei toteutunut, hän tuli toiseksi. Kokonaiskilpailua johtaa nyt punapaidassa Rudy Molard. Huominen etappi on sitten oikea vuorietappi ja meillä on vuotuinen paellapäivä. Saamme poikasetkin syömään, joten olen oikein iloinen!

Pinchos Morunos - varrastettua possua

Minun jaloittelureissuni aikana talouteen ilmestyi uusi vihreä grilli, Big Green Egg. Yllätyksenä se ei sentään tullut, kuten jotkut kaiuttimet saattoivat aikoinaan tulla. Tänään meillä oli tilaisuus kokeilla sitä yhdessä ensimmäistä kertaa. Saimme varhaiselle päivälliselle pohjoisen sukulaisia ja olikin mukava vielä päästä syömään terassilla. Ilmassa oli kyllä hieman syksyn vivahdetta. Ohjeen espanjalaisiin possuvartaisiin otin Caroline's Cooking-blogista. Tästä ohjeesta tuli 6 varrasta, joissa oli 6-7 lihapalaa jokaisessa.

Possuvartaat mehevästi maustettuna

• 1 noin puolen kilon possun sisäfile
• 1 tl jauhettua kuminaa
• 1 tl jauhettua korianteria
• 1 tl kuivattua oreganoa (käytin tuoretta)
• 1 tl pimentonia
• 0,5 tl kurkumaa
• 0,5 tl jauhettuja fenkolin siemeniä
• 0,25 tl allspicea (käytin kiinalaista viismaustetta, liekö paha moka)
• 0,25 tl kanelia
• 0,5 tl suolaa
• paljon mustapippuria
• tilkka sitruunamehua
• 1 rkl oliiviöljyä

Liota puuvarrastikkuja vedessä, jotta ne eivät niin helposti pala grillissä, samoin ruokapaloja on helpompi laittaa vartaisin, eikä niistä irtoa tikkuja niin helposti. Poista enimmät kalvot ja rasvat fileestä ja leikkaa se suupalan kokoisiin kuutioihin. Sekoita kaikki marinadin ainekset keskenään tahnaksi ja pyörittele lihapalat marinadissa. Pujottele palaset varrastikkuihin ja anna niiden maustua pari tuntia, yön ylikin hyvin peitettynä jääkaapissa. Vartaat kypsyvät nopeasti, meillä meni  niiden grillaamiseen noin 5 minuuttia puoleltaan. Peittelin ne foliolla hetkeksi lepäämään. Näissä oli mukava pehmeän poltteinen maku, tuli mieleen marokkolaiset maut. 

Jälkiruokana meillä oli grillin jälkilämmössä valmistuneet persikat ja luumut. Laitoin hedelmiä lohkoina foliovuokaan, mukaan tuli loraus marsalaa, nokare voita ja ruokalusikallinen muscovadosokeria. Vuoka oli ruokailun ajan grillin kannen alla ja hedelmät pehmenivät vuoassa sopivasti. Voista, marsalasta ja sokerista muodostui loistava kastike, jota lusikoin jäätelön päälle yhdessä hedelmälohkojen kanssa, pinnalle ripottelin muutamia suklaanappeja, koska pieni pussinpohja vaati käyttämistä.

EDIT: Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidasta löytyvälle Big Green Egg-välilehdelle, jonne kerään kaikki vihreän grillimme käyttökokemuksia käsittelevät postauksemme.

Autoilijoiden ja työläisten aterialla tarjosin ruokajuomana ison kannullisen sitruunaista janojuomaa. Laitoin suureen kannuun paljon jääpaloja, sitruunan ja limetin lohkoina ja suuria mintunlehtiä. Päälle kaadoin pullollisen kirpeää Lorina-sitruunalimonadia ja kannun täydeltä sitruunaista kivennäisvettä. 

La Vueltan viidentänä ajopäivänä näytti vettä mättävän aika huolella ensimmäisellä puoliskolla. Etapissa oli yksi mittava nousu noin puolivälissä ja loput taas tasaisemmalla ylängöllä ja sinne karavaanin ehtiessä oli sääkin jo parantunut. Tämänvuotisen Vueltan melkein ainoassa massakirityyppisen etapin voittajaksi selvisi Gianni Meersman, tämä oli jo toinen etappivoitto hänelle tässä kisassa ja koko kauden viides. Viimeisellä kilometrillä kävi myös kolarointia. Darwin Atapuma jatkaa punaisessa johtajan paidassa, tai ainakin hän sai punaisen paidan päälleen. Virallisilla sivuilla tulokset ovat ihan toiset, Vueltan sivuilla on usein näitä sekaannuksia. Pitää myöhemmin katsoa, kuka nyt johtaakaan kisaa.

Pyöränkorjaustelineen väliaikaistyö