lauantai 21. helmikuuta 2015

Teriyaki-kanaa ja ohraa

nyt tarvitaan enää 1930-luvun hame
Haudutuspata on ollut ahkerassa käytössä tällä viikolla, kaikki ruoat ovat valmistuneet sillä ilman, että keittiössä on tarvinut viettää pitkää aikaa. Tänään pataan pääsi broilerin rintapaloja moneksi tunniksi. Ohjeen ruokaan otin minulle uudesta blogista, Life Made Sweeter. Muuntelin hieman ohjeen ainemääriä, muttei ehkä olisi kannattanut, kerron lopuksi miksi.

Teriyaki-kanaa neljälle

  • 1 kg broilerin rintapaloja
  • 2 dl soijakastiketta (älkää säikähtäkö)
  • 2 dl suolatonta kanalientä
  • 1 dl hunajaa (meillä täyteläistä Azorien hunajaa)
  • 1 dl omenaviinietikkaa
  • 1 tl seesamiöljyä
  • pieni pätkä tuoretta inkivääriä raastettuna
  • 2 tl valkosipulimurskaa
  • runsaasti pippuria suoraan myllystä
  • 2 rkl maissitärkkelystä
  • 2 rkl kylmää vettä
  • kevätsipulia silppuna
  • seesaminsiemeniä
Aseta broileripalat haudutuspadan öljytylle pohjalle. Sekoita kulhossa soijakastike, etikka, hunaja, kanaliemi ja seesamiöljy tasaiseksi. Lisää mukaan raastettu inkivääri ja valkosipulimurska, sekä pippuri. Kaada liemi broileripalojen päälle ja laita pata low-asetukselle kolmeksi tunniksi. Käännä broileripalojen kylkeä puolivälissä. 

Nosta broileripalat pois liemestä, kun ne ovat kypsiä. Varo kypsentämästä niitä liikaa, broileri hajoaa liian pitkästä hauduttamisesta. Leikkaa palat kuutioiksi ja jätä leikkuulaudalle odottamaan. Kaada kastike padasta kattilaan ja sekoita siihen veteen liotettu maissitärkkelys. Keitä kastiketta kokoon noin 10 minuuttia, kunnes se sakenee. Tarkista maku. Tässä kohtaa myönnän, että pieni lisämakeus ei olisi haitannut, olisin voinut laittaa hunajaa hieman enemmän. Lisää broileripalat kastikkeeseen ja kuumenna ne vielä uudelleen. Tarjoa riisin tai ohran kanssa, ripota päälle kevätsipulisilppua ja seesaminsiemeniä.

Liitän tämän postauksen CampaSimpukan ylälaidasta löytyvälle Crock Pot-välilehdelle, jonne kerään kaikki haudutuspata-aiheiset postauksemme. 


2 kommenttia:

  1. Tuota taidan kokeilla.
    Muistan, että äitini pyörässä oli aikanaan sellainen värikäs verkko takarenkaassa.

    VastaaPoista