maanantai 12. joulukuuta 2022

Yhden pannun lohipasta


Tänään säästin niin tiskiä kuin sähköäkin tämän ruoan valmistuksessa. Otimme eilen sulamaan pienen lohipalan pakastimesta ja hetkisen googlailtuani osuin blogiin, jonka ohjeita teen vaikka kuin paljon elo-syyskuisin, kun on La Vueltan aika. Viime vuonna Albert oli kokkaillut pastaa siihen malliin, että minähän kopsasin ohjeen tänään oikein iloisena. Tosi hyvä ohje. Minun oli tarkoitus käyttää kaksi pussin pohjaa pienehköä pastaa, en nimittäin saa avata uutta pakkausta kuivapastaa ennen kuin jämäpussit on käytetty. Näissä kahdessa pastalaadussa oli sama keittoaika, joten senkin puolesta ne olivat omiaan samaan pataan. 

Yhden pannun lohipasta Albertin tapaan neljälle (eli meille kahdelle tänään ja huomenna)

  • noin 300 g nahallista ruodotonta lohta
  • 3 rkl oliiviöljyä
  • suolaa ja pippuria
  • 1 pieni punasipuli
  • 5 cm pätkä kesäkurpitsaa 
  • 1 kevätsipuli
  • 1 tl valkosipulimurskaa
  • 1 tl pimentonia (unohdin)
  • 1 tölkki tomaattimurskaa
  • 1,5 tomaattimurskapurkillista vettä (huuhtelu samalla)
  • 200 g pienikokoista pastaa (kahta erilaista, sama keittoaika)
  • lisää suolaa ja pippuria
  • kuivattua persiljaa
  • 0,5 dl maustettua smetanakastiketta (tähdenlento, oli toisen aterian osana pari päivää sitten)
  • 0,5 dl kermaa
Leikkasin lohen pariin palaan ja ripotin päälle suolaa ja pippuria. Silppusin sipulit ja leikkasin kesäkurren tulitikkumuotoon, Albert käytti pinaattia vihreänä osana, sitä meillä ei ollut. Kuumensin pannulla oliiviöljyä ja paistoin lohipaloja molemmin puolin noin 4 minuuttia. Nostin palat lautaselle odottamaan. 


Kumosin pannulle kesäkurretikut, sipulit ja valkosipulin, sekoittelin ja paistelin niitä pari kolme minuuttia. Kaadoin pannulle tomaattimurskan ja sekoitin taas. Annoin kiehua jälleen pari kolme minuuttia. Lisäsin pannulle puolitoista tomaattimurskapurkillista vettä. Kun seos oli tasaista ja kiehuvaa, lisäsin pastat mukaan ja tasoittelin seoksen. Laitoin kannen päälle ja annoin pastan kypsyä noin 5 minuuttia. 

Irrotin odotellessani lohen ja nahkan ja pienin kalan suupalan kokoisiksi paloiksi. Nostelin ne pannulle päällimmäiseksi ja laitoin taas kannen päälle vielä muutamaksi minuutiksi. Kokeilin sitten pastan kypsyyttä ja kun pasta alkoi olla sopivaa, sekoittelin lohipalat kunnolla koko settiin ja yhdistin vielä smetanan ja kerman. Annoin ruoan vielä hautua muutaman minuutin. 

Maistelin, lisäsin suolaa ja pippuria ja ripotin päälle kuivattua persiljaa oikein kunnolla. Se pimenton unohtui kokonaan, olisi varmasti sopinut, mutta oli tämä näinkin todella hyvä ruoka. Söimme kunnon annokset ja loput laitoin foliovuokaan, jonka lämmitämme huomenna kiukaan päällä. Ähäkutti Fortum. 

sunnuntai 11. joulukuuta 2022

Bulgogi Jeongol – Korean Hot Pot


Pakkaspäivään sopii hyvin sellainen ruoka, mikä pistää vähän niiskuttamaan. Ei sillä tavalla koronamaisesti, vaan koreamaisesti.  Hot pot on sellainen ruoka, kuuma keitto, joka on pikkuisen mausteinen, muttei liian. Siihen saa laitettua kaikenlaista mitä jääkaapista löytyy eikä mitään tarvita kovin paljon, ainakaan näin kahdelle kokkaillessa. Sähkön säästämiseksi valmistin hot potin kaasulla. 

Bulgogi Jeongol – Korean Beef Hot Pot 


Keittoliemi

  • tikkuaskin kokoinen pala kelpiä (kelp on paloja suuresta merileväkasvustosta, sitä myydään noin kämmenenkokoisina paloina aasialaisten elintarvikkeiden kaupoissa)
  • 4 dl vettä
  • 5 cm pala daikonia (suuri valkoinen pitkulainen retiisi)
  • 1 sipuli
  • muutama pieni pala kuivattu sientä
  • porkkanan ja kesäkurpitsan trimmauksesta jääneitä pikkupaloja
  • 2 rkl soijakastiketta
  • 1 tl gochugaru-chilimurskaa
  • ripaus suolaa ja pippuria
kelp 

Muut ainekset

  • 200 g naudan sisäfilettä melkein jäisenä
  • 1 dl valmista bulgogi-kastiketta
  • 1 kiekko lasinuudelia
  • 2 dl kiehuvaa vettä
  • 1 porkkana
  • 0,5 japanilaisesta munakoisosta
  • 0,5 pienehköstä kesäkurpitsasta
  • 0,5 oranssia paprikaa
  • 2 napakkaa kevätsipulia
  • 1 palanen kiinteää tofua
  • 1 rkl soijakastiketta
  • paahdettua seesaminsiemenöljyä
  • kevätsipulin vihreintä osaa silppuna
Otin vinkkejä tähän ruokaan useista lähteistä, täältä, täältä ja täältä. Käytin niitä aineksia, joita meillä sattui olemaan. 

Valmistelin vihannekset, leikkasin ne paloiksi ja viipaleiksi ja pikkupalat, joita jäi kesäkurpitsan ja porkkanan trimmauksista, laitoin myös liemikattilaan tuomaan makua. Leikkasin tofun viipaleiksi. 


Seuraavaksi keitin liemen, jossa ruoka kypsennetään. Keräsin kaikki liemen ainekset kattilaan ja keitin seosta 10 minuuttia. Siivilöin sattumat pois ja jätin liemen kattilaan odottamaan. 


Leikkasin kohmeisen naudanlihan aivan ohuiksi viipaleiksi ja sekoitin niihin bulbogikastikkeen. 



Laitoin lasinuudelit pieneen kulhoon ja kaadoin niiden päälle kuumaa vettä, sekoittelin hieman ja nuudelit jäivät kuumaan veteen odottamaan. 


Sommittelin pieneen kuparikasariin kaikki kasvikset ja tofun rinkiin jättäen keskelle tilaa nuudeleille ja naudanlihalle. 


Nostin kasarin pöydällä olevalla kaasukeittimelle ja kaadoin kasariin noin 2/3 liemestä. Laitoin tulen kasarin alle ja keittelin hot potia noin 10 minuuttia. Nostin keskelle kasaria ensin kuumalla vedessä lionneet lasinuudelit ja sekoittelin varovaisesti. 


Sitten nostin pihdeillä puolet marinoituneista naudanlihaviipaleista kasariin, levittelin ne niitä, että ne kypsyisivät nopeasti. Se kävikin parissa kolmessa minuutissa. 


Annostelin kuppeihin kaikkia ainesosia ja kaadoin annoksen päälle muutaman tipan seesaminsiemenöljyä ja ripottelin kevätsipulisilppua. Lisäsin kasariin loput liemestä ja lihasuikaleista, ne kypsyivät mukavasti pienellä liekillä sillä välin, kun söimme ensimmäistä annosta. 


Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki korealaiset kokkailuni.

lauantai 10. joulukuuta 2022

Kiuaskastanjat


Blogissa on jo kastanjoiden paahtamisohje loppukesältä (tässä), mutta kirjoittelenpa silti pienen postauksen samasta aihepiiristä näin joulukuisen lauantain aamuna. Paahdoin eilen toista kertaa elämässäni kastanjoita, en tällä kertaa airfryerissä, vaan saunan kiukaalla. 

