sunnuntai 28. toukokuuta 2023

Pannulla paahdetut ruusukaalit Giron päätöspäivänä


EDIT: viimein 2.7.2023 sain aikaiseksi lisätä kuvia tähän postaukseen. 

Voi millainen päivä meillä on ollut. Meidän piti mennä kävelylle Juno Beachia pitkin länteen päin, mutta muutimmekin suunnitelmamme ja kävelimme itään ja kävimme naapurikylässä syömässä sinisimpukoita rantaravintolassa (Ranskassa ei ilmeisesti olla niin nokonuukia sen kanssa, että sinisimpukoita tarjoillaan vain niinä kuukausina, joiden nimissä on r-kirjain). Olivat aivan erinomaiset simpukat, minulla sienillä ja sipulilla, Antilla roquefort-juustolla. 


Lounaan jälkeen kävimme hienossa Juno Beach Centre-museossa, joka keskittyi kanadalaisten panokseen suuressa maihinnousussa. Olipa kyllä upea museo ja luvalla sanoen ehkä juuri siksi, ettei se ollut ranskalainen. Oppaina ja työntekijöinä oli kanadalaisia nuoria, jotka puhuivat kanadaa englantia ja ranskaa ja kaikki oli juuri niin hyvin englanniksi ja ranskaksi luettavissa, että oksat pois. Viivyimme melkoisen kauan museossa, lippu maksoi 7,5 €/hlö, mikä oli oikein edullinen hinta. Lopun vartin mittainen elokuvakooste maihinnoususta pisti kyllä roskan silmään. 

Ranskalaiset sääennusteet ovat olleet todella luotettavia siinä mielessä, että juuri koskaan sää ei ole sitä, mitä "luvataan". Tänään piti olla aurinkoista aamusta asti, mutta oli pilvistä ja jopa merisumuista. Iltaa kohden sää kirkastui, mutta tuuli on ollut todella navakka koko päivän. Onneksi CampaAdria on meille tuulensuojana. Laitoimme markiisin pois yöksi, sillä pahimmat puuskat ovat melkoisia. 

Koska söimme lounasta, ei päivällisellä ollut kovakaan kiire, laitoin vihoviimeisen Italia-ruoan, kun Giro d'Italian päätösetappi oli ohitse. Olin ostanut eilen 12 ruusukaalia ja tein niistä italialaisen sivukkeen, mutta en nyt oikeasti tiedä kuinka italialaisen sekään oli. Viimeisenä päivänä ei nipoteta! Otin ohjeen googlaamalla "italian brussels sprouts" ja suurinpiirtein tein erään ohjeen mukaan. 

Pannulla paahdetut ihan älyttömän italialaiset ruusukaalit

  • 12 ruusukaalia
  • vettä esikeittämiseen
  • 1 rkl voita
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • suolaa ja pippuria
  • tuoretta persiljaa
  • raastettua parmesaania
Leikkasin ruusukaalien kannat pois ja irrotin uloimmat lehdet. Leikkasin kaalit puolikkaiksi. Kiehautin paistinpannulla muutaman desin vettä (taas säästi tiskiä, enkä käyttänyt kattilaa esikeittämiseen) ja laitoin ruusukaalipuolikkaat kiehuvaan veteen. Kolmen minuutin kuluttua kaadoin kaalit lävikköön ja laitoin pannun takaisin kaasuliedelle. Kun vesi oli kuivahtanut pois pannusta, laitoin sille voin ja oliiviöljyn. 


Kun pannu oli taas kuuma, kaadoin ruusukaalit pannulle ja kääntelin kaikki leikkuupinta alaspäin. Paistoin niitä noin 8 minuuttia ja sitten käänsin niiden kylkeä. Siinä odottellessa raastoin hieman parmesaania ja leikkasin persiljaa mobileyrtistöstä. 

Kun kaalit olivat saanet kauniin paistopinnan, jaoin ne lautasille, ripottelin päälle suolaa, pippuria, persiljaa ja parmesaania. Kaverina lautasilla oli myös kaksi säilykesardiiniä/annos (oliivimaustettuja) ja muutama mansikka ja vähän fetaa. Meillä alkaa olla ruokavarastot aika vähissä, mutta ei se haittaa. Italiahaaste on taas ohitse ja voidaan ostaa mitä ruokatarvikkeita tykätään ja syödä mitä halutaan! (oikeasti siis tehdään koko ajan niin, vuotuiset ruokahaasteet ovat edelleen kiva juttu)


Giro d'Italia ei olisi voinut paremmin päättyä. Luin jo aamulla netistä, että Geraint Thomas oli onnitellut Primoz Roglicia oikein sydämellisesti voitosta ja tämän päivän seremoniallinen etappi kokonaiskilpailun tilanne ei tietenkään muuttunut. Eilen haaveilin siitä, että Mark Cavendish voittaisi viimeisen Gironsa viimeisen etapin ja hän piru vie teki sen! Olen vieläkin aivan fiiliksissä. Ja oli niin mahtavaa nähdä, miten oman tallin kaverit, omat maanmiehet ja kaikki muutkin onnittelivat Markia voiton jälkeen. Hän jos kukaan ansaitsi Giron päätösetapin voiton juuri nyt. Tästä alkaa CampaKeittiön haastevapaa aika siihen asti, että Tour de France alkaa heinäkuussa.


Juuri nyt netti ei toimi juuri ollenkaan millään inkkeellä, hyvä jos saan tekstin julkaistua. Kuvia sitten myöhemmin, jos se onnistuu joskus jossain. Ranskanpatti saattaa hieman osoittaa nousemisen merkkejä, mutta taistelen sitä vastaan. 

2 kommenttia: