Näytetään tekstit, joissa on tunniste pöytä koreaksi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pöytä koreaksi. Näytä kaikki tekstit

tiistai 25. helmikuuta 2025

Korealainen coleslaw – rapea lisäke vaikka mille


Tämä on helppo ja kiva ohje korealaiseen kasvissivukkeeseen, otin siihen vähän vinkkejä eri paikoista, mutta suurimmaksi osaksi on omasta tai asiakkaan päästä. Tein pienen annoksen kahdelle kerralla syötäväksi, mutta tämä kyllä säilyy päivän pari kylmässä ja todennäköisesti vielä saa lisää makuakin. 

Korean Coleslaw

  • neljäsosa pienestä punakaalista 
  • 1 omena
  • 1 porkkana
  • 2 kevätsipulia
  • 1 tl gochugarua (korealainen chilihiutale)
  • 1 rkl soijakastiketta
  • 1 rkl sitruunamehua
  • 1 tl paahdettua seesaminsiemenöljyä
  • paahdettuja seesaminsiemeniä
Leikkasin punakaalin niin ohuiksi suikaleiksi kuin osasin, samoin omenan ja porkkanan ohuiksi tikuiksi, kevätsipulit silpuksi. Sekoitin chilihiutaleet soijan, sitruunamehun ja seesaminsiemenöljyn kanssa kastikkeeksi ja lisäsin vielä noin teelusikallisen seesaminsiemeniä. Sekoitin kastikkeen kasviksiin. Annoin sivukkeen maustua noin vartin verran. Se oli erittäin hyvää ja mukavan rouskuvaa korealaisen nyhtölihapadan ja riisin kanssa. 

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki korealaiset kokkailuni. 

Näyttäisi siltä, että sivukkeessa on mukana maissia, 
ei ole, mutta tuli mieleen, että se sopisi tähän oikein hyvin!

maanantai 6. tammikuuta 2025

Korealaisen huippukokouksen avauspäivän mandukeitto


Meillä on sisareni kanssa menossa korealaisen huippukokouksen kiivain vaihe. Rookie Historian-sarja on saatu yli puolivälin (siinä on tavallisuudesta poiketen 20 noin tunnin pituista jaksoa). Alun koominen vaihe on käytetty tarinan hahmojen esittelyyn ja nyt kun jäljellä on vielä 7 jaksoa, ollaan menossa traagisisessa vaiheessa. Jostain syystä k-draamoissa tyylivaihtelut eivät haittaa ollenkaan. Länsimaisissa sitä heti arvostelisi, että nyt homma levähti ihan hajalleen. 

Vaikka meillä on oikein hyvät valmiudet keskittyä tuntikausia telkkarin edessä, täytyy sitä välillä vähän syödäkin. Aloituspäivänä tein meille nopean keiton, ettei aikaa tuhlaantuisi. Käytin Beyond Kimchee-blogin ohjetta nopeasta mandukeitosta (mandu=myky=gyoza=dumpling). Koska keitto oli niin nopea valmistaa, unohdin pari juttua siitä, mutta vastapainoksi lisäsin pari muuta juttua. 

Mandukeitto kahdelle

  • 5 d vettä
  • 1 rkl kasvisfondia
  • 10 kana-vihannestäytteistä pakastemandua 
  • 50 g spamia (koska sitä oli jostain muusta kokkailusta jäljellä)
  • pieni nippu shimeji-sieniä (noin neljäsosa 150 g pakkauksesta) 
  • 1 pienehkö paksoi lehdet eroteltuina
  • 3 keväsipulia silputtuna
  • 1 tl soijakastiketta
  • ripaus suolaa ja pippuria
Olin ottanut pakastemandut sulamaan leivinpaperin päälle jo hyvissä ajoin. Ne voi kyllä höyryttää, keittää tai paistaa jäisinäkin, mutta halusin nyt saada ruoan valmiiksi mahdollisimman nopeasti. Kun olimme katsoneet sarjaa pari lämmitelyjaksoa, oli aika siirtyä keittiöön. Tämä ruoka valmistui kyllä nopeasti, noin vartissa olimme jo lusikoimassa. 

Laitoin kattilaan 5 dl vettä ja kun vesi kiehui, lisäsin siihen kasvisfondin ja mandut. Leikkasin pienen spam-palan (alankohollantilaista luncheon meatia, jota ostamme reissuilla pienissä purkeissa) viipaleiksi, 3 viipaletta/huippukokousedustaja. Irrotin shimeji-sieninipusta noin neljäsosan, huuhtelin ne ja leikkasin yhtenäisen jalkaosan pois, irrottelin sienet muutamien sienien paloihin. Silppusin kevätsipulit ja leikkasin paksoista kannan pois ja irrottelin lehdet toisistaan. 

Mandujen kypsyttyä muutaman minuutin lisäsin kattilaan spamin, sienet, paksoin lehdet ja pienen lirauksen soijakastiketta. Alkuperäisohjeessa tavoitellaan juuri kalpeaa lientä, mutta minä länsimaalaisen hapatuksen kasvattina halusin ihan vähän väriä liemeen. 

Kun keitto oli kiehunut noin 8-10 minuuttia, olivat mandut kypsiä ja nousivat keiton pinnalle, spam nyt on kypsää muutenkin ja arvelin, ettei sienien ja paksoin kanssakaan kauan nokka tuhise. Maistoin lientä ja lisäsin hieman suolaa ja pippuria ja ihan lopuksi kevätsipulien valkoiset osat. Vihreät säästin tarjoiluun. 

Kauhoin annokset dolsot-kulhoihin ja ripottelin pinnalle kevätsipulin varsien vihreät osat silppuna. Tämä oli todella kiva ruoka, korealaiseksi erittäin mietomakuinen, mutta silti hieman alkoi niiskututtaa. Nämä Saksasta ostamani pakastemandut olivat erittäin hyviä, yksikään ei rikkoutunut sulatuksen ja keittämisen aikana. Lusikoimme keiton nopeasti ja söimme sivukkeena ostokimchiä (ikävä kyllä omatekoinen kimchini oli päässyt menemään pilalle, en enää käytä valmiskastiketta ja pitää muistaa vielä paremmin desinfioida purkki) ja juomina tilkka sojua ja lasillinen valkoviiniä sekä kuplavettä. 


Lähdeohjeessa käytetyn kananmunan unohdin kokonaan. Ohjeessa vatkataan kananmuna kevyesti ja valutetaan noroina melkein valmiin keiton päälle, jolloin se hyytyy mukaviksi sattumiksi. Sen unohdin. Ja toiseksi unohdin leikellä merileväarkista pientä silppua ja koristella sillä keiton pinnan. 

Syötyämme jatkoimme sarjan parissa ja aloin päästä kärrylöille tässä historiallisessa sarjassa, jossa on paljon komediaa, mutta edetessään myös synkempiä sävyjä. Hieman illempana jaksojen välissä sommittelin meille pienet hedelmäkulhot, joihin tuli kummallekin puolikkaat appelsiinista, veriappelsiinista, omenasta ja kiivistä, muutama pähkinä ja yksi suklaakeksi. 


Eilen meillä oli kolmen hengen päivällinen, jollaiseksi sommittelin suuren lautasellisen kimbapia (linkin takana aiempi kimbap-kokkailuni). Tällä kertaa laitoin rulliin riisin lisäksi tonnikalaa, kurkkua, salaattia, paprikaa ja paistettua kananmunaa. Rullaamistaidoissani on yhä parantamisen varaa, mutta maussa ei ollut moittimista. Syötyämme jatkoimme sarjan parissa ja nyt loppiaisaamuna olemme siinä vaiheessa, että huippukokouksen viimeinen kokonainen päivä on käsillä. 


Aamiaisen jälkeen katsomme nopeasti 7 viimeistä jaksoa (eihän se ota taukoineen kuin noin 8 tuntia) ja ehdimme ehkä aloittaa vielä jotain uuttakin sarjaa. Tämän päivän ruoka on vielä ajattelun asteella, minulla on muutama vaihtoehto, joitten välillä vielä arvon. Korealaista tietysti. 

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään korealaisen keittoöni saavutukset. 

lauantai 14. joulukuuta 2024

Pieni tähdenlentokeitto


Meillä oli tähteeksi jäänyttä haudutuspadassa kypsennettyä broileria ja kokosin sen ympärille kaksi annosta korealaista kanakeittoa (tässäkin tulee se maaginen muodonmuutos, padassa broileria, dolsot-astiassa kanaa). Vähän kaikki oli kotoa lopussa, joten todellakin tästä tuli nyhjää tyhjästä-päivällinen.

Kaksi annosta korealaista kanakeittoa

  • 1 valmiiksi kypsä broilerin rintafile suikaleiksi nyhdettynä ja kahteen osaan jaettuna
  • 1 keskikokoinen paksoi pitkittäin halkaistuna
  • 2 kevätsipulia silppuna ja kahteen jaettuna
  • 1 porkkana ohuiksi tikuiksi leikattuna ja kahteen osaan jaettuna
  • 2x 2,5 dl vettä
  • 2x1 tl kanafondia
  • 1 nippu sobanuudeleita kahtia jaettuna
  • 0,5 tl gochujangia (korealainen chilitahna)
  • 2 rkl sitruunamehua
  • 1 tl paahdettua seesaminsiemenöljyä
  • paahdettuja seesaminsiemeniä
  • ripaus suolaa
Nostin kaasulieden polttimoille kaksi dolsot-astiaa, ne ovat korealaisia kivi-tai keramiikka-astioita, joihin ruoan voi suoraan valmistaa, mikäli liesi on sellainen, jolla ne toimivat. Kaadoin kumpaankin 2,5 dl vettä ja laitoin liekin alle. Kun vesi kummassakin kulhossa kiehui, maustoin sen tilkalla kanafondia ja laitoin nuudelit kypsymään. Olin silmämääräisesti jakanut nuudelinipun kahtia. Olisi tähän voinut kummallekin oman nipun laittaa, kulhoihin olisi mahtunut, mutta halusin nähdä kuinka vähästä saisimme riittävän päivällisen. 

Nuudelien kypsyttyä noin pari minuuttia lisäsin kumpaankin astiaan reunalle puolikkaan paksoin ja porkkanatikut. Sekoin tikulla varovasti varmistaakseni, etteivät nuudelit ole tarttuneet astian pohjaan. Hetken kuluttua lisäsin broilerinyhteet (puolikas rintafile/annos) ja lopuksi vielä kevätsipulisilpun. Noin viiden minuutin kuluttua nuudelit olivat kypsiä, porkkanatikut myös. Lisäsin annoksien päälle tipoittain kupissa sekoittamani kastikkeen, jossa oli gochujangia, sitruunamehua ja seesaminsiemenöljyä. Ihan pintaan ripottelin vielä paahdettuja seesaminsiemeniä. 


Koska broileri oli valmiiksi maustettua, en lisännut tekovaiheessa suolaa, mutta annos kaipasi vielä muutaman suolahipun tai sitten kastiketta olisi pitänyt olla enemmän. Dolsot-kulhot pitää nostaa varovasti patakintain suojatuin käsin pöytään ja asettaa kattauslautaselle tai pannunaluselle, sillä ne ovat hyvin kuumia ja voivat polttaa pöydän pintaan tai pöytäliinaan jäljen. Ruoka pysyy kuumana ihan annoksen loppuun asti, se on myös kiva juttu, jos sattuu olemaan viluinen olo. 

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään korealaiset kokkailuni. 

maanantai 9. joulukuuta 2024

Korean Pot Roast


Itsenäisyyspäivänä meillä oli päivällisenä korealainen lihapata. Olen tekemässä jonkunlaista ruokavallankumousta keittiössäni, sellaista jossa lihalla olisi aiempaa pienempi rooli. Jo hankitut raaka-aineet on käytettävä kuitenkin, eiköstäjuu. Otin vinkit tähän ruokaa kivasta The Beach House Kitchen-blogista, joka on eri kuin tuttu suomalainen Beach House Kitchen-blogi. Lähdeblogissani pataruoka tehtiin padassa uunissa, minä tein haudutuspadassa. Muutenkin vähäsen soveltelin, en laittanut jotain ohjeessa mainittua chilikastiketta, koska olen nyyserö. 

Korean Pot Roast


Paisti

  • 2 rkl oliiviöljyä
  • 1,1 kg pala naudan sisäpaistia
  • suolaa ja pippuria
  • 1 sipuli pieneksi silputtuna
  • 1 rkl valkosipulisilppua
  • 1 rkl inkiväärisilppua

Haudutusliemi

  •  2,5 dl lihalientä (poroa pakastimesta)
  • 0,75 dl vähäsuolaista soijakastiketta
  • 2 rkl gochujangia (korealaista chilitahnaa)
  • 1 rkl seesaminsiemenöljyä
  • 1 rkl riisiviinietikkaa (muukin etikka käy)
  • 0,5 dl ruskeaa sokeria, muscovadoa tai fariinia
  • 0,5 dl vettä
  • 2 tl maissitärkkelystä
Aloitin tämän ruoan valmistamisen jo ennen aamiaista. Arvelin, että alkuhommissa menee noin 20-30 minuuttia ja sinä aikana kahvikone ehtisi kuumentua. Antti  meni ruokkimaan lintuja ja palatessaan sisälle noin vartin päästä hän ihmetteli, että miten se ruoka nyt jo on valmista. Kastike tuoksui niin voimakkaasti, että joku olisi voinut ajatella, että nythän on jo päivällisaika. 

Keräsin ensin pieneen kattilaan haudutusliemen ainekset kahta viimeistä ainesta lukuunottamatta, vettä ja maissitärkkelystä, niitä tarvittiin vasta lopussa. Sekoittelin aineksia ja kuumensin liemen kiehuvaksi. Jätin sen kattilaan odottamaan. 

Pintamaustoin paistipalan suolalla ja pippurilla. Otin esille pannun ja lurittelin sille hieman öljyä, jossa paistoin paistipalaa joka puolelta muutamia minuutteja. Nostin palan pienempään haudutuspataani. Jatkoin pannulla, lisäsin sille silputun sipulin, valkosipulin ja inkiväärin ja paistelin niitä muutaman minuutin. 

Kaadoin haudutusliemen pataan paistin päälle ja siihen pinnalle vielä sipuliseoksen. Kansi päälle ja high-asetus hommiin. Noin tunnin kuluttua käänsin paistin kylkeä ja toisen tunnin kuluttua uudelleen. Lientä oli sopivasti, noin puoleen väliin paistia. 

Neljän tunnin kohdalla nostin paistin leikkuulaudalle. Sekoitin pienessä kupissa veteen pari teelusikallista maissitärkkelystä ja sekoitin. Kaadoin suurusteen padassa olevaan liemeen. Sekoittelin, liemi saostui kivasti hieman paksummaksi kastikkeeksi. Leikkasin paistin isohkoiksi paloiksi ja palautin ne pataan vielä noin puoleksi tunniksi. Maistelin onko suolaa ja pippuria tarpeeksi. 


Tästä tuli erilainen kuin tavallisesti tekemästäni palapaistista, kypsänä kuutioitu liha oli oikein hyvärakenteista, Korea-maut tulivat sopivasti esiin, ei liikaa, muttei ollut pliisuakaan. Söimme lihapataa riisin  ja CampaKimchin kanssa. Tämä lihapata oli meille kahdelle tietysti aivan liian suuri annos. Lapioin suurimman osan pakasterasiaan, siitä syömme aterian joskus tulevaisuudessa. Myös pelkkää kastiketta jäi noin 2,5 dl, jolle kehittelen myöhemmin jonkun muun täyteosan. 


Jatkossa tavoittelen sitä, että lihan osuus ruokavaliossamme pienenee. Eikä se tarkoita, että joutuisimme mitenkään syömään huonommin, ei todellakaan. Minulla on paljon oppimista muista proteiinilähteistä ja niiden hyödyntämisestä. Tykkään lihasta, mutta ymmärrän kyllä, että tykkääminen ja tarvitseminen ovat eri asioita. Ainakin on mahdollista opetella ja kokeilla uutta. Onhan tässä lihaa syöty jo aika monta vuosikymmentä. 

Korealaista keittiötä ei ole kuitenkaan pakko jättää, sieltä löytyy vaikka mitä kokeiltavaa, vaikkei aterialla olisikaan  lihaa. Kukaan ei pakota minua, mutta tahdon lähteä uusille urille, jotka tähtäävät terveellisyyteen ja ovat maapalloa huomioon ottavia. 


Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki korealaiset kokkailuni. 

lauantai 7. joulukuuta 2024

Oi kimchi – kurkkukimchi

Kuvassa näkyy sukkajalkani
Viime aikoina olemme syöneet melko paljon korealaista ruokaa, vaikken ole ehtinyt kovinkaan paljon ehtinyt edistää lempikulttuuriani, k-draamoja. Spotifyn vuosikoosteeni on täysin k-pop-painotteinen sentään. Tänään meillä oli korealaisittain marinoitua kanaa, pieni munakasrulla ja mikä parasta ja nopeinta, kurkkikimchiä. 

Reissusta palattuamme tein kimchisatsin, joka onnistui aika hyvin, kaali fermentoitui kivasti, tulisuus oli hiinä ja hiinä, yhtään tulisempaa emme kaivanneet. Tänään purkissa oli enää vain vähän lientä. Kauppareissulta oli hankittuna pieniä kurkkuja, ei ihan meikäläisiä kasvihuonekurkun kokoisia, muttei kuitenkaan avomaankurkun kokoisia. Siltä väliltä. Niistä tein meille sivukkeeksi kurkkukimchiä. 

Nopea kurkkukimchi kahdelle yhtä ateriaa varten

  • 3 pientä kurkkua
  • 1 dl kimchipurkin lientä, jossa vähän sattumia
  • 1 tl paahdettua seesaminsiemenöljyä
  • paahdettuja seesaminsiemeniä
Pese kurkkujen pinta, jos siltä tuntuu. Murskaa kurkut vaikkapa kaulimella tai kuten minä lihanuijalla (piti vähän etsiä, en ole vuosiin käyttänyt minkään rusikoimiseen) isohkoihin paloihin, niistä tirskuu vettä ja tulee hyviä suupaloja, auta hieman veitsellä lopuksi. Ei ole tarkoitus tehdä mitään muusia, vaan vain isoja erikokoisia paloja. Sekoita paloihin kimchilientä. Jollei ole valmiiksi kimchipurkista ottaa lientä, sen voi sekoittaa samaan tapaan kuin tavanomaista kimchiä varten, kuten tein ensimmäisen campakimchin aikaan. 

Jätä kurkkukimchi maustumaan, mielellään pariksi tunniksi ainakin, mutta kyllä se maistuu ihan melkein samantienkin. Tämä mukavan rapsakka sivuke maistui todella hyvin grillatun kanan ja munakasrullan kanssa. 



Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki koreat kokkailuni. 

maanantai 18. marraskuuta 2024

Kimchijeon eli kimchipannukakku – nopea sivuke korealaiselle päivälliselle


Viikonloppuna meillä oli uusien lattiatyynyjen sisäänajoilta, änkesimme itsemme enemmän tai vähemmän ketterästi risti-istuntaan olohuoneen lattialle matalalle sohvapöydälle katetun korealaisen päivällisen ääreen. 

Ateria koostui nopeista kokattavista, olin laittanut jo aamupäivällä broilerin sisäfileitä (se on niiden kauppanimi, enkä ole vieläkään ottanut selvää onko se ihan oikea nimitys rintafileen vierestä leikatulle ohuelle suikalemaiselle palalle) marinadiin. Olin ostanut Lidlistä pienen purkin Korean BBQ-kastiketta, jota käytin 2 kukkurallista teelusikallista 350 grammaan broileria. Sekoittelin marinadin lihapaloihin ja laiton jääkaappiin maustumaan. Kastike ainakin tuoksui oikeanlaiselle. 


Meillä on uusi grilli, edellisen hankimme noin 25 vuotta sitten ja se kyllä palveli hyvin lukuunottamatta paria viimeistä vuottaan. Pohjaosa kului puhki ja osa polttimoista suostui toimimaan vain houkuteltuna. Sivukeitin oli se, mitä lopussa enää tuli käytettyä, sillä keittyivät  niin mehut kuin kaalitkin. Sivukeitin piti olla ehdottomasti uudessakin grillissä. Ostimme lisäosana grilliin pyöreän paistolevyn ja sillä lauantain BBQ-kanatkin grillattiin. Hyvin onnistui, vaikka päivän valoisa aika ehti  mennä ohitse, grilliin pitää vaan tehdä säätönappuloihin jonkunlaiset merkit vaikka kynsilakalla, ovat niin fiinit, ettei meinaa ymmärtää mikä on säätösuunta, se oli entisessä grillissä selvempää. Kuvassa alla on vielä se grillin vakiovarusteena oleva pyöreä ristikko, sille kohdalle laitetaan matalareunainen paistolevy, jossa on kahvat, joten sitä voi liikutella kuumanakin kunnon patakintaat kädessä. 


Grillatuille korealaiskanoille laitoin yksinkertaisesti vain salaatilehtiä kaveriksi, hyvä niin, sillä ateriasta tuli aivan tarpeeksi suuri kimchipannukakun kanssa. 


Sivuke aterialle oli nopea kimchipannukakku, johon ohjeen otin Korean Bapsang-blogista, joka on korealaisen ruoan aarreaittani. Toinen aarreaittani on Beyond Kimchee, jossa on myös kimchipannukakkuohje, ellei -ohjeita. Pienensin ohjetta, koska halusin tehdä kaksi pienehköä pannukakkua tälle aterialle. 

Kimchipannukakku kahdelle

  • 1 dl korealaista pannukakkujauhetta (voi ostaa aasialaisten ruokatarvikkeiden kaupoista, mutta vehnäjauhoista tai vaikka riisijauhosta tämän voi tehdä, lähdeblogissa on hyvä ohjeet sillekin)
  • 1 dl vettä
  • 1 kevätsipuli silppuna
  • 1 dl silpuksi leikkattua kimchiä (kotitekoinen kimchini on nyt hyvässä vaiheessa, fermentoitunut hyvin ja on oikein maukasta)
  • 2 rkl kimchilientä
  • 2 rkl öljyä
Tämä on hyvin helppo ja nopea sivuke, sipuli ja kimchi leikataan silpuksi ja sekoitetaan pannukakkujauheesta, vedestä ja kimchiliemestä tehtyyn taikinaan. Taikinan on hyvä olla sen paksuista, että se hyvin valuu lusikasta. Pienet paakut eivät haittaa mitään. Pannulla kuumennetaan hyvä loraus öljyä ja pannulle lusikoidaan puolet taikinasta (paistoin pienellä pannulla, halkaisija noin 18 cm). Taikina levitetään tasaiseksi ja paistetaan kunnes alapuolella alkaa olla ruskeita paistumia ja pinta hyytyä. Pannukakku kiepautetaan ylösalaisin ja pintaa painetaan hieman lastalla, että alapuoli rapeutuu. Kumpaakin puolta paistetaan noin 4 minuuttia. Valmis pannukakku luisutetaan lautaselle odottamaan ja paistetaan vielä toinenkin pannukakku. 


Valmiit pannukakut leikataan suupalan kokoisiin osiin ja niitä voi syödä ihan sellaisenaan. Meillä oli dippikastikkeena hieman majoneesia, johon sekoitin puoli teelusikallista gochujangia, korealaista chilitahnaa. Lisään tämän postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki korealaiset kokkailuni. 


Illan elokuvaksi valitsin lopulta kummankin suosikin 80-luvun alusta, The Blues Brothersin. Jaksoi se edelleen naurattaa. Siitä jatkumona istuimme edelleen enemmän tai vähemmän notkeasti lattiatyynyilllä ja katsoimme Natsat. Sekin on ihan hauska, aina se Poliisiopiston voittaa (sen katsoimme alkuviikosta ihan telkkari-telkkarista, kun arvelin etten ole sitä koskaan katsonut). Poliisiopiston voittaminen nyt ei ole toisaalta kovin suuri meriitti. Koska elokuvien katsominen on hauskaa, päätimme katsoa vielä kolmannenkin ja se oli sitten Kunniattomat Paskiaiset. Saa nähdä miltä se maistuu vaikka 20 vuoden kuluttua. Tänään huomasin, että olipa tämä kolmikko kyllä melkoinen. 

Kahdessa ekassa ei ollut yhtään asiallista naisroolia, ainoat naiset olivat hullu tyttöystävä erilaisine aseineen, pelottava nunna ja miehenkipeät sotapoliisit. Ai olihan Blues Brotherissa tomera dinerin pitäjä (Aretha Franklin), tosin hänetkin laitettiin miestään kyykyttämään, mutta eihän mies tietenkään välittänyt, vaan lähti poikien kanssa reissuun. Onneksi Kunniattomissa Paskiaisissa on hyvä naisrooli, Shosanna. Eikä elokuvatähtikään ihan ponneton ollut. Kumpikin nainen kuoli elokuvassa, naiset laitetaan kuolemaan, jos ovat muitakin kuin miesten käyttöesineitä ja laitetaan vaikka olisivatkin vain niitä käyttöesineitä. 

Nyt pitää tutkia elokuva-arkistoamme ja katsoa eikö sieltä löydy mitään elokuvia, joissa naiset ovat oikeasti hyvissä rooleissa ja jopa jäävät lopuksi eloon. Amelien katsoimme jo kesällä, joten ei sitä nyt heti. Yksi tulee mieleen, mutten ole katsonut sitä hetkeen ja voi olla, että tältä kantilta ajateltuna sekään ei täytä kriteeriä hyvästä naisroolista. 

maanantai 21. lokakuuta 2024

Nuhbiani – kuninkaallinen naudanliha korealaisittain ja saunamuna


Otin jo eilen varaston pakastimesta pakkauksen ohuita naudanlihaviipaleita, suunnitelma oli tietysti korealainen päivällinen. Etsin ohjetta ja laitoin lihan marinoitumaan hyvissä ajoin. Löysin sopivan ohjeen Beyond Kimchee-blogista. Siellä kerrotaan hyvin tämän ruokalajin historiasta, josta tietysti kaikesta k-jutuista kiinnostuneena tykkään. (k-jutut: k-draama, k-pop, k-ruoka, k-historia). Tärkeintä oli siis löytää lihalle sopiva mureuttava marinadi. Pienensin  ja muutin mittasuhteita hieman marinadin ainesmääriä.

Nuhbiani – kuninkaallinen naudanliha

  • 320 g pakkaus ohuita naudanlihaviipaleita (tuotenimenä lehtipihvit)
  • 0,5 dl soijakastiketta
  • 2 rkl hunajaa
  • 2 rkl miriniä
  • 1 kiivi 
  • 0,5 puolikas punasipuli silputtuna
  • 1 tl inkiväärimurskaa
  • 2 tl valkosipulimurskaa
  • pippuria ja suolaa
  • 2 rkl seesaminsiemenöljyä

Sivukeriisi

  • 1,5 dl sushiriisiä
  • 2,5 dl vettä

Korealaiset saunamunat 

  • 4 kananmunaa
  • vettä niin paljon, että kananmunat peittyvät painekattilassa
  • paljon aikaa
Aloitin laittamalla naudanlihaviipaleet marinadiin. Nämä lihaviipaleet olivat nimellä lehtipihvi, mutta minusta ne olivat juuri omiaan korealaiselle päivälliselle. Sattuivat olemaan jo alennuksessakin. Sekoitin kaikki marinadin ainekset keskenään. Kiivi oli keltainen ja niin kypsä, että se lähti lusikalla kuorestaan ja muusautui helposti aivan atomeiksi. Kiivi sopii hyvin mureuttamiseen, toinen vaihtoehto olisi ollut ananasmehu, mutta mitään ananasta meillä ei olisi ollutkaan. Leikkasin lihaviipaleet pienempiin paloihin ja levittelin ne lasiastiaan. Kaadoin marinadin päälle ja sekoittelin. Nostin astian kannella peitettynä ja paino päällä ulos grillin sivupöydälle, ulkona oli juuri sama lämpötila tänään kuin jääkaapissa, joka on nyt melko täynnä auton jääkaapista tuotujen ruokien vuoksi. Liha sai marinoitua muutaman tunnin.