Eilen oli viikottaisen kauppareissun päivä, sain hankittua kahta tuotetta lukuunottamatta kaikki listalla olleet asiat. Sen lisäksi melkein samalla sekunnilla huomasimme Antin kanssa Prismassa kastanjat. Keräsimme niitä vuoden jälkimmäisen reissun lopulla Ranskassa ja kotiin tuotuamme aioimme paahtaa ne. Ikävä kyllä ne olivat jo ehtineet kuivua. Kuorta puristamalla tunsi kuinka kuoren ja sisuksen välissä oli tyhjää. 

Nyt sijoitimme 2,02€ kuuteentoista kastanjaan, jotka hyllyn reunassa olevan hintalapun mukaan olivat Kiinasta. Sen takia epäröimme hetkisen, mutta otimme niitä kuitenkin. Kassalla tietokone kertoi kastanjoiden olevan Portugalista, joten jäi hieman epäselväksi mistä ne nyt lopulta olivat. Portugali kuulosti kivemmalta ja järkevämmältä paikalta rahdata kastanjoita Suomeen. 

Olen jo useamman kerran maininnut, että sähkönsäästö on nyt hyvinkin ajankohtaista CampaKeittiössä, ruoanlaitossa suosin kaasulla keittämistä ja sähkölaitteista käytän niitä, joilla valmistaminen on nopeaa ja tehokasta. Uuni ei ole lämmennyt montaakaan kertaa viime viikkoina. Talomme lämpiää suorasähköllä pörssihintaan, mikä on tällaisina aikoina vähemmän mukavaa. Siksi koitammekin hillitä sähkömittarin vinhaa pyörintää pitämällä saunassa tulia. Sitten pitäisi tietysti miettiä niitä pienhiukkasia, mutta ihan kaikkeen ei veny, ei millään. Emme sauno jokaisena saunanlämmityksen päivänä, meistä kumpikaan ei ole himosaunoja. Minä en oikeastaan ole minkäänlainen saunoja, en muista milloin olisin viimeksi saunonut.

Kun saunan kiukaassa on tulet, voi kiuaskivien päällä lämmittää vaikka mitä ruokaa, olen nyt lämmittänyt sillä erään tähdenlentopäivällisen osaset omissa foliovuoissaan, jotka olivat jopa toisella käyttökerralla, edellisellä kerralla eivät olleet menneet likaisiksi, kunhan vähän vain kuhmuroituneet, joten uusiokäytin ne. Yhdessä vuoassa kuumeni edellispäivän lasagnen loput, toisessa paistui muutama uuniperuna ja loput painekattilakanasta. Olen paahtanut myös bataatteja, joiden toivoin olevan sisältä vaaleaa laatua. Niistä piti tulla korealaisia paahtobataatteja, mutta nepä olivatkin ihan tavallisia oranssisisustaisia. Mutta paahtuivat hyvin folioon käärittyinä kiukaalla, paljon nopeammin kuin perunat. 

Kaikki tällainen näpertely perustuu tietysti siihen tosiseikkaan, että meillä on aikaa näperrellä, laittaa puu kerrallaan kiukaan pesään ja odotella ruoan lämpenemistä tunti taikka kaksi. Sen takia ymmärrän aivan hyvin, etteivät nämä ole mitään jokakodin helppoja pikavinkkejä, eivätkä ne koitakaan olla sellaisia. Kunhan kirjoittelen muistiin itselleni, ehkä (toivottavasti) muutaman vuoden päästä voin lueskella, että mitä kaikkea sitä onkaan puuhailtu vuonna 2022, kun maailma oli niin huonolla mallilla. 

Sauna ei siis lämpene meillä useinkaan ihan siihen saunomislämpöön, löylyhuoneen ovea ei suljeta ollenkaan, vaan lämpö leviää taloon tuulettimen avustamana. Mutta kivistä tulee turkasen kuumia ja niiden päällä paahtuivat kastanjatkin mainiosti. 

