tiistai 26. heinäkuuta 2016

Aikansa kutakin

Varo, käsi näkyyy kuvassa!
Kun yli viisi vuotta sitten aloitimme blogin, oli blogimaailma melko toisenlainen. Ainakin ruokablogeissa oli paljon enemmän anonyymejä blogeja, joissa kirjoittajien nimiä ei ilmennyt, kuvista puhumattakaan. Tai toisinpäin. Minulle ajatus omasta nimestä blogissa oli aivan mahdoton. En missään nimessä tahtonut sitä tuoda julki. Jos  joku tuttu luki blogia ja kommentoi epähuomiossa niin, että nimeni oli esillä tai pääteltävissä, poistin kommentin, tietysti siitä kommentoijalle erikseen kertoen. 

Sittemmin  moni tuttu blogaani on siirtynyt bloggaamaan ainakin etunimellään, ellei koko nimelläänkin, oma ja perheen kuviakin on useilla blogeissaan. Minunkin katsantokantani on huomattavasti lieventynyt alun ehdottomasta nimimerkin takana pysymisestä. En enää edes oikein osaa selittää, mikä siinä olisi ollut niin kauheaa, jos joku olisi tiennyt nimeni. Suurin syy muutoksen on ollut se, että nykyään tunnen niin monia muita blogaaneja, ettei anonyymiys blogissa ole enää tärkeää. Eikä sille ihmiselle, joka ei minua tunne, ole mitään väliä onko nimeni Minna taikka Sanna. 

Muistan ensimmäisessä miitissäni miettineeni sanonko edes etunimeäni kenellekään. Nyt se tuntuu suorastaan oudolta ja hupsulta. En silti ota ollenkaan kantaa siihen, miten muut tässä asiassa toimivat. Kukin on täysin oikeutettu bloggaamaan juuri sillä tavalla kuin tahtoo, päättäen itse kuinka paljon itsestään blogissa kertoo. Minusta se toimii hyvin, että tavatessamme blogaanien kesken otamme huomioon sen, millä tasolla kukin on avoimuudessaan. Heihin, jotka bloggaavat nimimerkillä, viitataan muualla (vaikka postauksissa) sillä, vaikka nimen tietäisikin. Kenen nimi on yleisesti tiedossa omasta halustaan, häneen viitataan nimellä. Samoin kuvien kanssa, arvostan sitä paljon. 

Toinen syy siihen, miksi olen luopumassa nimimerkin käyttämisestä ja vaihtamassa etunimeni blogin profiiliin on niinkin yksinkertainen kuin se, että olen kyllästynyt viittaamaan itseeni ja Kammenpyörittäjään nimimerkeillä. Se tuntuu nykyään hölmöhköltä. Kysyin Kammenpyörittäjän mielipidettä asiaan muutama viikko sitten ja päätimme, että kun Tour de France on ohitse ja heinäkuinen bloggaussuma on selvitetty, jätämme nimimerkkimme taakse.

Tästä lähtien siis CampaSimpukassa viittaan itseeni etunimelläni Sari ja Kammenpyörittäjään hänen nimellään, joka on Antti. Koska kyse ei kuitenkaan ole muotiblogista, enkä monien naisten tapaan koskaan mielestäni esiinny kuvissa edukseni, en aio naamaani vieläkään laittaa profiiliin. Postausten kuvissa saattaa jatkossa joskus esiintyä meistä enemmänkin kuin jalka tai käsi. 

Vakuutan ettei kyse ole Sarin säärikarvoista

28 kommenttia:

  1. No moi Sari ja Antti! Ajat ovat muuttuneet :-)
    Minä taidan pitää tuon vain melkein oman nimeni ihan vain sen takia, että oikea nimeni on ihan liian pitkä ja hankala some-käyttöön. Minna tietysti olen edelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin sitä omakin ajatusmaailma muuttuu vähitellen :)

      Poista
  2. Hei Sari,

    Tämä on minun suosikkiblogini monen vuoden ajalta. Muutos on hyvästä ja mukava tutustua teihin nyt myös nimillä.

    Anna Lontoosta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anna! Ensi viikolla muuten lennähdän Lontooseen! :)

      Poista
    2. Ja minä Suomeen lomalle :-). Mukavaa vaellusta teille! Sano, jos voin olla jotenkin avuksi.