Sivukkeeksi laitoin halvan sähkön päivänä korealaisia saunamunia (linkissä kerrotaan mitä ne ovat ja miten niitä tehdään) painekattilaan kypsymään. Olisin voinut tehdä ne kaasullakin, mutta sähkö ei tosiaan tänään maksanut oikein mitään. Laitoin neljä kananmunaa painekattilaan pienelle ritilälle (muinaisesta riisinkeittimestä jäänyt ritilä) ja vettä niin paljon, että kananmunat peittyivät. Kansi kiinni ja induktio täysille. Vei noin 10 minuuttia, että paine kerääntyi kattilassa niin, että kannen siniraitainen merkki kohosi 2/3 näkyville. Pienensin lämpöä kattilan alla asetukselle 3 (levyn asetukset ovat 1-9). Merkki kannessa laski hieman niin, että sinisistä raidoista näkyi puolitoista. 


Laitoin sitten ajastimeen 99 minuuttia ja sen aikaa kanamunat kypsyivät painekattilassa. Vesihän ei sieltä karkaa minnekään, ei tarvitse pelätä kattilan kiehumista kuiville eivätkä kananmunat myöskään mene rikki kattilassa kypsyessään. Tai ainakaan minulla ei mennyt nyt, eikä ensimmäiselläkään kerralla. 

99 minuutin kuluttua päästin paineen pois kattilasta, sitä muuten riittikin varmaan minuutin ajaksi. Laitoin kananmunat kylmään veteen. Niiden kuoret olivat hieman tummemmat kuin keittämisen alussa. Jonkun ajan kuluttua kuorin kananmunat ja kuori irtosi oikein hyvin. Leikkasin kananmunat puolikkaiksi. Valkuainen oli saanut kauniin pähkinäisen värin, keltuaiset olivat hyytyneitä, eivät niin kermaisia kuin toivoin. Pirskotin niille hieman seesaminsiemenöljyä ja ripottelin ruohosipulisilppua.


Riisi kypsyi malliston pienimmässä riisinkeittimessä, se on nopea laite. Kahden hengen annos sivukeriisiä valmistuu  noin 20 minuutissa. 

Kun kananmunat oli saatu keitettyä ja liha oli marinoitunut useampia tunteja, laitoin uunin kuumenemaan (koska halpa sähkö) 200 asteeseen. Nostelin lihaviipaleet pellille alumiiniritilälle (en ole oikein keksinyt aikoja sitten ostamilleni alumiiniritilöille käyttöä) ja paistoin lihaviipaleita ensin 5 minuuttia yhdeltä puoleltaan. Käänsin viipaleet ja paistoin vielä toisen viisi minuuttia (lehtipihviviipaleet olivat noin puolen sentin paksuisia). 


Annoksiin kuopaisin riisinkeittimestä kauhallisen riisiä ja siihen päälle nostelimme kiivillä mureutettuja naudanlihaviipaleita. Saunamunat olivat sopiva sivuke, samoin muutama päivä sitten alulle laittamani kimchi. Se on vielä vaiheessa, makua on jo, mutta kaali vielä rapeaa.



Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki korealaiset kokkailuni. 

lauantai 1. kesäkuuta 2024

Mobilekimbap


Meillä on ollut nyt vaihtelevasti nettiyhteyttä, välillä maksaen, välillä on the house. Nyt ei maksa lisää leirintämaksuun ja toimii joten kuten, paitsi silloin kun ei toimi. Niinpä teen pikaisen päivällispostauksen omien gigojen puitteissa (kuukausi vaihtui), sillä söimme tänään tosi kivan korealaisen päivällisen. Mennään taas yhden kuvan tekniikalla, sillä kuvien siirto on enempi vähempi takkuista. Ohje on lemppariblogistani, Beyond Kimchee. Ruokalajin nimi koreaksi on oi chamchi kimbap.

Mobilekimbap kahdelle


Kimbapin kuori

  • 2 merileväarkkia

Riisi

  • 1 dl sushiriisiä
  • vettä riisin kypsentämiseen
  • ripaus suolaa 
  • 0,5 tl riisiviinietikkaa
  • 0,5 tl seesaminsiemenöljyä
  • 1 tl paahdettuja seesaminsiemeniä

Täytte 1

  • 10 cm pätkä kurkkua
  • 1 tl suolaa

Täyte 2

  • 1 oikein pieni tölkki tonnikalaa vedessä
  • 2 uuden sadon sipulin vihreät varret silputtuna (jäivät edellisistä aterioista)
  • 2 rkl majoneesia
  • sipaus suolaa 

Täyte 3

  • 2 pientä kananmunaa
  • 1 tl wokkiöljyä

Viimeistelyyn

  • tilkka vettä
  • tilkka seesaminsiemenöljyä
  • paahdettuja seesaminsiemeniä

Ensin laitoin riisin kypsymään malliston pienimpään riisinkeittimeen, se siis vetää max 2 dl kuivaa riisiä, mutta nyt tein vielä vähemmän. 

Raastoin kurkun karkeasti ja ripotin sille suolaa. Puristelin kurkkuraasteesta kosteutta pois, varmaan melkein 1 dl sitä irtosikin. 

Sekoitin valutettuun tonnikalaan hieman majoneesia ja aiemmalta aterialta jäänyttä sipulinvarsisilppua. 

Paistoin kaksi kevyesti vatkattua kananmunaa tilkassa öljyä ja kun ohut kananmunalevy oli jäähtynyt, leikkasin sen kahteen osaan keskeltä poikki. Alkuperäisessä ohjeessa oli käytetty salaatinlehtiä, mutta meillä ei nyt ollut just mitään sopivaa vihreää riisin ja tonnikalatäytteen väliin, siksi paistoin kananmunaa korvikkeeksi ja sitomaan. 

Kun riisi oli kypsää, lusikoin sen jäähtymään pieneen vatiin ja maustoin sen tilkalla riisiviinietikkaa, suolaa, seesaminsiemenöljyä ja seesaminsiemeniä. 

Asetin merileväarkin eteeni leikkuulaudalle pitempi sivu minua kohden ja levitin arkille puolet riisistä. Taputtelin riisin tasaisesti arkille, jätin yläreunaan hieman tyhjää. Sitten nostin alareunaan riisin päälle puolikuun muotoisen kanamunapaistoksen ja siihen päälle puolet tonnikalatäytteestä pitkulaisesti levittäen. Lopuksi vielä puolet kurkkuraasteesta. Sitten reippaasti käärin merileväarkin rullalle täytteineen päivineen. Meillä ei ollut mobilekeittiössämme sushimattoa, mikä hirveä puute! 

Onnistuin saamaan kutakuinkin hyvät rullat, jotka vielä vesitilkalla koitin tiivistää merileväarkin reunasta. Lopuksi vielä voiteloin rullat seesaminsiemenöljyllä ja ripottelin päälle seesaminsiemeniä. Ongelmaksi muodostui se, ettei meillä ole mobilekeittiössä just sopivaa veistä ja leikkuu meni vähän häneksi. Sain rullien keskeltä ihan hyviä viipaleita, noin 1,5 cm paksuja, mutta päädyt jäivät kyllä liian isoiksi suupaloiksi. Söimme ne kuitenkin, koska ne olivat hyviä. Parempi veitsi ostoslistalle!

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään korealaisia kokeiluitani. 

keskiviikko 28. helmikuuta 2024

Korealainen pyttipannuke

Siskoni oli meillä muutaman päivän ja söimme, joimme ja katsoimme Koreaa. Saldona oli kokonainen pitkä k-drama, 40 jaksoa Absolute Boyfriendiä, kaksi kokonaista korealaista päivällistä, vähän nukkumista ja tilkkeinä k-pop-videoita. Nyt on tuttu haikea olo, kun on pitänyt päästää irti pitkän sarjan hahmoista ja siskon seurasta. 

Edellisten päivien päivällisistä jäi hieman aineksia korealaiseen tähdenlentoon. Samalla menivät loppuun sivukkeet, joita tein maanantaina ja tiistaina. CampaKimchi on jo loppunut ja arvelen, ettei minun kannata enää laittaa alulle isoa satsia kimchiä ennen seuraavaa CampaReissua. Käytämme pois pieniä ostokimchipurkkeja. Tämän päivän ruoassa oli kaikenlaista omasta ja asiakkaan päästä. 

Korealainen pyttipannu

  • 1 rkl wokkiöljyä
  • 10 cm pätkä purjoa silputtuna
  • 2 pientä punaista suippopaprikaa (noin etusormeni kokoista)
  • 2 kananmunaa
  • 1 rkl wokkiöljyä
  • 2,5 dl tähderiisiä
  • 2 annospalaa bulgogilohta (tätä tein aiemmin tähän tapaan)
  • 1 dl sulatettuja katkarapuja (vähän tarpeettomia, mutta sainpa pussinpohjan käytettyä)
  • 1 dl pakasteherneitä
  • 2 rk sitruunamehua
  • 1 rkl soijakastiketta
  • 1 rkl osterikastiketta
  • pippuria


Tähdesivukkeet

Paistoin ensin wokkiöljyssä purjoa ja paprikaa silppuna pari minuuttia ja kumosin ne lautaselle. Rikoin kaksi kananmunaa samalle pannulle, öljyä ei tarvinnut lisätä tässä välissä. Kääntelin kananmunia lastalla hetkisen ja kumosin massan samalle lautaselle kuin paprikan ja purjon. Lisäsin hieman öljyä ja riisin, jonka pienin puuhaarukalla. Paistelin riisiä kolmisen minuuttia, lisäsin mukaan sitruunamehun, soija- ja osterikastikkeet, sekoittelin. 

Lisäsin pannulle kaksi palaa tähdelohta, sulatetut katkaravut ja herneet ja sekoittelin hyvin. Palautin pannulle riisin, lohen ja katkisten seuraksi paprikan, purjon ja kananmunan, sekoittelin taas. Lopuksi vielä viimeistelin pippurilla ja lirauksella sitruunamehua. Annokseen nostelin vielä loput soijamarinoidut viiriäisenmunat ja muutamat viipaleet jälkimarinoiduista munakoisoviipaleista. Katkaravut olisi voinut jättää poiskin, niin suuri pannullinen ruokaa tästäkin tuli. 

Lisään tämän postauksen CampaSimpukan ylälaidan välilehdille Tähdenlennot ja Pöytä Koreaksi. Allaolevassa kuvassa (jota en ole itse ottanut) on korealaisen huippukokouksemme tähdet, joille annan nimet Ex, Maskeeraaja ja Robotti, sillä en koskaan muista kenenkään sarjojen hahmojen nimiä. Vaikka nyt muistankin, että keskimmäisen henkilön nimi on Dada. 

sunnuntai 11. helmikuuta 2024

Pitkästä aikaa hotpot ja unohdettu kimchi

Monena vuonna meillä on ollut näin alkuvuodesta tapana keskittyä kotona olevien ruokatarvikkeiden tehostettuun käyttöön, kotivaraa unohtamatta. Sitä on edelleen, vaikka saisimme 10 vierasta ja pitäisi pärjätä pitempäänkin jemmavarastoilla. En tosin toivo kymmentä vierasta, introvertti tuskin koskaan toivoo sellaista. Kyllä se kuitenkin kävisi, jos kymmenen vierasta olisi kriisitilanteessa turvaa vailla ja me sen voisimme antaa. Mutta ei nyt mennä kauhuskenaarioissa sen pidemmälle. 

Tänään päivällisellä oli pitkästä aikaa korealainen hotspot, mutta harmikseni nyt muistin, että kimchi jäi ottamatta esille. Tein sen jo viime reissulta palattuamme ja suuri purkillinen alkaa olla ehtoopuolella, se ei ole vielä liian tymäkkää, mutta napakkuus alkaa olla muisto vain. Se olisi sopinut hotpotin kaveriksi oikein hyvin. Muttei siis päässyt. 

Kokosin kahden hengen hotspotiin vihanneslaatikoista yhtä jos toista ja sen lisäksi viisi nakkia. Niillä kuulkaa potkii pitkälle. Ainakin seuraavaan syömiseen. 

Korealainen viiden nakin hotspot kahdelle

  • 5 dl vettä
  • 2 tikkuaskin kokoista palaa kelpiä (kuivattua levää)
  • 1 rk sitruunamehua
  • 10 viipaletta kuivattua herkkisientä
  • 2 dl kiehuvaa vettä
  • 10 mandua (aasialaista mykyä, nämä olivat Lidlistä, joku kasvistäyte niissä taisi olla)
  • nyrkkini kokoinen pala parsakaalia nupuiksi irroteltuina (minulla ei ole kovin isot kädet)
  • 1/4 keltaista suippopaprikaa
  • 1/4 punaista suippopaprikaa
  • 1 porkkana
  • 5 cm pätkä purjoa
  • kourallinen tuoreita pinaatinlehtiä
  • 1 rkl wokkiöljyä
  • 5 nakkia

Kastike

  • 1 tl gochugarua (korealainen chilihiutale)
  • 1 tl cochujangia (korealainen chilitahna)
  • 1 tl doenjangia (korealainen soijapaputahna)
  • 1 rkl soijakastiketta
  • 1 tl sitruunamehua
  • 1 tl paahdettua seesaminsiemenöljyä
  • 0,5 tl murskattua valkosipulia
  • 0,5 tl inkivääritahnaa
  • ripaus suolaa ja pippuria
  • paahdettuja seesaminsiemeniä
Valmistin ensin keittoliemen, kiehautin 5 dl vettä yhdessä kelp-palojen ja sitruunamehun kanssa. Jätin liemen kattilaan odottamaan. Kiehautin vielä pari dl vettä ja laitoin kuivatut sieniviipaleet kuumaan veteen likoamaan. Käytin nyt ensimmäistä kertaa pari viikkoa sitten kuivaamiani sieniä. Kun sienet olivat lionneet vedessä noin 10 minuuttia, kaadoin noin desin verran liotusvettä keitinliemikattilaan ja loput pois ja jätin liotetut sienet lautaselle odottamaan. 

Leikkasin paprikat, purjon ja porkkanan suikaleiksi ja otin esille valmismandut (gyoza-nimellä taisivat olla kaupan). Leikkasin viiteen nakkiin viiltoja kahdelle reunalle ja leikkasin vielä nakit puoliksi. Laitoin nakit pannulle paahtumaan muutamaksi minuutiksi, pienet viillot avautuivat sopivat nakeissa, joten niitä olisi helppo syödä puikoilla. 

Sekoitin kastikkeen ainekset tasaiseksi ja jaoin kahteen annoskuppiin, pinnalle ripottelin seesaminsiemeniä. Laitoin hotpot-laitteeseen virran päälle ja luritin sen pohjalle 1 rkl verran wokkiöljyä. Kun laite oli kuumentunut, asettelin sen pohjalle kehään (kyseessä on sähkölaite, jolla on kakkuvuokamainen rinkula, jonka päällä voi paistaa vaikka lihapaloja ja reunaosissa kypsentää kasviksia liemessä) noin puolet valmistelluista kasviksiksi ja sienistä sekä puolet manduista. Kaadoin astiaan liemen ja kun liemi alkoi laitteen kuumentuessa kiehua, kääntelin kasviksia ja manduja niin, että ne varmasti kypsyivät. Lisäsin mukaan tuoreet pinaatinlehdet ja pannulla käytetyt nakkipalat. 

Kun kaikki oli kypsää, lusikoimme kummallekin kulhollisen kaikkia aineksia ja loppuun liemeen asettelin kypsymään loput ensimmäiseltä kierrokselta jääneet ainekset. Hotpotia pitää jaksaa aina syödä ainakin kaksi annosta, siksi ei pidä valmistella aineksia liikaa. 

Annoksen päälle lusikoimme tujakkaa punaista kastiketta, joka on melko samanlaista kuin bibimbapin päälle tuleva kastike. Se maustaa koko annoksen sopivasti. Kuivatut sienet maistuivat mainioille uudelleen elvytettyinä ja kaikki muukin oli oikein maukasta. Hieman kastike nosti hikeä otsalle, muttei liikaa. Jaksoimme syödä kaiken, mikä oli hyvä juttu. Taas sen huomasi, että aika pienestä määrästä aineksia tulee tarpeeksi ruokaa ja suurin osa kasviksia. Eikä jää tähdenlentoja. 




Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki korealaiset kokkailuni. Tämä oli kyllä myös hieman omasta tai asiakkaan päästä-kategoriaa, sillä en enää katsonut ohjeita muuten kuin kastikkeen suhteen. Korea on jo keittiössäni niin suuressa osassa, että osaan jo hieman itsekin. 

keskiviikko 5. huhtikuuta 2023

Cheese Buldak – tulisehko juustoinen kana

Buldak tarkoittaa tulista kanaa (Fire Chicken) ja sellaista meillä oli eilen hienon päivän aterialla. Olin laittanut jo aamulla kokonaisen yrttimaustetun broilerin kypsymään haudutuspataan. Tuunasin sitä vain vähän levittämällä valmiin yrttimarinadin päälle valkosipulin ja inkivääritahnan seosta. Broileri oli padassa kuutisen tuntia high-asetuksella ja se kypsyi niin täydellisesti, että hajosi paloihin padasta nostettaessa. Oli erittäin helppo riipiä lihat kananyhteiksi. Ohjeen hieman sovellettuun Fire Chickeniin otin The Subversise Table-blogista. 

Tämän ruokalajin tärkein juttu on kastike. Olin niin rohkea kastikkeen tulisuuden kanssa kuin suinkin pystyin ja mielestäni onnistuin tällä kertaa hyvin tasapainottamaan tulisuuden sopivalle tasolle. Minulla ei ollut varastoissani nashia eikä päärynää, mutta olin lukenut jostain, että kiiviä voi käyttää samankaltaisissa kastikkeissa. Ja kiivejähän meillä olikin yllinkyllin, sillä ostin viikonloppuna Lidlin hävikkikassin, jonka pääasiallisin sisältö olivat porkkanoiden ja purjon lisäksi kiivit, niitä oli varmaan kymmenen! 

Buldakilla on bileruoan maine, sitä syödään katuruokana juopottelun ohessa, se on suosittua korealaisissa ruokateltoissa. Kana ensin marinoidaan ja sitten grillataan, mutta minulla oli tosiaan crockpotissa todella kypsäksi haudutettua nyhtökanaa. Kypsän kanan päälle kumotaan tulista kastiketta ja pinnalle ripotellaan juustoa, joka sulatetaan grillissä tai uunissa ja syödään riisikakkujen tai riisin kanssa. 

Buldak kahdelle pienessä valurautapannussa

  • noin 200 g nyhtökanaa (pannun pohja peitettynä)
  • 1 rkl gochugarua (korealainen chilihiutale)
  • 1 rkl gochujangia (korealainen chilitahna)
  • 2 rkl soijakastiketta
  • 1 rkl sokeria
  • 1 rkl seesaminsiemenöljyä
  • 1 kiivi
  • 1 pieni keltainen suippopaprika
  • 1 sipuli
  • 1 tl valkosipulimurskaa
  • 1 tl invikäärimurskaa
  • 1 pallo mozzarellaa
  • kevätsipulisilppua
  • 1 tl öljyä pannun voiteluun
Lähdeohjeessa käytettiin tulisuuden säätöön myös jonkunlaista tuorechiliä, mutta minulla ei sellaista ollut, enkä olisi tohtinut laittaakaan. Käytin pienen paprikan tuomaan samaa rakennetta kastikkeeseen ja kiivi tosiaan tuurasi nashia (tai päärynää). 

Voitelin pienen valurautapannun öljyllä ja sommittelin pohjalle nyhtökanaa sen verran, että pohja peittyi hyvin. Loput nyhteet laitoin tiiviiseen rasiaan jääkaappiin myöhempää käyttöä varten. 

Keräsin kannuun kaikki kastikkeen ainekset: chilitahnan, chilihiutaleet, kuoritun kiivin ja sipulin paloina, paprikan paloina, soijakastikkeen, sokerin, valkosipuli- ja inkiväärimurskan ja seesaminsiemenöljyn. Surruuttelin kaiken sauvasekoittimella tasaiseksi seokseksi, ei aivan atomeiksi, mutta melkein. Maistelin ja tuumin, että taisi tulla ihan hyvä. Käytin chilitahnaa ja -hiutaleita noin puolet lähdeohjeen määristä. 

Levitin kastikkeen pannulla olevan nyhtökanan päälle ja nostin pannun liedelle. Laitoin uunin kuumenemaan 220 asteeseen ja liekin liedellä olevan pannun alle. Annoin kastikkeen kypsyä liedellä sen aikaa, että uuni kuumeni. Jos kastike olisi alkanut käydä vähiin, siihen olisi voinut lisätä hieman vettä, mutta kastike riitti oikein hyvin. 


Kun uuni oli kuumentunut, levitin pannulle kastikkeen päälle paloiksi leikatun mozzarellan ja nostin pannun uuniin leivinpaperin päälle. Pysyin uunin vieressä katsomassa, ettei juusto pääsisi kypsymään liikaa, sen piti pysyä venyvänä mutta pehmetä kunnolla. Tässä meni aikaa noin 12-15 minuuttia.


Kun juuston pinta alkoi hieman ruskettua reunoilta, nostin pannun patakintain suojatuin käsin pöytään pannunalusen päälle. Ripottelin pinnalle silputtua kevätsipulia. Annoksissa oli kaksi suurta lusikallista riisiä ja kunnon kauhalliset buldakia. Ruoka ei ollut lainkaan tarttunut pannuun ja oli aivan täydellisen hyvää. Tulisuutta oli sen verran, että niiskututti, muttei noussut hikikarpaloita otsalle. Tulisuuden tunne myöskin asettui heti syömisen tauottua, mistä pidän kovasti korealaisessa ruoassa. 



Oli oikein sopivan kokoinen annos kahdelle ja olen varma, että tätä korealaista ruokaa teen toistekin. Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki korealaiset kokeiluni. Lista alkaa olla jo mukavan mittainen.


                              Oli kyllä kertakaikkiaan hieno päivä, 4.4.2023 jää varmasti mieleen!

lauantai 18. maaliskuuta 2023

Melkein alusta asti – korealaiset mandut


Kokeilin tässä vastikään korealaisten mandujen tekemistä. Koreassa täytettyjä taikinamykyjä sanotaan manduiksi ja tykkään siitä sanasta kovasti, koska se on helppo kirjoittaa. Aivan alusta asti en manduja tehnyt, en valmistanut kuoria itse, vaan käytin japanilaisia gyoza-kuoria, jotka ostin Tallinnasta Aasia-kaupasta. Ne olivatkin todella hyviä, noin 8 senttisiä ohuita taikinapyörylöitä. Sulatin ne yön yli jääkaapissa ja ne toimivat oikein mainiosti, eivät repeilleet tai tarttuneet toisiinsa kiinni. 

Täytteeksi tein kasviksista ja tähdenlentokanan rippeistä seoksen aivan summamutikassa, mutta jotenkin vaan taas kävi niin, että täyte loppui juuri yhtä aikaa kuin kuoretkin, joita oli 48 pakkauksessa. Toki hieman himmasin välillä, kun arvioin mahdollista riittävyyttä. Tekotavasta ja täytteen maustamisesta otin vinkkejä Beyond Kimchee-blogista ja Korean Bapsang-blogista. 

Korean Dumplings – korealaiset mandut

  • 1 pakkaus pakastettuja gyoza-kuoria (48 kpl)
  • noin 150 g edellispäivän kokonaisen broilerin rippeitä
  • 1 porkkana
  • puolikas pientä kesäkurpitsaa
  • puolikas punaista suippopaprikaa
  • 3 lehteä pienestä keräkaalista
  • pieni nippu kevätsipulia
  • 1 tl valkosipulimurskaa
  • 1 tl inkiväärimurskaa
  • 1 tl seesaminsiemenöljyä
  • 1 rkl soijakastiketta
  • 1 rkl miriniä
  • 0,5 tl gochugarua (korealainen chihiutale)
  • suolaa ja pippuria
  • 1 kananmuna

Dippikastike

  • 2 rkl sitruunamehua
  • 2 rkl soijakastiketta
  • 1 rkl seesaminsiemenöljyä
  • paahdettuja seesaminsiemeniä
Silppusin porkkana, kaalin, kesäkurpitsan ja paprikan pieniksi kuutioiksi ja kevätsipulin silpuksi. Tähdekanan leikkasin myös pieneksi silpuksi. Keräsin kaikki täytteen ainekset kulhoon ja sekoitin tasaiseksi massaksi. Otin lusikallisen täytettä ja kypsensin sitä mikrossa lautaselle puolisen minuuttia. Maistelin, olikin jo sopivan mausteista. 

Sitten aloin tehdä manduja, olin katsonut ohjeita ja päättänyt kokeilla kahta mallia. Ensimmäisessä otetaan tyhjä kuori kämmenelle ja keskelle kuorta asetetaan lusikallinen täytettä. Kuoren reunat täytteen ympärillä kostutetaan veteen kastetulla sormella ja sitten kuori taitetaan puolikuun muotoon ja reunat puristellaan kiinni varoen kuoren rikkoutumista. Taittamisen yhteydessä puristetaan ilma pois nyytistä. Kovin pitkät kynnet eivät ole tässä hyvä homma, mutta sellaisia minulla ei koskaan olekaan. Puolikuu taitetaan sitten kiemuralle ja terävät päät puristetaan yhteen, tulee ikään kuin pieni nyytti, vähän kuin merimieslakki. Valmiit mandut asetetaan leivinpaperille niin, etteivät ne kosketa toisiaan. Näin ne eivät pääse askartelun aikana tarttumaan toisiinsa, kun kuoritaikina hieman kostuu täytteestä. 




Toinen malli, jota kokeilin oli sellainen rypytetty nyytti, taas täyte kuoren keskelle ja reunat kostutetaan ja mandu taitetaan kevyesti puolikuun muotoon. Keskelle tehdään ensin yksi ryppy etureunaan ja sen viereen keskeltä oikealle päin 3-4 ryppyä ja sama keskeltä vasemmalle 3-4 ryppyä. Molemmista taitteluista on hyvät kuvat lähdeblogeissani, minulla oli molemmat kädet käytössä eikä enempään kuvaamiseen ollut yksinäni mahdollisuutta. Tämä jälkimmäinen malli oli näin aloittelijalle paljon vaikeampi ja tuumin, että tässä on ihan sama kuin karjalanpiirakoissa, en niissäkään pääse kovin sieviin lopputuloksiin. 


Tein 20 pyöreää pallukkaa ja 18 sitä toista mallia ja tosiaan täytettä riitti juuri ja juuri kaikkiin, joissakin oli hieman enemmän kuin toisissa. 


Kypsennys on sitten asia erikseen. Tällä kertaa halusin kokeilla höyryttämistä. Meillä on ollut bambuhöyrystin iät ajat käyttämättä ja nyt se on ollut tositoimissa jo monta kertaa. Olen tehnyt sillä muun muassa bao buneja (ei tule vielä postausta, koska niistä tuli rumia). 

Laitoin 8 mandua yhteen bambuhöyrystimen kerrokseen välipaperin päälle ja kerrokset päällekkäin kattilan päälle. Kattilassa oli vettä kiehumassa ja nostin kattilan pöytään kaasukeittimelle. Mandujen pitäisi kypsyä höyryssä noin viidessä minuutissa, mutta kyllä näitten piti olla noin 8-9 minuuttia. 


Dippikastikkeen sekoitin tavalliseen tapaan soijakastikkeesta, sitruunamehusta, seesaminsiemenöljystä ja seesaminsiemenistä. 


Aterialla meillä oli mandujen lisäksi munakasrulla ja ensimmäisen campakimchin loput. Kimchi jatkoi kehittymistään aivan loppuun asti, olen siihen oikein tyytyväinen. Mandut pysyivät höyrytyksessä kiinni, kuoret eivät menneet rikki eikä täyte karannut. Koska täytteen kasvikset olivat raakoja höyrytyksen alkaessa, niihin jäi  mukavasti rapeutta, kanahan olikin valmiiksi kypsää. Pieni kastikelisä toi lisää makua ja 8 mandua syöjää kohti yhdessä kimchin ja munakasrullan kanssa oli oikein sopiva määrä syötävää. 



Muut mandut pakastin kypsentämättöminä. Laitoin ne ensin väljästi sijoiteltuina tarjottimella pakastimeen ja kun ne olivat jäässä, siirsin ne tiiviiseen rasiaan. Kokeilen tässä lähipäivinä pannulla paistamista ja ehkä uppopaistamistakin. Ja aion kokeilla myös kuorien tekemistä, toisaalta nämä kaupasta ostetut olivat erittäin käteviä ja pitää tutkailla onko niitä Jyväskylän kaupoissa saatavilla.

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään korealaiset kokkailukokemukseni. Muuten Nanna keksi hyvän sanan. Sanoin instassa, että nykertelin korealaisia mykyjä ja hän ehdotti, että siinähän mykerrellään. No niinpä tehdäänkin!