Viisi kirkkoa tuntuu jo pieneltä päiväannokselta, mutta niin ne kirkot vain harvenevat mitä pohjoisemmas kulkeudumme. Pääsimme katsomaan kolmea kirkkoa sisältäkin, mikä oli oikein mukavaa. Ei voi kuin ihmetellä, miten en ollut näistäkään kirkoista millään muotoa tietoinen, enkä edes siitä seikasta, että Tervolan taajama sijaitsee Kemijoen itäpuolella. Päivään sisältyy siis hieman sivistystä, eikä se koskaan tee pahaa.
Tänään en ehtinyt erityisemmin kokkailla ja muutenkin äitini oli jo valmistellut päivällisen. Tein vain kasviskeiton kaveriksi Gruyerellä ja savupaprikalla höystettyjä leipäsiä uunissa.
Aiemmin tällä viikolla tein myös ranskalaista omelettia niistä kananmunista, jotka rikoin edellisenä päivänä uppomunia varten. Kaksi neljästä keltuaisesta hajosi heti, joten ne eivät kelvanneet uppomuniksi, mutta seuraavana aamuna omeletiksi aivan hyvin. Tämäkään ei erityistä ohjetta tarvitse, sekoitin vain kananmuniin ruokalusikallisen kylmää vettä ja vatkasin seoksen tasaiseksi. Sulatin voita pannulla ja kaadoin massan voin päälle. Hetken kuluttua käänsin omeletin reunat keskelle päin niin, että siitä muodostui rulla. Käänsin rullan hetkisen kuluttua ja jaoin sen sitten kahteen osaan. Kiersin päälle pippuria ja suolaa ja laitoin kaveriksi pari viimeistä viipaletta ohutta kinkkua.
Tour de Francessa oli kilpailun pisin etappi, sillä oli mittaa lähes 250 km. Emme ehtineet katsoa etappia kovin paljon, mutta voittajaksi leipoutui Matej Mohoric. Mathieu van der Poul se yhä sinnittelee kokonaiskilpailun johdossa. Huomenna on vuorossa ensimmäinen vuorietappi, joka on 150 km mittainen. Minulla on myös aikaa paneutua kokkaamiseen, toisin ei omassa keittiössäni, mutta kyllä se äidin keittiössäkin onnistuu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti