tiistai 23. tammikuuta 2018

Suositellussa Pärnun Lime Loungessa


Talvisen Viron reissun toinen ilta kului viehättävässä, talviunisessa Pärnussa. Talvesta ei tosin ollut tietoakaan, vaan vettä satoi aivan huolella, kun kävelimme reilun kilometrin matkan Rannahotellista keskustassa olevaan ravintolaan. Olin lukenut siitä niin Hannan Soppa-blogista kuin Sillä sipulista, joiden ravintola-arvioihin luotan enemmän kuin vakaasti. Edellisellä Pärnun vierailulla söimme Heamaassa, joka sekin oli aika kiva paikka, joskin sisustukseltaan makuuni hieman liian mummolamainen. Lime Lounge sen sijaan vakuutti jo pirteällä valomainoksellaan. 

Oho, minäkin kuvassa!
Meillä oli varaus, mutta ensimmäiseen tuntiin muita asiakkaita ei ollut. Pidin heti tämän paikan tunnelmasta, vastaanotto oli ystävällinen ja keittiössä näkyi häärivän tarmokkaan näköisiä naisia. Aloitimme kuohuviinillä ja alkuruoaksi otimme jaettavan annoksen, jossa oli juustoja ja leikkeleitä, sekä erilaisia pikkelöityjä herkkuja. Annos näytti hyvin houkuttelevalta ja samaan aikaan tarjolle tuodun leivän kanssa lauta tyhjeni hyvää vauhtia. Virolaiset osaavat kyllä yhdistellä etikkaisia makuja toisiinsa, niin ettei suussa tapahdu ikävää leikkautumista, kun suuhunsa siemaisee hieman viiniä. 





Pääruokina meillä oli merenelävävoittoisesti Antilla taimenta ja minulla kampasimpukkarisottoa. Harvoin pystyn vastustamaan, jos on mahdollista valita kampasimpukoita. Mistähän kummasta se johtuu? Vaikka pöydän yllä oli aivan loistava somevalaistus, eivät annokset näytä kuvissamme niin kauniilta, kuin ne tosiasiassa olivat. Kummankin ruoka oli hyvää, minun risottoni jopa erinomaista. 



Olimme jo aikaisemmin puhuneet, että voisimme jatkossa ottaa jälkiruokia jaettavaksi, mutta emmepä toteuttaneet aiettamme, vaan kummallakin oli oma jälkiruokansa. Antilla oli soma pieni sitruunapiiras ja minulla toffeekakku kirsikkasorbetin kera. 


Juomaksi tilasimme pullon roseviiniä, jolla oli suomalaisiin hintoihin tottuneelle maltillinen hinta, 22 euroa. Koko lasku erittäin miellyttävästä ateriasta teki muutaman euron vaille satasen. Oli mukavaa, että tuo sateinen perjantai-ilta houkutti edes yhden muun seurueen syömään Lime Loungeen samaan aikaan kanssamme. Meille ei jäänyt niin mitään moitittavaa ja sadekin oli melkein tauonnut paluumatkalla. Olimme ajatelleet kävellä hieman rannalla, mutta se jäi synkähkön sään vuoksi. 


Lisään tämän postauksen CampaSimpukan ylälaidan Valmiissa pöydissä-välilehdelle, jonne kerään ravintola-aiheisia postauksiamme.

4 kommenttia:

  1. Hienoa jos risotto oli erinomainen. Liian usein ravintolat ylikypsentää risotot. Minulla on risottojen rima korkealla, kun puoliso on maailman paras risotonkeittäjä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli kyllä hyvä, tuli mieleen Corson risotto! :D Minä olen sellainen semihyvä risoton keittäjä, ihan aina ei onnistu täysin nappiin.

      Poista
    2. Olin tulossa juttelemaan samaa risotosta (miinustettuna itsekehuilla)mutta Jukka ehtikin ensin. Ja alkulautanen näyttää kyllä todella hyvältä. Meidän molemmilla vierailukerroilla paikka on ollut täynnä.

      Poista
    3. Merituuli: Nyt oli varmaan joku vuoden hiljaisin viikko, ei ollut venäläisiäkään yhtään siellä, vaikka Tallinnassa oli paljonkin.

      Poista