      Poista
  3. Osallistu kastehelmi kulhojen (6) arvontaan mun blogissa.

    VastaaPoista
  4. Ihanaa Sari ja Antti! Vaik on nuo teidän nimimerkitkin jo legendaariset, mutta onneksi pysyy blogin nimessä. Campasimpukan Sari ja Antti!...tästä tuli mieleen se, kun Iso-Hoo nouti hotellista Ankerias Vipusta....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on ihana tarina, voi kun Ankerias vieläkin bloggaisi!

      Poista
    2. Hihittelen joka kerta herra Vipusen etsinnälle, kun kirjaudun johonkin hotelliin. Aina yhtä hyvä juttu :)

      Poista
  5. Hei Sari! Minä jo säikähdin, että olet lopettamassa bloggaamisen, mutta onneksi kyse olikin ihan muusta :)

    VastaaPoista
  6. Heidi: Enpä huomannut, että otsikon voi tulkita niinkin! :O Mutta ei tosiaan, en ole ollenkaan lopettamassa.

    VastaaPoista
  7. Ei saa säikytellä! Minäkin säikähdin, että olette lopettamassa. Kerkesin jo miettiä, että mitä ihmettä, kun edellisen kerran lukiessa jo suunnittelit epsanjan ajojen haastetta. Netin pirulainenkin vaan latas ja latas, kun otsikon oli jo näyttänyt. Onneksi selvisin säikähdyksellä.

    VastaaPoista
  8. Heh, mä taas kuvittelin, että siellä on kokattu pässiä (ja leikattu siltä ainakin kuvitteellisesti päätä). Mäkin olen aina joskus miettinyt, pitääkö semianonyymien määritelmää väljentää. Tosin jos meidät joku tuntee ja jollain konstilla päätyy blogiin, niin tuntee. Naamakin on kuvissa näkynyt muutaman kerran muiltakin kuin koiralta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on, että ketkä tuntee, ne tuntee ja ne jotka ei, niin ei :D Teidän Armas lienee kyllä jo aika kuuluisa:D

      Poista
    2. Muistaakseni kolme (koira)ihmistä on jo tunnistanut Armaksen blogin tai naamakirjan perusteella. Minä olen sitten tullut kaupanpäällisenä :).

      Poista
    3. Hih, se on helppo uskoa! Mitenkäs Instagram? Minä olen tykästynyt siihen, käytin paljon caminon aikana, oli helppo laittaa pikkukuulumisia ja loputtomia kahvikupin kuvia :D

      Poista
    4. Katsotaan... eihän mun pitänyt Naamakirjaankaan koskaan liittyä, mutta koiruusmaailma elää siellä...

      Poista
    5. No kun pikkusormi on jo viety, niin samantien sitten koko käsi :D Ymmärrän hyvin, että harrastuspiireissä Facebook on tärkeä tietokanava.

      Poista
  9. Muutamassa vuodessa blogimaailma on kyllä muuttunut melkoisesti, monella tapaa. Nyt taitaa nimimerkit olla jo vähemmistönä, viisi vuotta sitten oli ajat toiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava suuntaus tämä, jossa tullaan enemmän esille, vaikkei nyt vieläkään kerrottaisi minkäväriset rintsikat on tänään päällä tai missä tarkalleen ottaen asutaan. :)

      Poista
  10. Tämä juttu oli ehtinyt mennä lomahässäköissä ohi silmien, mutta nyt huomasin. Moi vaan teille! Hyvä nimiyhdistelmä, samoja nimipariskuntia tunnen useammankin ;) Tätä samaa nimimerkkipyörittelyä olen tuskastellut ( tai me molemmat siis) useampaan otteeseen, mutta ihan vielä en "uskalla" siitä luopua. Sekin päivä vielä koittaa ja ehkä jopa sumean oman naamankin näkyminen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mekin sitä tovi mietittiin, mutta alkoi tuntua jotenkin lapsekkaalta, kun tuota ikääkin on jo puolisen vuosisataa, toista se on teillä nuorilla :D <3

      Poista
  11. Mää olen jo kuukausitolokulla miettinyt, että vaihtaisin Kotiharmin Päiviksi, mutta en vain ole saanut aikaiseksi :) Kiirettä on ja saamattomuutta sitäkin enemmän! Mutta jonain päivänä se tapahtuu :)

    VastaaPoista