sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Ensitöikseni leivoin leivän - pataleipä


Kuten toisen blogini CampaCaminon puolella jo kerroin, on vuoden mittainen vapaani alkanut. Eilen oli vapaan ensimmäinen päivä, jonka vietin jomottavan päänsäryn vallassa. Luultavasti asiaan oli osuutta niin viimeisiä työpäiviä piinanneella piilostressillä kuin perjantai-illan illallisviinilasillisillakin. Toteutin silti suunnitelmiani huolellisesti, eli nukuin päiväunet ja poltin uutta kaunista pöytäkynttilää. Kannattaa valita tavoitteensa huolella, niin on mahdollista onnistua. 

Tammikuun aikana en ole käynyt kaupassa montaakaan kertaa ja etenkin leipä on ollut meillä monta kertaa vähissä. Eilen muistin, että nytpä ehdin aloittaa monesti aikomani pataleivän valmistuksen. Olen monta kertaa vapaapäivän aamuna harmitellut, etten älynnyt illalla laittaa taikinaa alulle. Vilkuilin jauhovarastoja ja siellä lymyili spelttipussi. Miten monella tapaa speltin voi muuten kirjoittaa väärin? Ainakin spletti, sleptti ja pseltti. 

TOP100 ruokablogit-sivun haulla löysin Suolaa & hunajaa-blogin Puhdistus - pataleipä- nimiseen postaukseen, jonka olin sen ilmestymisen aikaankin lukenut, kuinkas muuten. Kommenttilaatikosta huomasin, että viimevuonnakin pidin tammikuussa älä osta paljon mitään-kuukautta. Jokohan Jokihaka on kokeillut pataleipää, entä Reetta? Monista pataleipäohjeista valitsin Jonnan käyttämän ohjeen, koska siinä oli käytetty juuri pslettiä spelttiä.

Oli hauska huomata, että Jonnan vuoden 2011 postaus aiheesta pataleipä oli saanut minut silloinkin kommentoimaan, kuten monet muutkin vielä siihen aikaan minulle vieraammat blogaanit. Nyt ei oikein enää muista, kuinka ja missä vaiheessa omaa blogaaniuttani keneenkin tutustuin ja heistä tuli enemmän kuin nimimerkkejä. 

Pataleipä sunnuntain aamiaiselle

  • 4,5 dl vehnäjauhoja
  • 3 dl spelttijauhoja
  • 1/4 paketti hiivaa
  • 1,5 tl suolaa
  • 4 dl vettä
  • (paljon vehnäjauhoja leivinlaudan ja liinan jauhottamiseen)

Tee eilen

Sekoita kaikki taikinan ainekset kulhossa sekaisin, älä vaivaa. Taikina jää tahmaiseksi, mutta niin sen pitää ollakin. Peitä kulho suihkumyssyllä tai tuorekelmulla ja leivinliinalla. Jätä kulho huoneenlämpöön 12-16 tunniksi. Mene nukkumaan. Palaa vuoteesta keittiöön etsimään valurautapatasi esille ja ota uunista mahdolliset pellit ja muut tykötarpeet pois, ettei sinun aamulla tarvitse kolistella, vaan saan tehtyä leipäpuuhasi mahdollisimman hiljaa. Näin leipäprojektisi pysyy salassa, niin mahdollisen epäonnistumisen kuin täydellisen onnistumisen ja iloisen yllätyksen säilymisen vuoksi. Mene uudelleen nukkumaan. Perheenjäsenille mutise jotain epämääräistä, jos he kysyvät mitä oikein touhuat.

Tee tänään

Herää ja mene keittiöön toivoen, ettei taikina tule ovella vastaan. Ota esille leivinlauta ja jauhota se oikein kunnolla, siis todella reippaalla kädellä, samoin levitä lähettyville puhdas keittiöpyyhe tai leivinliina (joka ei ole se ykköslempparipyyhkeesi, sillä tässä tulee kumminkin sotkua) ja ripottele sille runsaasti, sanon uudelleen erittäin runsaasti vehnäjauhoja. 

Kumoa pullistunut, kupliva taikina jauhotetulle leivinlaudalle ja taputtele se neliöhköön muotoon ja nosta kulmat keskelle. Pyöräytä leivän muotoon, mutta älä vaivaa yhtään sen enempää. Nosta taikina jauhoiselle leivinliinalle ja nosta liinan nurkista tarttuen takaisin kulhoon kohoamaan peitettynä.


Kuumenna uuni 230 asteeseen ja laita pata uuniin. Kun uuni on saavuttanut tavoitelämpötilan, kuumenna pataa vielä 20 minuuttia. Nosta pata uunista, ota kansi pois ja kippaa pyyhkeen sisällä kohonnut taikina niin äkkinäisellä liikkeellä pataan kuin mahdollista, älä koita sörkkiä taikinaa mitenkään. Laita vain kansi päälle, pata uuniin ja toivo parasta. Palaa 30 minuutin kuluttua paikalle, ota kansi pois padan päältä ja paista leipää vielä 10-15 minuuttia ilman kantta. Puhdistele pyyhettä parhaasi mukaan ja laita se lopuksi pesukoneeseen. Onneksi et ottanut sitä parasta pyyhettäsi. Pitäisi muuten tehdä postaus keittiöpyyhkeistä, ne tuntuvat olevan tärkeä juttu blogaaneille. EDIT: Nyt sellainen on, lue täältä.

Kumoa leipä padasta ritilälle ja anna jäähtyä. Ota hyvää voita pehmenemään, tämän leivän kanssa ei syödä mitään mukalevitettä. Ripota vielä suolahiutaleita voin päälle, jos uskallat. Speltissä on mukava pähkinäinen maku, sitä ei vaan kannata käyttää liikaa, vain osana jauhoista.


Twitteristä huomasin, että ensi viikolla päättyy kuiva kausi ammattipyöräilyn seuraamisen osalta. Keskiviikkona Eurosportilta alkavat lähetykset niin Dubaista kuin Espanjastakin. Nythän minulla ei sitten olekaan muuta kuin aikaa katsastaa tämän vuoden trikoomuoti ja millaiset parrat tai viikset ovat tänä vuonna coolit. Dubaissa lähtöviivalle asettuvat suosikeistani ainakin Mark Cavendish ja Sir Bradley Wiggins. Espanjan ajosta en löytänyt paljon vielä tietoa, mutta ehkä mañana.

14 kommenttia:

  1. Mukavaa vapaa-aikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Olisi kiva yhyttää teidät joku päivä vaikka järven jäällä, kun Armas on päästelemässä höyryjä. :)

      Poista
    2. Yritetään tavata lähiaikoina. Kelit menivät taas hankaliksi kun jäällä on paikoitellen vettä ja kylmentymisen myötä paikoitellen kovin karkea lumi tassuille. Jospa tiistaina tulisi lisää lunta...

      Poista
    3. Aivan, en tullut sitä ajatelleeksi, että jäät menee huonoksi. Mutta olisi tosiaan kiva nähdä. Sovitaan postilla :)

      Poista
  2. HIh, meillä on edetty pataleivän suhteen jo siihen, että heittelen aika vapaasti kulhoon, mitä kaapista löytyy. Nytkin tuolla on aamua odottamassa jo mössö, jossa on ainakin ruisjauhoja, täysjyväspelttijauhoja, spelttihiutaleita ja tietysti sitä vehnäjauhoakin - niin ja pari kourallista auringonkukansiemeniä. Jotenkin tuo patakypsennysmetodi on sellainen, että joka kerta olen onnistunut, kunhan olen padassa kypsentänyt (the famous last words ehkä... kerron huomenna, jos nyt meni ketuilleen ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leipäni oli aamulla aivan ihanaa, mutta myöhemmin se kyllä oli koppuroitunut aika lailla, ehkä siinä oli spelttiä liikaa... Tykkäsin rapeasta kuoresta kovasti.

      Poista
  3. Siitähän tulikin hieno!Pataleipä on ihanaa,en ole aikoihin tehnyt kun tein sitä Romertopf -padassa,joka hajosi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on ollut sellainen savipata, mutta minnehän se on hävinnyt, en ole vuosiin käyttänyt...

      Poista
  4. Nautinnollisia vapaahetkiä ja mukavia reissuja!

    VastaaPoista
  5. No en ole vieläkään :) Aika noloa!
    Nauti vapaa-ajasta, varmasti hieno vuosi tulossa!
    Minä siirrän pikkuhiljaa blogitoimintaani vaiheittain tuonne.
    http://kamerajakauha.blogspot.fi/
    Toivottavasti nähdään sielläkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, onhan tässä aikaa pataleipää leipoa yhdellä jos toisella. Ja tietysti nähdään uudessa blogissa myös :)

      Poista
  6. Olen tehnyt useamman kerrankin pataleipää ja se on ollut tosi hyvää. Siinä on vain yksi huono puoli, kun se taikina pitää tehdä niin paljon aikaisemmin ja unohdan sen usein, kun on vieraita tulossa.

    VastaaPoista