keskiviikko 24. toukokuuta 2023

Zucchinifrittata

Olen aiemminkin maininnut, että sääennusteet Ranskassa ovat melko viitteellisiä, eilen oli ilmiselvästi tämän päivän sää ja tänään eilisen. Sen kun hoksaa, niin pärjää ihan hyvin. Meillä oli päivän ohjelmana mennä katsomaan pari kirkkoa Saumurissa ja käydä pienempien viinintuottajien yhteismyyntipaikassa. Kävimme siellä viime kesänäkin. Tällä kertaa töissä oli nuori nainen, joka osasi englantia yhtä hyvin kuin me ranskaa, mutta yhteistuumin ymmärsimme toisiamme riittävästi. Maistoimme tilkat muutamaa viiniä ja ostimme kolme pulloa kotiin vietäväksi. 

Kirkoista löysimme yhden ja toinen olikin ilmeisesti luostari, sen sisäpihalla näkyi munkkeja ja varmaan siellä oli koulukin, sillä lapsia oli runsaasti välitunnilla. Tällä saarella, jossa leirialue on, on myös yksi kirkko, jonka löysimme, kunhan riittävästi kiersimme kortteleita, se on tällä erää varmaan ihan kokonaan kiinni, sillä se oli rakennusaidattu.  




Matkalla kävimme myös NOZ-ketjun liikkeessä. Se on käsittääkseni semmoinen ketju, joka myy erilaisia loppueriä erinäisistä kaupoista eikä kauppa mitenkään houkutteleva ollut, oli todellakin monenlaista tavaraa sikin sokin. Meitä nauratti suomalaiset pienpainimo-oluet, joita oli ainakin paria erilaista. Mistä ne sinne olivat kulkeutuneet, sitä emme tiedä. 



Päivän italialaisruokana meillä oli zucchinifrittata, eli suomeksi kesäkurpitsamukanas (suunnilleen). Sen kanssa lautasella oli viimeinen kotoa tuotu raaka-aine (huom Nanna, ei tarvitse olla peloissaan) palanen lohta. Se oli pakastettu tähän aamuun asti. 


Kesäkurpitsafrittata kahdelle


  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 1 rkl voita
  • puolikas pienestä kesäkurpitsasta ohuiksi viipaleiksi mandoliiniseerattuna
  • 4 kananmunaa
  • suolaa ja pippuria

Kuumensin paistinpannulla voita ja oliiviöljyä ja levittelin kesäkurpitsaviipaleet pannulle paistumaan noin kymmeneksi minuutiksi, hieman siirtelin niitä aika ajoin. Maustoin hieman suolalla ja pippurilla. Rikoin kananmunat kannuun ja vatkasin ne kevyesti. Kaadoin kananmunat pannulle kesäkurreviipaleitten päälle ja jätin massan kypsymään pienellä liekillä noin  5  minuutiksi. Kallistelin pannua välillä, että kanamuna pääsi kypsymään kaikkialta. Noin viiden minuutin kuluttua käänsin frittatan leveällä lastalla ja paistoin toistakin puolta noin viisi minuuttia. Valutin frittatan lautaselle jäähtymään. Sen voi tarjoilla kuumana, huoneenlämpöisenä tai kylmänä.


Lohipala oli noin 300 g painoinen, ruodottomaksi nypitty, mutta nahka oli. Leikkasin kalan ohuiksi suikaleiksi nahkaa myöten ja sommittelin ne ruusun muotoon ja pistin niihin puiset varrastikut pitämään ruusut kasassa. Maustoin ne suolalla, pippurilla ja tillillä ja paistoin molemmin puolin frittatapannulla siihen jääneessä öljyn ja voin sekoituksessa. Ruusut pysyivät koossa, otimme tikut pois vasta lautasella. Lisänä oli vielä mozzarellaa ja mansikoita. 




Giro d’Italian tämänpäiväinen etappi oli kirimiesten suosikki, loivaa alamäkeä ja tasaista koko 195 km matka. Nopein oli Alberto Daniese, eikä Mark Cavendishillä ollut mahdollisuuksia voittaa, hän jäi kirissä pahoin jälkeen. Kokonaiskilpailussa Geraint Thomas on ykkösenä ja toisena Joāo Almeida 18 senkuntia perässä ja Primoz Roglic on sitten kolmantena 29 sekuntia Geraintia jäljessä. Ei ole enää montaa etappia jäljellä.


2 kommenttia:

  1. Zucchinifrittata... meniköhän oikein🤭 No, mutta sitä kuitenkin pitää kokata. Ranska on 🩷

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laita vielä yksi tai kaksi kananmunaa lisää, minulla oli vain neljä!

      Poista