torstai 17. lokakuuta 2013

Näppituntumaleivät

Tänään puuhasin tämmöistä:
  • 7,5 dl vettä
  • 2 pussia kuivahiivaa
  • 1tl suolaa
  • 2 rkl hunajaa
  • 5-6 palaa aurinkokuivattua tomaattia
  • pieni nippu ruohosipulia
  • noin 50 g raastettua parmesaania
  • 0,5 dl oliiviöljyä (tai aurinkokuivattujen tomaattien säilöntäöljyä)
  • noin 10 dl jauhoja ( käytin sekä tavallisia vehnäjauhoja, että sämpyläjauhoseosta)
Pilkoin tomaatit ja ruohosipulin silpuksi ja raastoin juuston. Mittasin lämpimän veden isoon kulhoon ja lisäsin sinne suolan, hunajan ja hieman jauhoja. Sekoittelin aineet löysäksi velliksi, jonka annoin hetken aikaa ottaa vauhtia. Muutaman minuutin kuluessa velliin alkoi muodostua kuplia, jotka kertoivat hiivan heränneen eloon. Lisäsin velliin tomaatit, ruohosipulin ja juustoraasteen, jonka jälkeen aloin lisätä jauhoja pikkuhiljaa. Kaadoin öljyn käteni kautta taikinaan ja alustin taikinaa, kunnes se alkoi irrota kädestäni. Jätin taikinan peiteltynä kohoamaan noin puoleksi tunniksi.

Kun taikina oli kohonnut melkein kaksinkertaiseksi, muotoilin sen kahdeksi leiväksi, jotka mahtuivat pötköttämään pellille vierekkäin. Kuumensin uunin 220 asteeseen ja kun uuni oli kuuma, sivelin leipien pinnat tilkalla aurinkokuivattujen tomaattien säilöntäöljyä ja paistoin leipiä noin 25 minuuttia. Kokeilin leipien pohjia koputtelemalla, milloin ne kuulostaisivat kypsiltä. Työkaverit söivät mukisematta.

2 kommenttia:

  1. Nam nam! Kyllä sen jotenkin hassusti käsissään tuntee että milloin taikina on hyvä, tosin sitä pitää muutamaan kertaan harjoitella.
    Ruohosipuli on hyvä idea, pistän mieleen! Mulla on ollut mielessä kokeilla yön yli kohottamista, kun aika on yleensä kortilla. Aamulla voisi sitten "pyöräyttää" sämpylät tai leivät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sämpylöitä olen tehnyt yönyli kohottamalla. Ne on tosi herkät sitten aamulla, ei vissiin passaa kolistella peltiä, etteivät lässähdä :D

      Poista