tiistai 6. syyskuuta 2011

Ensaimadas!

Poikani opettaja vuosia sitten sanoi kuolemattoman viisauden, jolla pötkii elontiellä pitkälle: Maito ja pulla on hyvää! Se on totta. Nyt oli ohjelmassa espanjalaisen pullan leipominen. Olen ostanut kaupasta ensaimada(s)-nimisiä pullia tai leivonnaisiksiko niitä pitäisi kutsua. Ilmavia, pehmeitä, tomusokerilla kaunistettuja kiemuralle pyöritettyjä. Ohjeen näihin otin täältä, Delicious Days-sivuilta. Ihailin keväällä saman lähteen gnocchi-kuvia.

Ohjeessa lueteltua laardia ei ole ilmeisestikään saatavilla meikäkäisistä kaupoista, mutta lähteeni kommenttiketjussa kerrottiin voin passaavan hyvin. Ostin Oulun Stokkalta italialaista valkoista suolatonta voita ja arvelin sen sopivan tähän tarkoitukseen. Ankanrasva on suolattua, joten sitä en tohtinut kokeilla.
  • 500 g vehnäjauhoa
  • 75 g sokeria
  • 40 g hiivaa
  • 0,5 tl suolaa
  • 2-2,5 dl maitoa
  • 2 kananmunaa
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • 150 laardia (tai pehmeää voita)
  • tomusokeria koristeluun
Kaada jauhot, sokeri ja suola suureen kulhoon (yleiskoneen kulhoon, jos aiot vaivata taikinan koneella) ja sekoittele hyvin. Tee seokseen kuoppa ja murustele siihen tuore hiiva. Kaada kädenlämpöistä maitoa kuoppaan sen verran, että hiiva peittyy, sekoita lusikalla muutama kierros. Jätä seos leivinliinan alle ainakin vartiksi, niin että hiiva alkaa kuplia. Lisää sitten loput maidosta, kananmunat ja oliiviöljy ja vaivaa taikina kiinteäksi. Minulla, kuten ohjeen antajallakin, taikina jäi melko tarttuvaksi, lisäsin jauhoja noin puoli desiä ja sain käteni suht hyvin irti taikinasta. Taas taikina peitellään ja jätetään lämpimään paikkaan nousemaan ainakin puoleksi tunniksi, mutta mielellään niin pitkäksi aikaa, että taikina on noussut kaksinkertaiseksi.

Kun et jaksa enää odottaa (minulla odotusintoa oli noin tunti ja taikina oli kaksinkertainen alkukokoon nähden), lytistä taikina nyrkilläsi ja kumoa se hyvin jauhotetulle leivinalustalle. (tässä huomasin, mikä ohjeessa ja kommenttiketjussa oli vähän tuntunut oudolta, moni ihmetteli kovin hiivalla kohottamisen saloja, hiivan hankkimista ylipäätään ja leipomista käsiteltiin paljon, meille suomalaisillehan pullataikina on melko jokapäiväinen juttu) Työstä taikinaa, kunnes se on kimmoisa pallo, pyöritä se tangoksi ja leikkaa kymmeneen osaan, jotka kaikki pyöritä pieniksi palloiksi. Jätä ne kevyesti jauhotettuina ja leivinliinalla peitettyinä kohoamaan taas ainakin puoleksi tunniksi.

Noin kolmen vartin päästä pullaset ovat nousseet huomattavasti, ovat ilmavan kevyitä ja helposti käsiteltäviä. Jauhota taas leivinalustaa ja kauli pallosista pyöreitä niin ohuita lettusia, kuin onnistut saamaan ilman, että ne tarttuvat alustaan. Levitä lettuselle pehmeää voita (tai laardia, jos sitä olet onnistunut hankkimaan) ja kääri lettu rullalle. Kun kaikki ovat valmiit, nosta rullat leivinpaperilla vuoratulle pellille (ohjeesta tuli 10 kpl, 5 kpl/pelti) ja käännä ne löyhälle kiepille, ne kohoavat vielä lisää. Sivele loppu voi kiemuroiden pintaan ja kohota taas, vaikka yön ylitse. Lähteeni mukaan muutama tuntikin riittää ja itse paistoin pullat kahden tunnin kohotuksen jälkeen 200 asteessa noin 15 minuuttia, viimeiset viisi minuuttia leivinpaperiarkilla peitettynä.

Sirottele runsaasti tomusokeria hieman jäähtyneiden pullien päälle ja nauti hyvän kahvin, teen tai kaakaon kanssa, eikä se kylmä maitokaan huono vaihtoehto ole. Haukatessa saat näkyviin pullan ilmavat kerrokset.



Vueltan 16. etappi Villa Romana La Olmedasta Haroon on parhaillaan menossa, mutta lähetys alkaa vasta myöhemmin. Kyseessä on tasamaan etappi, ellei tämäkin ole hämmästyttävän  mäkistä tasamaata, kuten kilpailun alun muutamat "tasamaat". Illempana pääsemme katsomaan kuinka tänään kilpailu edistyy ja viimeinen kolmannes lähtee käyntiin.

4 kommenttia:

  1. Niin monet herkkuleipomukset ovat hurjan hyviä, mutta tuoretta kotipullaa ei voita mikään PISTE :).

    Niin, ja siihen pullaan kuuluu laittaa maitoa ja voita, vesi-ja margariinipulla ovat suurta huijausta, joista tulee vain paha mieli.

    VastaaPoista
  2. luimupupu: olen ihan samaa mieltä! Pullan pitää maistua. Ja tulikin tosi hyviä noista, kyllä siinä olisi voinut suolattukin voi olla paikallaan tai sitten sokeri ja kaneli myös.

    Ilipa muuten Vuelta-etapin päätös taas, lopussa sähellystä liikenneympyrässä!

    VastaaPoista
  3. Jo on hyvännäköistä pullaa! Rakenne näyttää täydelliseltä: pehmeältä ja kuohkealta ja sopivan tiiviiltä. Taidan virtuaalihaukata tuosta palasen :)

    VastaaPoista
  4. Kotiharmi: muista virtuaalipyyhkiä suupielet, niissä on kuitenkin virtuaalitomusokeria!

    VastaaPoista