CampaAdrian keittiössä on rajallinen määrä kattiloita ja pannuja. Tätä ruokaa varten en käyttänyt edes ihan niitä kaikkia, vaikkei ollut minun tiskivuoroni. Tein ruoan toisen osion paistinpannulla (toisessa postauksessa) ja pastaosan kattilassa. Sekin olisi oikeastaan huutanut sopivaa pannua, mutta säälin tiskaria ja tein koko homman kattilassa.
Eikä sen nyt muutenkaan ihan taiteen sääntöjen mukaan mennyt, mutta ei se mitään. Cacio e pepe on helppo pastaruoka, jonka tärkeimmät osat ovat juusto ja pippuri. Ja pitää sitä pastaakin olla. Meillä oli matkavarastoissa vajaa paketti aivan tavallista spagettia, josta otin puolet. Näin mikään ei koskaan pääse loppumaan, kun ottaa maksimissaan puolet.
Mobiili-cacio e pepe kahdelle
- 1 litra vettä pastan keittämiseen
- kunnon ripaus vettä pastankeittoveteen
- pieni nippu spagettia
- tikkuaskin kokoinen pala kovaa juustoa, en ole varma oliko pecorinoa vai parmesaania
- 1 rkl voita
- 1 rkl oliiviöljyä
- suolaa ja paljon pippuria
Kun tämä ruokalaji tehdään oikein, pippuria paahdetaan hetkisen aikaa pannulla, että se herää eloon. Pippuri, ei pannu. Koska minulla oli käytössä vain yksi kaasupoltin tätä ruokaa varten, jätin pippurin paahtamatta.
Kun pastavesi kiehui, suolasin sen romakasti. Keitin pastaa 7 minuuttia (2 minuuttia vähemmän kuin pakkauksen mukainen keittoaika). Uusi Campingaz on mitä mainioin!
Antti raastoi kaiken kovan juuston hienoksi raasteeksi, neuvoin lopettamaan ennen kuin sormet alkavat. Kun pasta oli kiehunut pikkuista vaille valmiiksi, otin kauhalla kuppiin noin 1 dl keitinvettä ja Antti kaatoi loput keitinvedet pois.
Lisäsin pastaan lorauksen öljyä, hieman voita, runsaasti pippuria, pikkuisen suolaa ja sekoitin kunnolla kaasuliekin päällä. Sitten lisäsin juustoraasteen (säästin vähän tarjoiluun) ja keitinveden. Sekoitin taas ja tarjoilin välittömästi. Meillä oli pastan kanssa kanaa saltimbocca, mutta siitä myöhemmin.
Tämä ruoka syötiin jo vapunpäivänä Turckheimissa, mutta silloin vielä Giro d'Italia ei ollut alkanut, joten säästin ruoan jollekin sellaiselle matkapäivälle, jolloin en ehdi kokkailla italialaisittain.
Jatkuu 21.5.2024.
Nyt on menossa jo kisan viimeinen viikko ja vuorossa etappi, jossa sää näytteli suurta osaa. Saimme selkoa sen verran, että reittiä jouduttiin muuttamaan huonojen olosuhteiden vuoksi. Etapille tuli pituutta ymmärtääkseni 121 km. Pystyimme katsomaan 45 km lopusta ja niinhän siinä kävi, että Tadej Pogacar voitti taas, ajoi ilmiömäisen tyynesti kylmässä vesisateessa ykkösenä maaliin. Alkaa jo (taas) hieman pelottaa, että mikä on hänen ylivoimansa takana. Toivottavasti ei mitään kiellettyjä keinoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti