Lisää kesäkurpitsaa, nyt perunan kanssa paistoksena

Edit: kaupallinen yhteistyö, Familia

Tänään oli grillauspäivä, kokeilin ensimmäistä kertaa maminhaa, josta amerikaksi sanotaan tri-tipiksi. En ole aikaisemmin sitä koskaan kokeillut, mutta nyt tuli tilaisuus, kun sain palan Familialta. Lisänä meillä oli ranskalaista kesäkurpitsa-perunapaistosta, jonka ohjeen löysin Eva in the Kitchen-blogista. Eilen söimme kesäkurpitsaa raakana, nyt pehmeänä uuniruokana. 

Kesäkurpitsa-perunapaistos

• 1 keskikokoinen kesäkurpitsa 
• saman verran painossa perunoita
• nokare voita
• 2 dl kermaa (vähän vähempikin olisi riittänyt, noin 1,5 dl)
• 100 g juustoa raastettuna (meillä grappalla maustettua juustoa, jota sattui olemaan pikkupala)
• pippuria, ripaus suolaa

Kuumensin uuni 180 asteeseen. Voitelin uunin kestävä pienen valurautapannu huolellisesti voilla. Leikkasin kesäkurpitsan ja perunat ohuiksi viipaleiksi. Asettelin viipaleet vuokaan vuorotellen spiraalin muotoon. Ripottelin päälle suolaa ja pippuria (ole suolan kanssa varovainen, mikäli juustosi ovat kovin suolaisia sortteja). Sekoitin juustoraasteen kermaan ja kaadoin seoksen vuokaan viipaleitten päälle. Paistoin uunissa kunnes perunat ja kesäkurpitsat olivat kypsiä ja pinta kauniin värinen. Minulla meni paistamisessa noin 35-40 minuuttia kiertoilmalla (se toimii uunissamme hyvin), peitin foliolla loppupuolella, koska pinta alkoi keskeltä tummentua melkoista tahtia.

Maminha grillissä

• 800 g pala maminhaa sulatettuna ja huoneenlämpöön lämmitettynä
• suolaa ja pippuria
• oliiviöljyä
• sipulitahnaa

Päätin kypsentää maminhan kaasugrillissä, jossa osaan säädellä lämpötilaa Weberin hiiligrilliä paremmin. Otin lihan pois vakuumista ja kuivasin sen pinnan. Leikkasin makurasvan pois, koska halusin kypsentää lihan nopeasti, enkä hukuttaa grilliparilaa sulavaan rasvaan. Hieroin pintaan oliiviöljyä, johon olin sekoittanut sipulitahnaa, suolaa ja pippuria. Kuumensin grillin niin kuumaksi kuin sen sai, noin 300 asteeseen kannen mittarin mukaan. Laitoin lihan grillin parilalle ja kannen kiinni. Muutaman minuutin päästä käänsin palan toiselle puolelleen muutamaksi minuutiksi. Käänsin lihaa vielä toisenkin kerran niin, että kokonaispaistoaika oli noin 8 minuuttia. Mittasin sisälämmön ja lopetin kypsentämisen 52 asteen kohdalla. Nostin lihan folion päälle ja käärin sen asettumaan noin 20 minuutiksi. Leikkasin palan viipaleiksi. Leikkuusuunnan kanssa kannattaa olla tarkkana, suunta vaihtelee lihassyiden eri suuntien vuoksi palan eri kohdissa. Neuvot paistamiseen otin epätrendikkäästä ruokablogista, jossa maminhaa oli tehty päivälleen vuosi sitten.

Kesäkurpitsapaistos sopi todella hyvin maminhan kaveriksi. Liha onnistui hyvin, se oli juuri sopivaa 20 minuutin lepuutuksen jälkeen. Ripotin hieman suolaa ja pippuria vielä viipaleille. Tykkäsimme!

Tour de Francen yhdeksäs etappi oli täysiverinen vuorietappi. Ikävä kyllä Alberto Contador joutui keskeyttämään kilpailun tultuaan sairaammaksi eilisen jälkeen. Harmillista, mutta ymmärrettävää. Päivän lähetys oli mahtavan pitkä, alkoi jo yhden aikaan iltapäivällä, kun matkaa oli yli 170 km perille. Etapin lopussa satoi aivan tolkuttomasti ja rakeitakin nakkeli. Onneksi etappi päättyi ylämäkeen, joten se paransi turvallisuustilannetta.

Etapin voittoon polki Tom Dumoulin, ensimmäistä kertaa Tour de Francessa. Kokonaiskilpailua johtaa edelleen Chris Froome, josta en tällä erää jostain syystä tykkää ollenkaan. Eilen hän sai sakot motattuaan jotain katsojaa, joka oli tullut liian lähelle, ilmeisesti koskenutkin ajajiin, mikä on tietysti typerää. Nyt kun Alberto on lähtenyt kisasta, toivon Nairo Quintanan voittoa. En oikein tiedä onko hänestä vielä siihen, hän näyttää aina pikkupojalta, joka seuraa isoveljiään. Huomenna Tourissa on lepopäivä.

Kiitos Familialle maminha-palasta, oli ilo kokeilla sitäkin!

Kyssäkaali ja lohi tutustuvat toisiinsa

Minun piti tehdä postaus siitä, miten tänä aamuna paistoin köyhiä ritareita eilen leipomistani pullista. Pullat olivat kuitenkin hävinneet mystisesti nukkumaanmenoni ja aamun välillä, ei muruakaan jäljellä. Eivät saaneet ritareita aamiaiseksi, eikä blogi postausta. 

Pullien sijaan löysin jääkaapista jokunen aika sitten ostamani kyssäkaalin. Tuijotin sitä hetken ja mietin kahta asiaa. Ensin sitä, mikä kumma tämä oikein on ja toiseksi, kuka kumma tämän on meille ostanut. Onneksi mötikässä oli hintalappu kyljessä vielä kiinni ja lunttasin siitä. Siitä sitten muistinkin, että minähän sen ostin ja muistin senkin, että olin nähnyt jossain suosikkilistani blogissa tehdyn kyssäkaalista lisäkkeen, jota olin lukiessa ajatellut haluavani kokeilla. Pieni selailu auttoi minut takaisin ohjeen äärelle. Se löytyy epätrendikkäästä ruokablogista. Ohje on alunperin Eero Mäkelän.

Kyssäkaaligratiini kolmelle

• 1 kyssäkaali
• voita kuullottamiseen
• 1 dl kermaa
• suolaa ja pippuria
• raastettua muskottipähkinää
• 1 keltuainen
• emmentalraastetta

Kuumensin uunin 200 asteeseen ja voitelin pienehkön uunivuoan, johon arvelin gratiinin hyvin mahtuvan. Kuorin kyssäkaalin ja pilkoin sen alle sentin kuutioiksi. Kuullotin kuutioita voissa hetkisen. Lisäsin pannulle kerman ja annoin palasten hautua kypsiksi. Se vei noin 20 minuuttia. Maustoin kuutiot suolalla, pippurilla ja raastetulla muskottipähkinällä ja annoin niiden hetken aikaa jäähtyä. Sekoitin mukaan keltuaisen ja kumosin seoksen uunivuokaan. Ripottelin päälle hieman oikein hienoksi raastettua emmentalia ja käytin vuoan uunissa siinä vaiheessa, kun lohipaketit olivat melkein valmiit. Gratiinin pinta sai sopivasti ruskettua. 

Tuplaespresso kertoi kyssäkaaligratiinin sopivan mainiosti liharuokien lisäkkeeksi, mutta minulla oli päivällisen pääraaka-aineena lohta. Arvelin senkin passaavan hyvin samalle lautaselle kyssäkaalin kanssa. Ja jos ei sopisi, niin tulisinpa senkin tietämään. Selasin lohiohjeita foodgawkerista niin, että korvista jo pursui, kunnes pysähdyin vaahterasiirappi-appelsiinimarinoidun lohen kohdalla. Sellaista oli tehty Tastes Lovely-blogissa.

Vaahterasiirappi-appelsiinimarinoitu lohi

• 3 annospalaa lohta
• suolaa ja pippuria
• 2 rkl vaahterasiirappia
• 2 rkl riisiviinietikkaa
• 1 appelsiinin kuori raastettuna ja mehu puolikkaasta appelsiinista
• puolikas appelsiini viipaleina 

Leikkasin lohipalasta nahkan ja nypin ruodot pois, leikkasin myös vaaleat rasvakohdat pois. Leikkasin lohen kolmeksi annospalaksi. Raastoin appelsiininkuoren isoon tiiviisti suljettavaan muovipussiin ja kaadoin mukaan vaahterasiirapin, riisiviinietikan ja kaljusta appelsiinin puolikkaasta puristetun mehun. Sekoitin marinadia hieman ja asettelin kalapalat pussiin ja suljin pussin. Kala sai marinoitua sen aikaa, että valmistelin gratiinin uuniin. Laitoin valmiiksi kolme foliopalaa, joille asetin pienet palat voipaperia. Kun oli aika kypsentää lohi, asetin kullekin voipaperipalalle lohipalan ja niiden päälle toisesta appelsiinin puolikkaasta leikattuja viipaleita. Käärin kalapalat huolellisesti taitelluksi folionyytiksi. Laitoin nyytit uuniin vähän ennen gratiinia, joka ei vaatinut kuin muutaman minuutin uunissa. Lohinyytit olivat 200 asteisessa uunissa noin 12-15 minuuttia. Sillä välin keitin kokoon kastikkeen marinointipussiin jääneestä liemestä. Kaadoin sen kattilaan ja keitin sitä kohtuullisella tulella, kunnes kastike oli kiehunut noin kolmasosaan alkuperäisestä määrästä.

Nostin kalapalat lautasille, poistin appelsiiniviipaleet ja levitin tilalle kokoonkeitettyä kastiketta, viereen annostelin kyssäkaaligratiinia. Kyllä nämä kaksi aterian osaa ihan hyvin viihtyivät yhdessä, ei tullut riitaa. Etenkin Kammenpyörittäjä ystävystyi kyssäkaalin kanssa enemmän kuin minä ja poikanen.