torstai 22. marraskuuta 2018

Päivä Portugalissa kuvina


Tänään heräsin liian aikaisin, sen siitä saa, kun menee nukkumaan liian varhain. Aurinkokaan ei ollut vielä noussut, kun minun uneni jo loppuivat. 

Ensin näytti tältä ja kaikki muut vain nukkuivat.
Sitten sentään aurinko nousi, vaikka luulin, ettei se ikinä.
Aamiaiselle sommittelin meille jogurtti-hedelmäkulhot ja Antti kipaisi tuoreet sämpylät naapurileipomosta. 


Koska aamu näytti siltä, että saattaisimme välttyä sateelta, loikkasimme autoon ja lähdimme käymään Portossa. Matkalla jo ehti sataa hieman ja kaupungin yllä oli todella synkkiä pilviä. Olimme kuitenkin onnekkaita ja pääsimme kuivin nahoin Porton viinitalojen keskittymään. Menimme kierrokselle Sandemanin portviinitaloon, koska sinne sattui nopeimmin saamaan opastetun kierroksen näin off season. Ranskaksi. Kuuntelimme sitä sujuvasti ja muistelimme mitä Manuel kertoi meille keväällä 2017. Lopuksi maistoimme sujuvasti kaksi erilaista portviiniä.









































Portviineilyn jälkeen kävelimme rautasillan toiselle puolelle, minä sain caminokuumekohtauksen ja minut vietiin sadekuuron siivittämänä takaisin autolle. En itkenyt, en ihan varmana itkenyt. 



Näin pari Costahin katutaidekuvaa, pääsin hänen instaseurajakseenkin, kuin hienoo se on? 



Ennen paluuta basecampille kävimme Stokkalla (lue: El Corte Ingles) lounaalla. Se on vielä sellainen tavaratalo, jollainen toivoisi Stokkankin olevan. Sen foodcourtilla söimme vähän merkilliset lihavoileivät ja Antti rohkeuksissaan söi sämpylättömän hampurilaisen, jonka kanssa oli hervoton kasa riisiä ja paistettu kananmuna. Jotenkin siihen konseptiin liittyi carbonarakin. Outoa. 

En tuntenut tarvetta maistaa paljonkaan. 
Iltasella, päiväunien jälkeen maistelimme vielä hieman juustoja ja portviiniä ja tumma suklaata. Ei ollut tarvetta tehdä ruokaa, vaikka hyvä keittiömme suokin siihen täydet valmiudet. Huomenna sitten!


Päivä oli oikein mukava, vaikka vettä satoikin moneen otteeseen. Toivottavasi huomenna on kirkkaampi keli, olisi mukava päästä rannan puisia käytäviä ja tuttua aallonmurtajaa pitkin kävelemään pitemmän aikaa ilman vesisadetta. 


Lisään tämän postauksen CampaSimpukan ylälaidan Poissa kotoa-välilehdelle, jonne kerään reissuaiheisia postauksiamme maittain aakkostettuna. Jostain syystä kuvien asettelussa on jotain häikkää, jotkut välit ovat liian isot, korjaan niitä jos osaan ja onnistun. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti