Luin aamulla Hesarista Raisa Laineen ohjeen, joka on julkaistu Glorian ruoka & viini-lehdessä. En ollut vielä päättänyt mitä italialaista tänään söisimme, mutta siinäpä se ratkaisu oli nenäni edessä jo ennen kello kahdeksaa. Vihreää parsaa olimme syöneet vain kerran tälle keväälle, joten olihan se jo aikakin. Kävimme kaupassa tänään isommin ja onneksi marketista löytyi ricottaa. Välillä Ranskassa on vaikea löytää naapurimaiden ruokatarvikkeita, viime vuonna se oli manchego, jota ei löytynyt sitten millään. Pikkuisen modasin ohjetta saatavuuden nimissä.
Parsa-ricottapasta kahdelle
- 200 g kuivaa pastaa
- pastalle keittovesi hyvin suolattuna
- 6 isohkoa vihreää parsaa
- 1 rasia ricottaa (vähempikin olisi riittänyt, mutten oikein muistanut miten hyvin se säilyy avattuna, joten laitoin koko purkin)
- 50 g pecorinon ja gruyeren sekoitusta raastettuna
- loraus pastankeittovettä
- 2 rkl sitruunamehua
- suolaa ja pippuria
- chilihiutaleita
- tuoretta basilikaa
Leikkasin parsat paloiksi, kuivemmat päät nakkasin kompostikuppiin. Kiehautin pastankeittoveden ja suolasin sen tanakasti. Laitoin pastat kypsymään. Meillä oli oikein muodikasta pastaa, sillä pastan pussissa lukeaa Dolce & Gabbana, #kuihienoose on? Laitoin pastan vaatiman keittoajan miinus kolme minuuttia ajastimeen ja jopa ajastimen päälle.
Odotellessani pastan kypsymistä sekoitin ricottaan juustoraasteet, sitruunamehua, ripauksen suolaa ja pippuria. Sekoittelin tasaiseksi. Kun ajastin kilahti, tiputtelin parsapalat pastan kanssa samaan kattilaan kypsymään ja ajastimeen vielä 3 minuuttia. Kun se aika oli kulunut ja testipastassa oli sopiva purutuntuma, otin keittovettä talteen noin desin verran. Kaadoin loput vedet pois samalla, kun pasta ja parsa jäivät haaviin.
Notkistin ricottamassan pastan keitivedellä ja sekoitin sen pastan ja parsapalojen kanssa tasaiseksi. Ripottelin päälle vielä vähän chihiutaleita. Annostelin lautasille ja luulin ensin, että annoksissa on hius tai monta, mutta ne olivatkin juustojen sulavia rihmoja. Kastiketta olisi tosiaan voinut olla vähemmän, mutta pastaa oli kerrankin sopivasti niin, ettei kummankaan tarvinnut ahtaa liikaa ruokaa eikä jäänyt mitään vähäisiä tähdenlentoja.
Tämä oli muuten erittäin hyvä mobile- ja campingruoka, ei tullut kuin yksi kattila tiskiin ja ruoka valmistui yhdellä kaasuliekillä.
Giro d'Italiassa ajettiin toisena etappina henkilökohtainen aika-ajo, ehdimme katsomaan siitä loppupuolelta vähän. Nopein oli nuori Joshua Tarling ja miehekkään vaaleanpunaisessa paidassa ajaa huomenna Primoz Roglic kokonaisen sekunnin etumatkalla toisena olevaan Mads Pederseniin. En vielä ole ehtinyt perehtyä paljonkaan siihen keitä on mukana kisassa, mutta ikisuosikkini Nairo Quintana nyt ainakin ja Yatesin kaksosista Adam.
Huomenna ajetaan viimeinen Albania-etappi ja sitten on siirtyminen Italiaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti