Olen monta vuotta toivonut olevani niin rohkea, että uskaltaisin maistaa ostereita. Kammenpyörittäjä on syönyt ostereita joskus vuosia sitten ulkomailla, minä en ole uskaltautunut koskaan sitä tekemään, eikä kyllä tilaisuuksiakaan ole ollut pilvin pimein. Nyt oli marketin tiskissä ostereita saatavilla ja arvoimme hetken ennen kuin päätimme ostaa kuusi osteria. Ne maksoivat 1,5 euroa/kpl.
Tarkoitus oli syödä ne raakana, mutta aloin jänistää jo aamusta ja päätin, että osterit tulevat tarjolle kolmella eri tapaa. Kaksi ostereista tarjoaisin raakana, kaksi grillaten ja kaksi höyryttäen ja sitten kinkkuun käärien. Näin kuukausi sitten Herkkusuun lautasella-blogissa pekoniostereiden ohjeen ja nyt palasin postauksen pariin. Muutkin osterineuvot otin samasta blogista.
Laitoin kaksi osteria höyrykattilaan ja odottelin kuoren aukeamista hyvän kymmenen minuuttia. Olen aikaisemmin valmistanut vain sinisimpukoita, joiden kuoret aukeavat kunnolla ammolleen ja vähän samanlaista vaikutelmaa odottelin nytkin. Niin ei kuitenkaan tapahtunut. Toinen osteri ei auennut ollenkaan, eikä se veitsellä vääntäenkään auennut suosiolla, joten sen yksilön jätimme syrjään. Toisen kuori oli auennut raolleen nätisti ja isohko osteri luiskahti leikkuulaudalle helposti. Käärin sen ainokaisen kypsän osterin serranonkinkkuviipaleeseen. Suljin paketin cocktailtikulla. Kuumensin pannulla oliiviöljyä ja siinä valkosipulimurskaa ja paistoin kinkkuun käärittyä osteria pari minuuttia puoleltaan öljyssä. Oli kyllä hassua tehdä yksi ainoa pieni tapaspala! Helppo näitä olisi tehdä montakin.
Toinen tapa tarjota ostereita oli laittaa osterit sellaisenaan grilliin ja niin teimme kahdelle osterille. Sekoitin niille kastikkeen, jota mukailin taas Herkkusuun lautasella-blogin ohjeesta. Kastikkeeseen tuli loraus oliiviöljyä, pikkuisen balsamiviinietikkaa ja ihan vähän tomaattipyrettä (Herkkusuun ohjeen chilitahnaa meillä ei ollut). Kun osterit olivat kypsyneet grilliparilalla noin 10 minuuttia, ne aukesivat helposti ja yläpuolen kuori oli helposti väännettävissä irti. Ripotin ostereille hieman kastiketta.
Kolmanneksi laitoimme kaksi viimeistä osteria tarjolle raakoina. Kammenpyörittäjä katsoi netistä osterinavaamisohjeita ja koska meillä ei ollut osteriveistä, hän käytti parmesanin kovertamiseen tarkoitettua veistä ja pyyhettä kätensä suojana. Olin juuri puuhaamassa sisällä jotain, kun osterin avaaminen tapahtui, joten en tiedä tarkasti kuinka helppoa tai vaikeaa se oli.
Sitten se syömispuoli. Luulen, että kaikki kolme tapaa olivat oikein mainioita, osterit olivat elossa valmistamisen alussa (lukuunottamatta sitä yhtä varmaankin), kypsennettävät kypsiä syömisvaiheessa. Perheen teiniosasto oli heti kättelyssä sanoutunut irti tästä kulinaarisesta kokeilusta, joten heillä oli alkupaloina jokirapua paahtoleivillä.
Jaoimme sen yhden yksinäisen serranonkinkulla päällystetyn osterin ja se oli oikein maistuva, vaikka suurimmaksi osaksi taisi maistua kinkku. Minun on nyt pakko tunnustaa, että uskallukseni loppui tässä vaiheessa. Kammenpyörittäjä maistoi ensin grillillä kypsennetyn osterin ja kertoi pitävänsä kastikkeesta kovasti, mutta osterissa oli kyllä liian monta purukertaa, että suutuntuma olisi ollut miellyttävä. Maistoin omastani vain pienen veitsellä leikatun viipaleen ja pidin kyllä siitä, kun suuhun ei jäänyt mitään pyörimään liian pitkäksi aikaa. Raakaa osteria en sitten kuitenkaan tohtinut maistaa. Kammenpyörittäjä söi toisen, mutta ei kyllä voinut sanoa pitävänsä siitä, miltä osteri tuntui suussa. Päätimme, että menemme joskus johonkin ravintolaan, jossa voimme luottaa osterien olevan asianmukaisesti tarjottuja. Olen itseeni vähän pettynyt, kun en uskaltanut. Ehkä vielä joskus!
No kyllä oli taas etapin loppu Vueltassa! Onhan se totta, että isossa ympäriajossa pitää olla vuorietappeja, mutta pitääkö lopun tuollaista seinää olla? Denis Menchov voitti etapin ja olin kyllä purra kynteni olemattomiin odottaessani Alberto Contador ehtimistä maaliin. Hän ehti kuin ehtikin siinä ajassa, että johtopaikka pysyi hänellä. Huomenna on sitten viimeinen, seremoniallinen päätösetappi, joka päättyy Madridiin.
