tiistai 20. elokuuta 2013

Weberöintiä


Kesän alussa oli iltapäivälehdissä kuulema puhetta, että nainenkin voisi oppia grillaamaan. Aika radikaali väite! Meillä moista ei ruvettu kokeilemaankaan, koska miehiä oli paikalla oikein kaksin kappalein, sukulaisten ollessa vierailulla.

Emme ole kovin paljon ehtineet opetella Weberimme käyttöä, tänään oli siihen hyvin aikaa ja asiantuntijuuttakin paikalla. Naisväki lähti aamulla kirpparikierrokselle (löysin taas niin tärkeitä keittiövälineitä!) ja miesväki lähti "läskikaupoille", eli ostamaan lihaa grillausta varten. Minä lupasin hommata yleisesti grilliin sopivia lisukkeita ja niitähän löytyikin. Paikallisessa marketissa oli kotimaista tuoretta maissia, jota en lainkaan voi vastustaa, kun sitä kerran kesässä löytää. Ostin maissintähkän syöjää kohden ja vielä yhden särkymävaraa.

Lihaostokset olivat meinanneet muodostua epätoivoisiksi tai ainakin melko hankaliksi. Alkuviikon arkipäivän aamu ei ole meilläpäin minkään lihatiskin suhteen otollisin ostosaika. Saaliina oli kuitenkin kaksi isoa kalkkunafiletta. Isot fileet leikattiin pitkittäin kahteen ohuempaan kappaleeseen, jotta kypsyminen olisi nopeampaa. Kammenpyörittäjä suostui paljastamaan salaisesta marinadiohjeestaan (lue: omasta tai asiakkaan päästä joka kerran erilainen liemi) tämän verran:
  • limen ja sitruunan mehua
  • Worcestershire-kastiketta
  • soijakastiketta
  • murskattua valkosipulia
  • pippuria
  • oliiviöljyä
  • Zesty Garlic-kastiketta
Halkaistut kalkkunapalat sutikoitiin marinadilla ja annettiin ässehtiä muutaman tunnin. 

Maissien keittelyn kanssa olimme yhtä öönä allakan laidalla kuin jokaisella kerralla. Kuorin suojalehdet ja nyhdin haituvat pois. Laitoin maissit isoon kattilaan ja kaadoin päälle vettä sen verran, että maissit uiskentelivat iloisesti. Keitin maisseja noin kolme varttia ja jätin ne kuumaan veteen vielä pehmenemään. Ennen grillausta Kammenpyörittäjä kalasti maissit leikkuulaudalle ja katkaisi ne kahteen annospätkään, sillä tähkät olivat todella suuria. Palaset olivat grillissä kalkkunafileitten kanssa saamassa viimeistellyn pinnan noin vartin verran.

Kalkkunan grillaaminen onnistui miesvoimin oikein mainiosti. Tällä kertaa Weberiin ladattiin sekä hiiliä, että brikettejä. Minä pysyttelin taustahommissa, joten en tarkkaan tiedä kauanko hiilloksen aikaansaaminen vei. Parahultaisten hiilien päälle ritilälle kalkkunat sitten vaan ja grillaamaan. Tällä kertaa ruoka kypsyi mainiosti, lihapaloja käänneltiin muutamaan kertaan ja siveltiin marinadin lopulla. Noin 40 minuutin kuluttua tehtiin koeviilto yhteen paloista ja sen mukaan kypsyys oli kohdallaan. Minä pääsin mukaan tähän miehiseen touhuun siinä vaiheessa, kun sain leikata palat viipaleiksi ennen tarjolle laittamista. 

Kalkkunan seurana lautasilla oli sitä hyvää kotimaista maissia, salaattia ja jogurttikastiketta, jonka säveltelin grillauspuuhien aikana. Juomana meillä oli espanjalaista punaviiniä, jonka saimme suurena suosionosoituksena Salvatorelta. Olipa muuten hyvää viiniä, terveisiä Karmiinalle ja käsipuolikollegalle! 


Grillissä oli jälkilämpöä yli kaksi sataa astetta tunnin kuluttua ruokailusta. Jälkiruoaksi kokeilimme paistaa nektariiniviinereitä grillissä. Minulla oli sulana muutama voitaikinalevy ja oikein kypsiä littanoita nektareita, joitten oikeaa nimeä en muista. Leikkasin levyt kahteen palaan ja leikkelin hedelmät viipaleiksi, joita asettelin taikinapaloille. Viilsin taikinan reunoihin pienet viillot auttamaan taikinan kohoamista. Asettelin pikaviinerit uunipellille, joka mahtui grillin ritilälle ja kansi kiinni. Sitten vain odottelimme, mitä tapahtuisi. Hiiliä piti kerran pöyhiä ja paistuminen otti noin puoli tuntia. Keskellä ritilää lämpötila alkoi nousta liiaksi ja keskimmäisten leivonnaisten pohja ruskettua liikaa, joten asensimme pellin alle valurautaisen astian hieman tuomaan lisää väliä hiiliin. Sirottelin kuumille viinereille runsaasti tomusokeria, joka suli heti kiilteeksi. Hetken kuluttua sirottelin lisää sokeria ja nautimme pikaiset leivonnaiset Kammenpyörittäjän koneella loihdittujen kahvien kanssa.

12 kommenttia:

  1. Eipä ole meillä leivottu grillissä, ei... mutta näköjään se onnistuu ja vieläpä herkullisen näköisellä lopputuloksella! Minä yritän joskus sekaantua grillaukseen, mutta löydän useimmiten itseni kuitenkin lisäkkeiden tai kattauksen parista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen usein oikeasti se häärääjä kaasugrillin äärellä, mutta tuo hiilien ja brikettien kanssa touhuaminen... Ja tosiaan piti koittaa hyödyntää sitä lämpöä, jota oli vielä vaikka kuinka paljon, kun ruoka oli jo syöty :) Vähän vielä virittämistä toki tuossakin, mutta ihan ok lopputulos.

      Poista
  2. Hahaa, kaffekuvien piirtoa on näköjään harjoiteltu :). Meillä ei ole tehty yhtään maitokahvia Ranskasta paluun jälkeen, jospa sitten kelien viilettyä.
    Me olemme aina höyryttäneet maissit (aina=sen yksi tai kaksi kertaa vuodessa kun lähimaissia saa torilta).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä kuulema ollenkaan lähtenyt, taisi olla jonkun maitopurkin pohjat, pidetään nyt uutta maitotyyppiä meillä nuorimmaisen kihlatun vuoksi, joten sillä tuli noita käänteisomppuja:)

      Maissin höyrytys! Sitä pitää kokeilla, koska nyt on vielä kolme tähkää jäljellä. Säästin maissien keittoveden, koska se tuoksui niin hyvältä, suunnittelen kasviskeittoa lähipäiville ja jemmasin liemen.

      Poista
  3. Herkullisen näköisiä jälkkäreitä! Kohta minäkin osaan tehdä noita kahvikiehkuroita, (Espoon työväenopiston) kahvikurssila luvattiin niitä opettaa. Mainostekstissä oli myös tavoitteena se, että osaa valita mieluista kahvia kahvilassa asioidessaan. Onpa opelle ilo, kun saa näin osaavan ja edistyneen kurssilaisen joukkoonsa, minähän tiedän aina, mitä tilaan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi että, sinulla on kohta mahtava etulyöntiasema, oikein kurssi käytynä :D minäkin tavasin meidän kylän opisto-opasta, oli siellä muutama ruoka-aiheinen kurssi, mutta ei kahviin liittyviä kylläkän!

      Poista
  4. Vai sellaisia uutisia :D enpä ole itse, tänäkään kesänä, koskenut grilliin!

    Vielä kyllä ehtisi loppukesän viimeiset grillauksen hoitamaan :) mm. maissikiintiö ei ole läheskään täysi vielä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskottavahan se on uutisia, kun oikein lehdessä sanotaan :D
      Maissi on kyllä hyvää!

      Poista
  5. Minäkään en pysty vastustamaan maissia, mutta se tulee yleensä höyrykeittimen kautta :-)

    Se on muuten kumma tuo miesten reseptisalailu - minäkin olen meillä yrittänyt vakoilla tiettyjä juttuja, mutta vähän huonolla menestyksellä. Tosin taitaa reseptikin vähän vaihdella päivästä riippuen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama meillä pastakastikkeen kanssa, Kammenpyörittäjä tekee siitä aivan erilaista kuin minä, siis bolognesesta ja koitan udella, että mitä tässä oikein on. Muttei kerro :D Ja se on hyvää, parempaa kuin minun tekemäni.

      Poista
  6. Kahvikuvionkin voi nähdä monella tavalla ;-)

    VastaaPoista