perjantai 24. elokuuta 2018

No nyt tuli hyvät kesäkurret

Kesäkurpitsa on nyt sesongissa ja vaikka CampaSimpukassa on muutama täytettyjen kesäkurrejen ohje, laitan vielä tämän yhden, sillä nyt täytteestä tuli tosi hyvä. Ja hassua kyllä, sitä oli aivan lusikalleen oikea määrä. Yleensä teen kaikkia täytteitä liian paljon. Söimme tätä kivaa ruokaa töissä yhteislounaana, rauhallisen työpäivän etu on se, että tauolla ehtii tehdä ruokaa kaikille. Osa raaka-aineista oli työkaverin kasvimaalta ja osa saatua, sekin edullisti yhteislounasta kummasti. 

Täytetyt kesäkurpitsat 6-7 hengelle

  • 3 melko suurta vihreäkuorista kesäkurpitsaa
  • 3 uuden sadon sipulia varsineen
  • 1 pieni tetra kypsiä punaisia linssejä
  • 1 pieni tetra paseerattua tomaattia
  • 250 g jauhelihaa
  • oliiviöljyä
  • suolaa ja pippuria
  • pizzayrttimausteseosta (sitä oli työpaikan keittiössä)
  • jauhettua paprikaa
  • tuoretta basilikaa
  • 175 g pussi juustoraastetta
Aloitin laittamalla uunin kuumenemaan 200 asteeseen. Halkaisin kesäkurpitsat pitkittäin ja raaputin ruokalusikalla puolikkaat veneiksi. Leikkelin irrotettua sisusta hieman pienempiin paloihin. Kolmesta suuresta kesäkurpitsasta tuli niin paljon sisussilppua, että käytin täytteeseen noin 3/4, kaikkea ei olisi saanut mahtumaan. 

Laitoin uunipannulle arkin leivinpaperia ja sutikoin siihen vähän oliiviöljyä. Nostin kurpitsaveneet paperin päälle. Kuusi puolikasta mahtui juuri ja juuri vakiouunin pellille. Luritin veneisiin pikkuisen oliiviöljyä ja ripotin pinnalle suolaa ja pippuria. Laitoin veneet esikypsymään 200 asteiseen uuniin siksi aikaa, kun valmistin täytettä, noin 20 minuutiksi. 


Kuumensin pannulla hieman oliiviöljyä ja laitoin silputun kurpitsamassan pannulle kypsymään. Silppu menee kyllä kasaan aika paljon pannulla, joten mitenkään liikaa sitä ei ollut, maustoin sitä kevyesti suolalla ja pippurilla. Kumosin seoksen kulhoon ja huudoin linssit. Sekoitin ne kulhossa kurremassan kanssa. 

Lisäsin pannulle hieman öljyä ja silppusin sipulit, kuullotin niitä hetkisen ja lisäsin pannulle jauhelihan. Pienensin jauheliha murusiksi ja maustoin suolalla ja pippurilla. Kaadoin mukaan paseeratun tomaatin ja sekoittelin taas. Annoin seoksen kypsyä muutamia minuutteja. Maistelin ja lisäsin hieman jauhettua paprikaa. 

Katselin jääkaapin sisältöä sillä mielellä, että olisiko siellä jotain keitokseeni sopivaa, mutta jätin mansikkahillon ja vaahterasiirapin nyt kuitenkin kokeilematta. Toisaalta, eivätkö ne kulinaariset tähtihetket joskus synny erikoisista kokeiluista tai siitä, että tulee kaataneeksi väärästä purkista?

Kun pannulle oli muodostunut melko sakea tomaattinen jauhelihakastike, kaadoin sen kulhoon ja sekoitin kurpitsamassan ja linssien kanssa sekaisin. Maistelin ja maustoin. Täyte tarvitsi aika paljon suolaa, melkein hämmästyttävän paljon. 

Olin ottanut kurpitsaveneet uunista, ne olivat sopivasti hieman kypsyneet, mutteivat mitenkään levahtaneet. Lusikoin veneisiin täytettä ja ihme kyllä, sitä oli aivan lusikalleen sopiva määrä. Ripotin pinnalle juustoraastetta ja sitäkin oli juuri passelisti. 


Paistoin täytettyjä kesäkurreja noin 35-40 minuuttia. Lisänä meillä oli työkaverin kasvimaalta todella hyviä perunoita, paria silliä ja yksinkertaista salaattia. Täyte oli todella onnistunut, muttei sille olisi tehnyt pahaa pieni polte vaikkapa chilin muodossa. Kastikemainen täyte toimii paremmin kuin kuivemmat aineet täytteenä. Jauhelihan olisi voinut hyvin vaihtaa papuihin. Oli kiva tehdä ruokaa työkavereille ja syödä yhdessä.

2 kommenttia:

  1. Teillä on kiva tapa syödä yhdessä töissä! Syksy on kulta-aikaa työpaikan kahvipöydässä ja muutenkin. Eilen oli luumuja, tänään joku oli tuonut päärynöitä. Ylituotanto-ongelmissa painiskelevat työkaverit tuovat mielellään satoa jaettavaksi suuremmissakin määrin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on tosiaan oikein kivaa, välillä ei ehditä viikkokausiin, mutta sitten kun onkin hiljainen vuoro, voidaan tehdä jotain kaikille maistuvaa. Viime joulun alla teimme yhdessä joululounaankin, se oli mukava juttu.

      Poista