Toimme naurettavan määrän sipuleita Bretagnesta, huomataksemme, että niitä samoja Roscoffin sipuleita saa nyt Suomestakin Lidlistä. Jo ennen kotiinpaluuta vuoden toiselta matkalta oli sovittu, että tekisin ranskalaista sipulikeittoa ja tänään sen tein. Vilkuilin omia aiheeseen liittyviä postauksiani vuosien varrelta ja tein vähän kaikkien niiden yhdistelmänä keiton näin:
Ranskalainen sipulikeitto haudutuspadassa
- 1 kg sipuleita
- 4 valkosipulin kynttä
- 2 rkl oliiviöljyä
- 2 rkl voita
- 1 rkl kuivaa fariinisokeria
- 1 tl suolaa
- 5 rkl sherryä
- 3 dl vahvaa lihalientä
- suolaa ja pippuria
- tuoretta timjamia
- 2 viipaletta vaaleaa leipää
- 4 viipaletta Comte-juustoa
Laitoin pienemmän haudutuspadan kuumenemaan high-asetuksella ja laitoin sen pohjalle öljyä ja voita lämpenemään. Kuorin sipulit ja valkosipulin kynnet ja viipaloin ne mandoliinilla ja veitsellä ohuiksi viipaleiksi. Kumosin sipulit ja valkosipulit pataan ja sekoittelin mukaan suolaa ja sokeria. Asetin niiden päälle voipaperia pitämään kosteutta ja auttamaan sipulin karamellisoitumisessa laitoin kannen padan päälle. Noin tunnin kuluttua menin katsomaan tilannetta, sekoittelin pihdeillä ja laitoin kuumennuksen low-asetukselle.
Parin tunnin kuluttua kävin taas kurkkaamassa pataan, sekoittelin, maistelin ja lisäsin hieman suolaa ja pippuria. Kaadoin pataan lihalientä, sherryä ja muutaman oksan tuoretta timjamia. Jätin taas padan töihin noin tunniksi.
Maku alkoi olla aika intensiivinen, tuoksusta puhumattakaan. Antti kertoi joka kerralla tullessaan ulkotöistä, että keitto on yhä valmiimpi tuoksun perusteella.
Kun ranskalainen sipulikeitto oli ässehtinyt haudutuspadassa noin 6,5 tuntia, maistelin suolan ja pippurin, se oli siinä vaiheessa kohdallaan.
Leikkasin eilespäiväisestä hapanjuurileivästä kaksi viipaletta ja ne suupalan kokoisiksi paloiksi, mutta olemaan muodossaan. Sommittelin päälle pari viipaletta Comtea. Antti tohotti juustoa sen verran, että juusto suli ja sain nostettua leipäkuutiot juustokuorella keittoannosten päälle.
Onnistuin tekemään kahden hengen sipulikeiton, josta kuitenkin jäi pari desiä jatkojalostukseen. Lisään postauksen CampaSimpukan yläreunan Crock-Pot-ohjeet-lisälehdelle.
Se on vielä sanottava, että joko Roscoffin sipulit ovat lempeitä maun puolesta myös siinä mielessä, ettei siitä leikatessa ollenkaan tule silmiin itkua. Tai sitten nykyään kokatessani käyttämäni silmälasini vaikuttavat asiaan.
