torstai 31. elokuuta 2023

Calabacín al Pimentón – kesäkurpitsaa pimentonilla maustettuna

Olemme taas tottuneet siihen, että ranskalaisiin sääennusteisiin kannattaa luottaa vasta jälkikäteen. Huomenna todennäköisesti on hyvinkin luotettavasti kerrottavissa millaista säätä tänään oli. Tänään ei pitänyt sataa aamupäivällä ollenkaan, mutta niin vain ripsautti pienen kuuron, kun olimme aamupalalla. Emme antaneet sen häiritä, vaan lähdimme suunnitellulle pyöräretkelle Briaren kaupunkiin. Siellä on akvedukti, joka ylittää Loiren ja se on ollut pitkään maailman pisin navigoitava akvedukti, vuosien 1869-2006 ajan. 



Pyöräilimme Gienistä Briareen mukavaa reittiä, näimme matkalla saman vesitornin kuin viime vuonna (silloin Antti näki sen pyörälenkillään, minä vain kauempaa autosta) ja muutaman kirkon. 





Leirillä ehdimme olla taas hetkisen ennen kuin alkoi sataa, vastoin ennusteita taas, mutta eipä se haitannut. Aloimme käyttää huolella loppuun kuukauden mobiilidataa katsomalla La Vueltan kuudetta etappia. Se olikin todella hyvä. Sitä katsoessa teimme samalla päivällisvalmisteluita ja ehdimme jopa syödä ennen kuin etappi oli loppu.

Meillä oli päivällisenä leivitetyt kalapalat, valmiina ostetut ja sivukkeina selleriremouladea ja espanjalaista pimentonilla maustettua kesäkurpitsaa. Otin ohjeen jälleen kerran Spain on A Fork-blogista, ainakaan vielä Albert ei näytä suuttuneet minulle tästä eksploitaatiosta. Mobilepantryssani oli niin pieni kesäkurre, että sen kanssa yhtä suureen osaan nousi tomaatti, joka kuului myös ohjeeseen. 

Calabacín al Pimentón – kesäkurpitsaa pimentonmaustettuna

  • 1 pieni kesäkurpitsa
  • suolaa
  • 1 suuri tomaatti
  • 0,5 tl valkosipulimurskaa (löysin pienen purkin mobilepantrysta)
  • oliiviöljyä
  • pimentonia
  • pippuria
  • tuoretta persiljaa ja basilikaa
Leikkasin kesäkurpitsan lohkoihin ja sekoitin niihin suolaa, jätin ne noin vartiksi suolaantumaan, tämä irrottaa nestettä. Leikkasin tomaatin kuutioihin. Kuumensin pannulla lorauksen oliiviöljyä ja lisäsin sille itketetyt kesäkurpitsapalat, joista olin taputellut kosteutta ja suolaa pois. Paistelin paloja muutaman minuutin ja lisäsin pannulle valkosipulimurskan ja parin minuutin kuluttua tomaattikuutiot. Jatkoin paistelua 2-3 minuuttia ja maustoin seoksen pippurilla ja pimentonilla, maistoin suolan ja lisäsin sitä ihan pikkuisen. Kaadoin höystön lautaselle ja ripottelin pinnalle tuoreita yrttejä. 

Oli todella kiva sivuke kalalle ja valmiille sellerisalaatille (sitä sanotaan ranskaksi remouladeksi). Maistui Espanjalle. 


La Vueltan etapin päätös oli minulle oikein mieluista, sillä Jumbo-tallin mukavan oloinen domestic Sepp Küss voitti. Hän ei ihan saanut punaista johtajan paitaa ylleen, vaan sen vei nuori ranskalainen Lenny Martinez, hän on nuorin La Vueltan johtajan paidan saavuttanut ajaja. Hän ei välttämättä pysty pitämään paitaa pitkään, mutta ainakin huomenna hän pukee sen päälleen. Remco Evenepoel on sijalla 9, Jonas Vingegaard sijalla 11 ja Primoz Roglic sijalla 12. Huomenna vuorossa on tasamaan etappi ja silloin taas kirimiehillä on mahdollisuutensa. 

2 kommenttia:

  1. Yksi meidän perheestä ihastui tuohon Eiffelin suunnittelemaan siltaan niin, että meinasimme myöhästyä tärkeästä tapaamisesta.

    VastaaPoista