lauantai 6. lokakuuta 2012

Parempi kesä myöhään kuin ei milloinkaan

Nautimme neljättä päivää italialaisesta syksystä, ellei lähes talvesta, päätellen alkuasukkaiden pukeutumisesta. Heillä on toppatakit yllään ja saappaat jalassa, mutta meillä on rohkeasti lyhyttä hihaa ja lahjetta, nenänpääkin alkaa vähän punoittaa tässä auringonpaisteessa. En valita, jopa minä pidän näin lämpimästä kotimaisen kylmän kesän jälkeen.


Vietimme hauskan päivän Luccassa ajellen universumin vetelimmillä polkupyörillä. Lucca on siitä harvinainen toscanalainen kaupunki, ettei se sijaitse mäen päällä tai rinteessä. Sen vanhaa keskustaa ympäröi linnoitus, joka on jo pitkään ollut virkistyskäytössä. Pääsimme pian jyvälle, että suuri osa luccalaisia kiertää aamuisin muurinpäällystä mieluisaan suuntaan kierroksen tai kaksi, seuranaan naapuri, ystävä, koira tai lapsi. Ajoimme kierroksen muutamaan kertaan ennen kuin suuntasimme alas keskustan kiemuraisille kaduille ja kujille. Olisipa ollut hauska saada reittimme GPS-seurantaan ja siirrettyä karttapohjalle. Ajelimme monta tuntia pitkin poikin ja pysähdyimme mennäksemme espressolle, kurkataksemme kauppahalliin, poiketaksemme Puccini- museoon ja kiivetäksemme näköalatorneihin. Kuuden tunnin ajelun jälkeen suuntasimme Esselunga-ruokakauppaan, josta ostimme kotiin tuotavaksi monta kiloa kahvia ja iltapäiväevääksi leikkeleitä, leipää, viiniä ja rypäleitä. 

Eilen autoilimme Sienaan, joka on tukikohtamme Kammenpyörittäjän L´Eroicaan osallistumisen ajan. Viime vuodelta tutun hotellin omistaja otti meidät vastaan viittä vaille liioitellun iloisesti (pohjoismainen jäyhyytemme puskee pintaan) ja saimme saman huoneen kuin viimeksikin. Olin aivan pikkuruisen pettynyt, kun verhot oli vaihdettu, sillä pidin vanhoista pitsiverhoista kovasti. Pääsin asian ylitse kuitenkin illan mittaan. 

Tänään kävimme Gaiolessa hakemassa Kammenpyörittäjän numerolapun huomista koitosta varten, hän ajaa tällä kertaa 135 km mittaisen reitin, jonka osia näinkin tämänpäivän ajelulla. Katselin hieman kauhunsekaisin tuntein reitin osuuksia, sillä ensi vuonna minäkin poljen noita samaisia kippuroita ylös ja alas, tai talutan, jollei kunto kestä tai uskallus riitä. No, sen on sen ajan murhe. 

18 kommenttia:

  1. Täällä on myräkänpoikasta, joten parempi siellä... Hauskat reissunjatkot!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tässä ollaan jo loppusuoralla, huominen vielä jäljellä. Reissut loppuu aina liian nopsasti!

      Poista
  2. Hauska tuo kuva pyöräilevästä nunnasta;D Mukavaa loppureissua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, hän oli kyllä aika tuiman näköinen, kiersi monta kertaa kaupungin muurin. Mietimme kyllä sitä vaihtoehtoa, että luostarilla on vain yksi pyörä ja kyseessä oli nunnien liikuntapäivä... Mutta kyllä taisi olla sama nunna joka kierroksella:)

      Poista
  3. Tsemppiä kammenpyörittäjälle kisaan ja hauskaa loppureissua. Vaihtaisin mielelläni tämän jatkuvan sateen Italian syksyyn...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, hienosti meni K:n L´Eroica, 175 km taittui aluksi pimeässä ja sitten pilvipoudassa. Ei ollut kuulema liian pitkä matka:)

      Poista
  4. loistoasenne!...sen ajan murhe... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää varmaan vähän harjoitella, ainakin mielikuvissa, luulen. Mutta ei ihan vielä, sentään:D

      Poista
  5. Oi ihanaa, Italiassa on sitä jotain! Tosin en ole koskaan käynyt Toscanassa, sinne pitäis päästä joskus :)

    VastaaPoista
  6. Oi, Siena. Se oli yksi suosikkejamme Italian kiertomatkallamme. Nauttikaa lämmöstä, sitä on juuri nyt täällä valitettavan vähän tarjolla ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siena oli kyllä toisellakin kerralla se mukavin kaupunki, lämmintä oli sopivasti, ei olisi haitannut vähän lisääkin, mutta onneksi ei ole satanut kuin saapumisiltana.

      Poista
  7. Me raahattiin kotoa asti kerran pyörät Toscanan ihanan kumpuilevaan maastoon. Jep. Ylämäet talutettiin ja alamäet talutettiin. Muuta maastoa sillä seudulla ei sitten juuri ollutkaan. Mutta pyörät kävi italiassa (ja loma oli huippu)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On täällä kyllä mäkiä niin, että melkein pitää vuorista puhua! Ihanat maisemat:) Varmaan niitä tykkää pyörätkin katsoa, vaikka auton katolta!

      Poista
  8. Herttinen, mikä piknikki...namnamnamnam!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä muuta viserrä! Täällä ne kyllä osaa leikkeleet ja juustot laittaa!

      Poista
  9. Hihi, hauska kuvia tuo ensimmäinen :D piristi syksyistä maanantai-iltaa, ottakaa te vaan kaikki auringosta ja italialaisista herkuista irti ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, nunna tosiaan oli mieltä piristävä näky ja pisti omaankin menoon vauhtia:)

      Poista