16 kiinalaista taikka portugalilaista kastanjaa kiukaalla

  • 16 kastanjaa
  • karkeaa suolaa 
  • foliovuoka kansineen
  • 4 rkl pehmeää voita
  • 1 tl hunajaa
  • kolme kunnon ripsausta kanelia
Leikkasin kastanjoiden terävään huippuun ristiviillon, se olisi voinut olla vähän pitempikin, olisi avittanut kuorta avautumaan rivakammin. Laitoin pyöreän foliovuoan pohjalle karkeaa suolaa sen verran, että siitä muodostui suolapeti. Liotin kastanoita vedessä noin puolisen tuntia, tänä aikana ristiviilloista imeytyy vettä kuoren alle ja se pitää kastanjaa mehevänä paahtamisen ajan, luin näin jostain. 


Asettelin kastanjat ristiviilto ylöspäin suolapedille ja laitoin vuoan päälle pahvikannen. Nipistin folioreunaa kiinni sen verran, että kansi oli napakasti kiinni, mutta niin että pienellä avaamisella voisin kurkistaa sisälle paahtumisen edistymistä seuratakseni. Nostin vuoan kiuaskivien päälle ja puolentoista tunnin päästä (kun muut päivällisosat olivat kuumenneet omissa vuoissaan ja ne oli syöty) tarkistin, että miten paahtuminen edistyy. Ja sehän edistyi hyvin. 


Tein samanlaisen kanelivoin, kuin loppukesän CampaReissulla, Lidlin sivulta otetulla ohjeella. Sekoitin pehmeään voihin hunajaa ja kanelia, tämä on erinomainen sivuke paahdetuille kastanjoille. Yksi kuudestatoista kastanjasta oli sisältä kuiva ja tumma, sitä emme syöneet. Muut avautuivat melkoisen helposti, kun kuumaa kastanjaa puristi leveämmältä reunalta etusormen ja peukalon välissä. 

torstai 8. joulukuuta 2022

Sähkönsäästäjän painekattilakana kaasulla

Broilerihan se taas on, mutta kana kuulostaa jotenkin paremmalta. Itsepetosta. Tein jokunen viikko sitten kokonaisen broilerin haudutuspadassa halvan sähkön yönä. Itse asiassa haudutuspata ei ole kauhea sähkösyöppö, mutta kumminkin kypsensin broilerin yöaikaan. Aamulla se oli mahtavan murea, lihat irtosivat luista itsestään ja saimme siitä kaksi suurenpuoleista ateriaa. 

Mietin, että mitä muita tapoja olisi kypsentää kokonainen lintu ilman uunia. Voisin tunkea linnun airfryeriin, joka on nopeampi ja taloudellisempi kuin uuni. Olen muistaakseni kerran tehnytkin sen, mutta piti kyllä viimeistellä broileri uunissa ellen väärin muista, joten käytännöllisyys kärsi. Siihen aikaan ei ollut vielä huolta sähkön hinnasta. 

Nyt kävi mielessäni, että miten mahtaisi kokonainen broileri onnistua painekattilassa ja ei kun googlaamaan. Kyllähän sen pitäisi ihan hyvin onnistua. Moni löytämäni ohje oli toteutettu Instant Pot-nimisessä hybridilaitteessa, joka on jonkunlainen painekattilan, haudutuspadan ja ties minkä käristimen yhdistelmä, tietysti sähkökäyttöinen ja erilaisia ohjelmia sisältävä. Semmoista minulla (kumma kyllä) ei ole eikä saa tulla hankituksikaan, sillä minulla on jo kaksi sähkökäyttöistä haudutuspataa, kaksi airfryeriä ja tavallinen painekattila. 

Siispä käytin painekattilaa, tuttavallisemmin höyrypannua, jonka olen hankkinut vuonna 2014. Alussa siinä oli kyllä pelkokerrointa aika paljon. Saatoin tehdä tämän kanaruoan aivan ilman sähköä, sillä käytin painekattilaa kaasuliedellä, ähäkutti Fortum. Edellisen kerran käytin painekattilaa korealaisten saunamunien valmistamiseen. 

Kokonainen broileri painekattilassa

  • 1 kokonainen valmiiksi kuivamaustettu broileri
  • 2 dl kanalientä
  • 2 tl valkosipulimurskaa
  • 2 tl inkiväärimurskaa
  • tuoretta timjamia
  • tuoretta rosmariinia
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 1 rkl voita
Kuumensin suuressa pannulla kaasuliekillä (koska sähkönsäästö) öljyä ja voita ja kun pannu oli kuuma, nostin broilerin pannulle rintapuoli alaspäin. Paahdoin muutaman minuutin ja käänsin linnun toiselle puolelleen vielä muutamaksi minuutiksi. Näin nahka sai hieman väriä.


Asetin painekattilan pohjalle pienen ritilän (sen joka on jostain ammoisesta riisinkeittimestä jäänyt). Nostin broilerin ritilälle rintapuoli ylöspäin ja sutikoin pinnalle valkosipuli- ja inkiväärimurskaa. Tiskin minimoimiseksi kuumensin kanaliemen samalla pannulla ja kaadoin kuuman liemen kattilaan broilerin päälle. Ripottelin linnun päälle  tuoreita timjamin oksia ja muutaman oksan rosmariinia. 

Laitoin painekattilan kannen kiinni niin, että se napsahti nasevasti ja nostin kattilan kaasuliekin päälle. Valmiiksi kuuma liemi alkoikin aika pian kiehua ja aluksi kattila päästi hieman höyryä ulos, mutta sitten se sulkeutui tiiviisti ja paine alkoi muodostua. Painekattilassa täytyy aina olla nestettä tekipä sillä mitä hyvänsä, ilman nestettä ei tietenkään ole painetta nousemaan. Broileri makasi siis kattilassa ritilällä ja sen alla oli hieman kanalientä, joka kiehui. 

Olin tulkannut lukemiani ohjeita, että noin puoli tuntia riittäisi. Otin varman päälle ja painekeitin broileria 35 minuuttia ja säädin kannen mittatapin niin, että kaksi kolmesta valkoisesta raidasta näkyi. Kaasulieden suuremman polttimon liekki oli niin pienellä kuin sen saattaa säätää. 


En tietenkään ajan tultua täyteen malttanut odottaa, että paine laskisi omia aikojaan, vaan päästin lukitusnappulasta kantta auki sen verran, että paine pääsi kattilasta ulos ja sain kannen hetken kuluttua auki. Mittasin varalta broilerin sisälämpöä niin rinnasta kuin koivestakin ja kumpikin oli sopiva, siipikarjan kohdalla täytyy sisälämmön olla vähintään 75 astetta.


Kun broileri oli hieman jäähtynyt, nostin sen pihdeillä vadille. Nahka oli sulanut kokonaan pois ja broileri oli täydellisen nyhdettävän kypsää. Kertahanskat käsissäni riivin lihat irti luista ja sain aimo kasan mehevää broileria. Käytin lihat kahteen eri ateriaan.  Toinen niistä oli tällainen korealainen kanasalaatti.


Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Painekattilakokkailua-välilehdelle, jonne on kerättynä muutkin aihepiirin postaukset. 

keskiviikko 7. joulukuuta 2022

Dak Naengchae – korealainen kanasalaatti

Dak tarkoittaa kanaa ja naengchae kylmää salaattia, jossa on tyypillisesti mukana joku proteiinin lähde ja perinteinen korealainen kastike, kuten pinjansiemenkastike. Meillä ei ollutkaan nyt pinjansiemeniä, joten tein kastikkeen seesaminsiemenillä. Nämä lingvistiset tiedot ja ylipäätään koko ruokalajin löysin aarreaitastani Korean Bapsang

Meillä oli kokonainen broileri, jonka kypsensin painekattilassa, tästä voi lukea myöhemmin postauksesta, se ei ole valmis vielä. EDIT: nyt on. Kokonainen lintu ei tietenkään mennyt tämän päivän postauksen ateriaan, vaan käytän osan broilerista muihin ruokiin. Lähdeohjeessa kana/broileri oli kypsennetty keittämällä, mutta minulla oli tosiaan painekattilapäivä, toisaalta kaipa sitäkin jonkunlaiseksi keittämiseksi voi kutsua. 

Dak Naengchae – korealainen  kanasalaatti

  • yksi rintafile ja yhden koipireiden lihat nyhdettynä painekattilassa kypsennetystä kokonaisesta broilerista (kaikki muut lihat nyhdetty ja laitettu talteen tiiviiseen rasiaan jääkaappiin)
  • 10 cm pätkä kurkkua
  • 1/2 keltaista paprikaa
  • salaatinlehtiä
  • punaisen kiinankaalin aivan sisin osa (jäänyt aiemmasta ruoanvalmistuksesta)

Seesaminsiemenkastike

  • 3 rkl paahdettuja seesaminsiemeniä
  • 2 rkl vettä
  • 1 rkl vaaleaa etikkaa tai miriniä (minulla cavasiideriä, alkaa olla etikkavarasto vähissä)
  • 1 rkl sitruunamehua
  • 1 tl sinappia (korealaista ei löydy, mutta käytin dijonia)
  • 1 rkl sokeria
  • 1/2 tl valkosipulimurskaa
  • ripaus suolaa
Sommittelin tarjoiluvadin reunoille salaatin- ja kiinankaalilehdet. Laitoin pieneen kulhoon nyhdetyt kanapalat ja leikkasin kurkun ja paprikan suikaleiksi. Sekoitin kastikkeen ainekset keskenään ja sekoitin ne kanan, paprikan ja kurkun kanssa. Kaadoin koko hösselin tarjoiluastiaan salaatinlehtien muodostaman kehän keskelle. 


Ai että oli hyvä salaatti, kastikkeen etikkaisuus ja tarjolla olleen kimchin tujakkuus olivat hieno yhdistelmä. Paistoin myös pienen kolmen munan merilevätäytteisen munakasrullan sivukkeeksi.  Sisaren tekemä kimchi meni loppuun, joten olen laittanut anomuksen seuraavasta korealaisesta huippukokouksesta. Minun pitää tosin itsekin kokeilla kimchin valmistamista, mutta pääsen mielelläni kyllä helpollakin ja otan siskon kimchiä vastaan. 


Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne silloin tällöin ilmestyy korealaisia keittiökokeilujani.

maanantai 5. joulukuuta 2022

Gochujang-kiilteiset kasvikset – tietysti korealaiset


Olin jo siinä pelossa, että tänään ei ruokapöydässä olisi mitään korealaista, mutta ei hätiä mitiä. Olihan meillä sivukkeena (anonyymin kommentoijan loistava sana, kun minä en pidä lisukkeesta enkä lisäkkeestä ja side dish ei ole suomea) korealaisia gochujang-kiilteisiä pannukasviksia. Varsinaisena ruokana oli pakastimen aarteina kahden hengen annos Butter Chickeniä (mikä ei taida sekään olla suomea) riisin kanssa. Otin ohjeen täältä pannukasviksiin, siinä tehtiin tosin vain ruusukaalia, minä käytin myös kesäkurrea ja japanilaista munakoisoa. Lähdeblogissa valmistus tapahtui uunissa, mutta minä säästin sähköä ja valmistin sivukkeen kaasuliedellä pannussa. 

Gochujang-kiilteiset pannukasvikset kahdelle

  • ruusukaalia (noin 15 kpl)
  • puolikas pienehköstä kesäkurpitsasta
  • japanilainen munakoiso
  • wokkiöljyä paistamiseen
  • pippuria ja suolaa pienet ripaukset

Kiille

  • 2 rkl gochujang-tahnaa
  • 2 rkl soijakastiketta
  • 2 rkl vettä
  • 1 rkl hunajaa
  • 1 rkl seesaminsiemenöljyä (oma lisäykseni)
  • paahdettuja seesaminsiemeniä
Leikkasin ruusukaalit halki ja poistin uloimmat lehdet, pilkoin kesäkurpitsan ja japanilaisen munakoison paloihin. Kuumensin pannulla lorauksen wokkiöljyä ja paistelin kasviksia pannulla noin 10 minuuttia. Sinä aikana sekoitin kiilteen ainekset tasaiseksi liemeksi. Ripsautin pannulle ihan vähän suolaa ja pippuria. Kun kasvikset alkoivat olla kypsiä, kaadoin niille kastikeliemen ja sekoitin. Jatkoin paistelua vielä muutaman minuutin, kastikkeesta muodostui hyvä kiille kasviksiin. Tarjolle laittaessani ripottelin kasviksille vielä paahdettuja seesaminsiemeniä.


Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan uudelle Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki korealaiset kokeiluni. 

sunnuntai 4. joulukuuta 2022

Wanja Jorim – korealaiset lihapullat suolaisen makeassa kastikkeessa


Lihapullia löytyy yhden jos toisen maan ruokakulttuurista, niin myös korealaisesta. Melkein identtisiä lihapullia tämänpäiväisten kanssa tein jo vuonna 2014, kun kokeilin Liemessä-Jennin Katuruokaa-kirjan aasialaisia lihapullia. En nyt äkkiseltään löytänyt ohjetta hänen blogistaan, mutta käytin niistä nimeä tahmatassun lempilihapullat, voi olla että se oli Jennin antama nimi pulleroisille. Nyt kun katson ohjetta, näen sen olevan aivan oikea korealainen lihapullaohje, vaikken silloin sitä tiennyt. Tänään käytin Korean Bapsang-blogin ohjetta. Tietysti pikkuisen muuntelin. Sain aikaan 20 pienehköä lihapullaa. 

Wanja Jorim – korealaiset lihapullat suolaisen makeassa kastikkeessa

  • 400 g naudan jauhelihaa (olisi hyvä olla myös osaksi possua, mutta minulla oli nyt nautaa sulatettuna)
  • 1 pieni sipuli
  • 1 kananmuna (lähdeohjeessa vain keltuainen)
  • 5 kuivattua sientä + 1 dl kiehuvaa vettä
  • 1 rkl soijakastiketta
  • 1 tl valkosipulimurskaa
  • 1 tl inkiväärimurskaa
  • suolaa ja pippuria
  • 1 dl pankomuruja (oma lisäykseni)
  • 1 dl vehnäjauhoja
  • öljyä paistamiseen
  • paahdettuja seesaminsiemeniä

Kastike

  • 1 rkl sokeria
  • 3 rkl soijakastiketta
  • 3 rkl miriniä 
  • 3 rkl vettä
  • 2 rkl leipäsiirappia (lähdeohjeessa jotain muuta minulle vierasta siirappia)
  • 1 tl valkosipulimurskaa
  • 1 tl inkiväärimurskaa
Silppusin sipulin ja kuumassa vedessä liotetut sienet pieniksi paloiksi. Kokosin kulhoon jauhelihan päälle kananmunan, soijakastikkeen, sipulin, sienet, valkosipulin, inkiväärin, suolaa, pippuria ja pankomurut, sillä taikina tuntui niin helposti paistettaessa hajoavalta. Sekoitin taikinan tasaiseksi massaksi ja paistoin pienen koepalan. Kerrankin oli mausteita tarpeeksi. Pyöritin taikinasta 20 lihapullaa ja kierittelin ne vehnäjauhoissa. Paistoin pullien pinnat kauniiksi öljyssä ja nostin ne lautaselle odottamaan. 

Tässä lihapullat jauhotuksen jälkeen ennen pannua.

Toisella pienikokoisella pannulla keitin kastikkeen, laitoin kaikki ainekset pannulle ja keitin kastiketta muutaman minuutin, että se hieman sakeni, muttei kiehunut olemattomiin. Nostin lihapullat takaisin suuremmalle pannulle, ne mahtuivat ihan hyvin yhteen kerrokseen. Kaadoin päälle kastikkeen ja kääntelin lihapullia niin, että ne saivat kunnon kastikehunnun. Laitoin kannen pannun päälle ja pidin pannun alla ihan pientä liekkiä noin 6-7 minuuttia. Siinä ajassa lihapullat kypsyivät kokonaan ja kastike hieman vielä tiivistyi. 

Nostelin lihapullat lautaselle ja ripottelin päälle seesaminsiemeniä. Söimme pullat salaatinlehtien ja paahdettujen bataattien kanssa. Bataatit eivät olleet lopulta sellaisia vaaleita sisältä kuten olin toivonut ne Tallinnasta ostaessani, mutta ihan hyviä niistä kuitenkin tuli. Lihapullat olivat aivan loistavia, lusikoimme loput kastikkeenkin tarjoilulautaselta, sen verran hyvää se oli. 


Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki korealaiset kokeiluni. 

lauantai 3. joulukuuta 2022

Hobak Buchim – korealaiset kesäkurpitsapannukakut


Piipahdimme tällä viikolla Tallinnassa, olisi sitä voinut olla pitempäänkin, mutta nyt oli aikaa viipyä kaksi yötä. Olin katsastellut valmiiksi Tallinnan Aasia-kauppoja ja  Väike-Ameerika-kadulla omakotitalon näköisessä rakennuksessa on oikein pätevä kauppa, joka on auki ilmeisesti vain iltapäivisin klo 14-18. Onneksi satuimme oikeaan aikaan. 

Olin katsonut kaupan nettisivuja ja kiinnostuin siitä lähinnä siitä syystä, että siellä oli myynnissä korealaista sojua. Sitähän voi ostaa myös Alkosta, mutta maustetut sojut ovat kiinnostukseni kohde tällä erää. Kaupassa oli persikkamakua ja ostimme sitä pullon. Sen lisäksi löysin korealaista pannukakkutaikinajauhetta. Sitä käytetään monissa korealaisissa ruokaohjeissa, tietysti mixin voi ohittaa tekemällä taikinan vehnä- ja riisijauhoista. Minä innokkaasti ostin puolen kilon pussin pannarimixiä. 


Tänään meillä oli päivällisellä pakastimen aarteena teriyakilohta riisin kanssa, sisareni valmistamaa kimchiä ja sivuruokana kesäkurpitsapannukakkuja. 

Ohjeen kesäkurrepannareihin otin suosikkiblogistani. Sovelsin hieman, tässä on määrät neljään pannariin. 

Hobak Buchim – neljä kesäkurpitsapannukakkua

  • pieni kesäkurpitsa 
  • 1 tl suolaa
  • 1 pieni sipuli
  • 1 kananmuna
  • ripaus pippuria
  • 2 rkl korealaista pannukakkumixiä ( jollei sellaista ole: 1 rkl vehnäjauhoja+1 rkl riisijauhoa)
  • 1 rkl öljyä paistamiseen
  • ruohosipulia silppuna 
  • seesaminsiemeniä

Dippikastike

  • 1 rkl soijakastiketta
  • 1 tl sokeria
  • 1 rkl vettä
  • ripaus gochugarua (korealainen chilijauhe)
  • ripaus pippuria
Sekoita dippikastikkeen aineet ja jaa se kahteen pieneen kuppiin. 

Olen usein katsonut eri lähteistä miten näppärästi porkkana tai kesäkurre saadaan leikattua ohuiksi tikuiksi. Nyt osasin itsekin. Leikkasin ensin kurpitsan mandoliinilla noin 2 mm viipaleiksi ja sen jälkeen sommittelin viipaleet jonoksi. Sitten leikkasin viipaleet vinottain veitsellä ohuiksi tikuiksi. Hämmästyttävän tehokasta. 


Nostelin kurpitsatikut kulhoon ja ripottelin niille teelusikallisen suolaa, sekoittelin  ja jätin ne ässehtimään 10 minuutiksi. Odotellessani viipaloin sipulin oikein ohuiksi suikaleiksi. Lähdeohjeessa oli mukana myös hieman chiliä, minulla ei ollut nyt chiliä joten omitteerasin sen.

Puristin kurpitsatikuista irtoavaa nestettä kulhon pohjalle ja siirsin tikut lautaselle. Sekoitin kulhon pohjalla olevaan nesteeseen kananmunan ja pannarimixin ja vispilöin niin tasaiseksi kuin mahdollista. Pikkupaakut eivät kuulema haittaisi mitään. Yhdistin taikinaan suolaitketetyt kesäkurpitsatikut, sipuliviipaleet ja pikkuisen pippuria. Sekoitin taikinan tasaiseksi. 

Kuumensin lettupannun ja sillä hieman öljyä. Jaoin taikinan pannun neljään koloseen. Paistoin pannareita pari kolme minuuttia puoleltaan. 


Nämä kesäkurpitsapannukakut ovat aivan mahtava sivuruoka, ne voi laittaa tarjolle kaikenlaisen muun korealaisen ruoan kanssa, päälle hieman seesaminsiemeniä ja ruohosipulisilppua. 


Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan uudehkolle Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki Koreaan vivahtavat postaukset.