perjantai 9. toukokuuta 2014

Harmooninen illallinen




Jo viime vuoden puolelta olemme odottaneet Ravintola Harmoonin avajaisia. Tämä uusi ravintola avasi ovensa huhtikuun lopulla, emmekä (paikallislehteä vain satunnaisesti lukevina ja Facebook-sivullisina) kovin paljon ole kuulleet, miten alkuvaiheet ovat menneet. Tein meille varauksen ravintolaan hetimiten, kun verkkosivut avautuivat. Sivuissa olisi kyllä hieman parantamisen varaa, on vähän tylsää, ettei ruokalistaa avata mitenkään ravintolan omilla sivuilla. Mukavasti ne kuitenkin kertovat rautatieasemaa vastapäätä olevan vanhan rakennuksen historiasta ja varaus on helppo tehdä netin kautta.

Oli hyvä tietää etukäteen, että ravintolaan mennään sisälle pienestä ovesta suoraan kellarikerrokseen Väinönkadun puolelta, mikä on hieman harmi, sillä rakennuksella on komea pääsisäänkäynti Hannikaisenkadulta. Vastaanotto oli ystävällinen, meidät ohjattiin heti pieneen saliin, jossa oli muutama kahden hengen pöytä ja yksi pitkä pöytä myöhempää isomman seurueen ruokailua varten.

Olimme varanneet etukäteen neljän ruokalajin Harmoonimenun, josta tarjoilija kertoi muutamin sanoin kysyttyään ensin haluammeko tietää jotain etukäteen vai menisimmekö yllätysperiaatteella. Saimme kuulla, että menu olisi kalavoittoinen, mikä oli meille mieluisaa. Meille ei ehdotettu alkujuomaa, mutta osasimme toki itse sen tilata. Otimme menua myötäilevät viinit talon suositusten mukaisesti. Viinejä ei esitelty aluksi pulloissa, mutta pyydettäessä kyllä.

Ruokailun aloitti aika nopeasti tullut keittiön tervehdys, joka oli kivalta lasilautaselta tarjoiltu gorgonzolavaahto omenan kera. Minähän en tunnetusti välitä homejuustoista, mutta tästä suupalasta pidin kovasti. Sanon muuten heti kärkeen, että Harmoonin astiat ja aterimet olivat erittäin kauniit.


Ensimmäinen varsinainen ruokalaji oli kalakukko ja suolattu hauki. Olin vähän epäileväinen kalakukon suhteen, sillä se tahtoo olla vähemmän kaunista, mutta nyt oli kyllä kauneuspuolikin hanskassa. Kukko oli tehty pitkulaiseen muotoon, josta oli leikattu kaksi viipaletta annokseen. Hauen parina oli mummonkurkuksi esiteltyä kurkkusalaattia ja nokkospyrettä.


Toisena ruokana meille tuotiin jälleen todella kaunis annos, jossa oli possua ja perunapyrettä. Annos oli pieni, mutta sitäkin maukkaampi. Sen kanssa tarjolle tuotu kaato punaviiniä oli hieman suuri kolmelle sokeripalan kokoiselle possupalalle, puolet viinimäärästä olisi ollut riittävä.


Pääruokana oli sitten rohkea ahvenannos. Kala oli suorastaan vähän pelottavan näköinen tuijottaessaan ruokailijaa silmiin, mutta se oli erittäin rapeaa ja hyvää ja suloiset pienet porkkanat maistuivat ihanan kesäisille.


Pääruoan ja jälkiruoan väliin saimme pienet annokset oliiviöljysorbettia, joka oli minun suuhuni hieman pistävää, mutta Kammenpyörittäjä piti siitä.


Jälkiruoka oli aseteltu upeasti isolle lautaselle, siinä oli mehevää kakkua, piimäjäätelöä ja marjoja, pidin todella paljon jälkiruoasta. Sen kanssa tarjottu viini oli vielä erityisen mieluisa meille, sillä se oli peräisin samasta elsassilaisesta viinitalosta, johon tutustuimme Pöllöwaarin viinintekijäillallisella viime kuussa.


Aterian lopulla huomasimme, ettei tarjolla ollut lainkaan leipää, liekö unohdus, vai talon tapa. Naapuripöydässä oli leipäkorin näköinen pussukka, mutten kyllä kiinnittänyt huomiota, syötiinkö pöydässä leipää vai ei. Kun olimme maksamassa laskua, käytiin meitä tervehtimässä keittiöstä, kysyttiin pidimmekö menusta. Olimme kuulema ensimmäiset kyseisen menun tilanneet.

Kokonaisuutena Harmoonimenu oli tasapainoinen ja hyvä. Annokset olivat pieniä, muttemme millään muotoa lähteneet nälkäisinä. Esillepano oli tyylikästä ja viinit sopivat ruokiin, joskaan ne eivät jälkiruokaviiniä lukuunottamatta jääneet erityisesti mieleen. Pidimme illan tahdista, emme joutuneet odottelemaan pitkiä aikoja, eikä toisaalta tullut myöskään kiireen tuntua.

Kahden hengen neljän ruokalajin illallinen viineineen ja alkujuomineen maksoi noin 180 euroa, jota pidimme hyvinkin sopivana hintana ja poistuimme tyytyväisinä kalseaan toukokuiseen iltaan. Arvelemme menevämme Harmooniin uudelleenkin, kunhan Kissanviikset on ensin käyty.

Lisää ravintola-aiheisia postauksiamme voi kootusti lukea välilehdeltä Valmiissa pöydissä.

8 kommenttia:

  1. Onpa tosiaan kauniita annoksia! Ja oliiviöljysorbetti, piti pari kertaa tavata, että luinko oikein :D erikoista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sitä piti maistellakin vähän, että mitäs tämä on:)

      Poista
  2. Samanlaiset kokemukset huippulaadusta!

    VastaaPoista
  3. Ajoin viikolla ohi ja harmooni oli vaan ilmestynyt yhtäkkiä. Käyn keskustassa niin harvoin, että aina löytyy jotain ihmeteltävää ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin huomasin paikan kerran siinä kohtaa valoissa seisoessa :D

      Poista
  4. Tulkitsen kirjoituksen niin, että viinit olivat kalliita ja yhdentekeviä, tarjoilijat ammattitaidottomia ja annokset ruokkivat lähinnä silmää. Hyvä tietää, niin etsin Jyväskylän matkalla jonkun paremman ravintolan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin sinun varmaan kannattaa tehdä, jos tulkintasi on tuollainen.

      Poista