tiistai 16. toukokuuta 2023

Girossa kymmenes etappi, meillä leppoisa saaripäivä Oleronilla

Eilen maanantaina oli Giro d’Italiassa lepopäivä, ikävä kyllä sen aikana Remco Evenepoul joutui keskeyttämään kisan koronatartunnan vuoksi. Myös Filippo Ganna on joutunut tekemään saman. Me siirryimme eilen Oleronin saarelle, jossa emme olleet aikaisemmin käyneet, tänne oli aika lyhyt matka Fourasista. Olimme perillä jo ennen puoltapäivää ja se olikin hyvä juttu. Kunnallisen leirialueen respa oli auki puolille päivin ja sisään sai tulla ennen hänen parituntista lounastaukoaan. Niinpä meillä oli leiri valmiina jo kello 12.04. 


Kävimme kävellen keskustassa katsomassa kirkon ja iltapäivällä seurasimme vuoroveden vaiheita, vaikkeivat ne nyt ihan leirillemme näykään hiekkadyynin vuoksi. Oikein hyvä leirialue, luksusvapaa, edullinen ja asiallinen. Ensimmäistä kertaa osuimme leirialueelle, jolla on bunkkereitakin.


Tänään kävimme pyörillä saaren uloimmassa kärjessä katsomassa päivän majakan ja sitä ennen jo kylän hautausmaan, sillä saimme vinkin Sikses kiva paikka-blogin Marilta. 



Tämän saaren rannikolle haaksirikkoitui joulukuussa 1924 uusikaupunkilainen laiva Port Caledonia ja surullista kyllä, sen koko miehistö hukkui. Rannikon asukkaat eivät voineet auttaa kovan merenkäynnin vuoksi, mutta joutuivat seuraamaan rannalta karmeita tapahtumia. Sään tyynnyttyä miehistö saatiin pois merestä ja heidät haudattiin Saint-Denisin hautausmaalle. Vuonna 1984 Suomen valtio hommasi hautausmaalle muistomerkin ja sitä kävimme katsomassa Marin hyvien neuvojen turvin. 


Kiertelimme hautausmaata pariin otteeseen ja ihmettelimme monimutkaisia keramiikkakoristeita, joita haudoilla oli, samanlaisia kuin jollain toisellakin Ranskan hautausmaista, jolla viime kesänä kävimme. Muutamia hienoja hautapaaseja oli niin, että paikat olivat jo varattuja, mutta tulevat asukkaat vielä elävien kirjoissa. Silikonit vaan pitää nyhtää pois kivipaasien väleistä ja PekkaNiska tilata nostamaan kiviä tarpeeksi. 


Majakan ympärillä oli hieno arboretum, oli keittiöpuutarhaa, viiniköynnöksia, erilaisia kukkia ja lähiseuduilla haaksirikkoutuneiden laivojen muistolaattoja, myös Port Caledonian. Majakan lähettyvillä oli monenlaista bisnestä, matkamuistoja, kahviloita, ravintola ja vissiin hotellikin ja ihmisiä melko valtaisasti. Oli kiva paikka, muistutti monia muitakin majakkapaikkoja, etenkin Portugalissa. Kiitos Mari tästä vinkistä. 



Iltapäivällä kävimme vielä kävellen Saint-Denisin satamassa, sillä siellä oli toiveissa saada sinisimpukoita lounaaksi. Voitte arvata miten siinä kävi. Se ravintolahan oli tietysti ferme, muita oli auki ja menimme yhteen niistä aikomuksena se, että Antti söisi muutaman osterin ja minä crevetten (niitä jotain pienehköjä rapuja, onkohan ne ihan katkarapuja suomeksi). Kaikki meni mainiosti siihen asti, että ymmärsimme, ettei crevettejä enää ollut. Niinpä minä katsoin lounaaksi, kun Antti söi muutaman osterin. Lupasin, etten sitä myöhemmin muistele kiukkuisena. 


Tänään meillä oli jonkunlainen kokkausvapaa, olin ajatellut että väittäisin kirkkain silmin sinisimpukoiden olevan tehty just niin kuin Italiassa, mutta sehän nyt meni puihin. Sitten ajattelimme sommitella pienen antipastovalikoiman, sekin suunnitelma muuttui, kun leirialueen reunamalla aukesi punainen pakettiauto, jos myy pizzaa. Siis ehkä myy. Antti tilasikin jo, pizza valmistuu ehkä myöhemmin. Tämä on kyllä hieno juttu, ranskalainen paistelee italialaisia pizzoja, jos viitsii ja ehtii. Tykkään. Saa nähdä tuleeko sitä pizzaa joskus CampaAdrialle asti... Kyllä sitä sentään tuli, minä olin vain usuttanut Antin tuntia liian aikaisin ostoksille, sillä katsoin kelloa tietokoneeltani, jota en ole viitsinyt siirtää Keski-Euroopan aikaan. No, eipä myöhästytty. Tässä on ollut monenlaista nettiongelmaa ja ehkä viimein saan postauksen julkaistua. Tai sitten en. 


Giro d’Italiaa ehdimme nähdä kolme viimeistä kilometriä, oli ollut hirveä ajopäivä, vain muutama lämpöaste, vettä satoi ja muuta vähemmän kivaa. Voittajaksi ajoi Magnus Cort Nielsen ja kokonaiskisaa johtaa Geraint Thomas (Remcon siis jouduttua jättämään kisa kesken) ja kaksi sekuntia perässä on Primoz Roglic. Harmi, ettemme saa kisaa sen enempiä katsottua, minun matkagigani ovat aika vähissä eikä Ranskan tv-kanavat pidä Giroa minään. Mutta tulokset sentään saamme luntattua. Huomenna sitten omaehtoista kokkailua taas, toivon mukaan. Pysymme vielä tällä saarella, sillä tämä on hieno paikka. 


2 kommenttia:

  1. Saako Ranskasta nyt simpukoita? Meillä niitä ei saa kuukausina, joiden nimessä ei ole r-kirjainta eli Mai, Juni, Juli ja August. Hollannissa taitaa olla samoin, ei ainakaan nyt toukokuussa saanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä niitä näkyy olevan kaupoissa ja ravintoloissa, en edes muistanut tuota muistisääntöä ajatella!

      Poista